Sattuisiko jollakulla olemaan kokemusta Älvsby-talosta? Lähinnä kiinnostaa, aiheuttaako raakana sisään tuleva korvausilma pakkasella pahaakin vetoa. Muutkin kokemukset tilaelementtitaloasumisesta ja -rakennuttamisesta kiinnostavat ankarasti.
Älvsby-talo
Repe Ruutikallo
610779
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olemme käyneet tutustumassa parissa valmiissa Älvsby-talossa ja haastattelujen perusteella kukaan ei kärsinyt vilusta tai vedosta. Taisi olla asia niin päin, että liiaksikin lämpenee..
Tilasimme kyseisen talopaketin, samoin kuin eräs tuttumme ja nyt vaan innolla odottelemaan mitä tuleman pitää... :)
Olen käynyt parissa puolivalmiissa Älvsbyssä, muutta kesällä. Voisitko pitää minua ajan tasalla projektien edistymisestä ja kertyvistä kokemuksista? Mitkä mallit tilasitte? Tuleeko tulisijoja? Suora sähkö vai vesikiertolämmitys, jos jälkimmäinen niin millä energialla? Kiitoksia!
Henkkoht osoitteeni on muuten [email protected].
Meillä olisi kokemusta 102 neliön Melatar-mallista. Talo tuli meille syksyllä -98. Perustaloon lisäsimme Terra-katon, isomman kuistin, kaappien ovet vaihdoimme, lisäsimme oven kodinhoitohuoneeseen ja ikkunan pesuhuoneeseen. Ja jotain muutakin mm. tiskikone otettiin ja pakastin, jolloin yksi kaappi siirtyi eteiseen, lisäksi tuli paketissa ikkunaristikot. Lisäsimme valaisimien kattorasioita ikkunoiden viereen, lisäpistorasian vessaan (halogeenispottivaloille), makuuhuoneisiin pari kojerasiaa (puhelin ja TV-rasioille), joista tyhjät putket menee käyttöullakolle. Takka/leivinuunin kohdalta n. 180 cm korkeudelta otettiin myös lisäputki ylös, koska kivikasassa on yösähkövastukset vaipan ja sydämen välissä (n. 2 kW). Ai niin otimme myös pesuhuoneen lattiaan lattialämmityksen, jo tehdasasenteisena.
Talo on suorasähkölämmitteinen, eikä silloin ollut vielä lämpöpumppua tarjolla.
Lisäksi laatoitimme pesutilojen seinät ja lattian heti uutena, sekä hankimme kodinhoitohuoneeseen mittatilauksena lisäkaappeja paikalliselta keittiökalustefirmalta. Samalla hankimme myös vessan kalusteet em. firmasta.
Kuistin tein ite kodinhoitohuoneen päähän pääkuistin mitoilla, sekä terassin, johon on käynti olohuoneesta. Talli on myös omatekemä.
Talo on täyttänyt KAIKKI odotukset. Mitään vedontunteita ei tässä talossa tunneta. Vuosikulutus on 14 tkW, joten vähällä menee, vaikka talossa ei ole edes lämpöpumppua, eikä lämmöntalteenottoa.
Hinta/ominaisuudet on kohdallaan.
Niin, Melattaren kodinhoitohuoneessahan on valmis oven paikka ulos.
Talossanne on siis painovoimainen ilmanvaihto, vai onko koneellinen poisto? Onko huoneissa raakailmaventtiilit ulos? Lämpöpumpun kanssahan ne on pakko pitää auki ilmalla kuin ilmalla, tai pumpulla ei ole mitä pumpata.
14 MWh vuodessa on tyydyttävästi; asun 1966 rakennetussa T:n muotoisessa talossa, jossa lämmitettävää tilaa on jotain 110 neliötä. Öljyä kuluu noin 1800 litraa vuodessa, mikä vastaa 16 MWh:a. Yläpohjassa on kyllä villaa 35 cm eli reilustikin enemmän kuin Älvsbyssä, mutta seinissä tiilien välissä enimmäkseen vain 7,5 cm. Lapsia ei tosin ole kuumaa vettä lutraamassa ainakaan vielä.
Takkaa ei meillä ole, mutta puukiuas on. Se 14 MWh lienee sähkönkulutus? Takassakin olette varmaan jotain poltelleet.
Hauskaa että olet tyytyväinen! Tilaelementtitalo näkyy siis olevan sitäkin hyvä, että mahdollisen oman työenergian voi kuluttaa täydentäviin töihin sitten kun asumisen perusasiat on saatu kuntoon nopeasti ja edullisesti.
Älvsby hankkeen lähtöarvona oli tosiaan se, että pääsemme halpolla asumaan hyvin tehtyyn perustaloon, jonka voi itse täydentää mieleisekseen. Perustalo ilman mitään omia lisäyksiä on varusteiltaan karu, mutta talo on tehty ensiluokkaisita materiaaleista. Vajaakanttista puutavaraa ei todellakaan löydy tai muuten huonolaatuista materiaalia. Talon asennustapa ja nopeus pitää sen täysin kuivana myös 'rekennusvaiheessa'. Ennen talopaketin tuloa tehtaan asentajat kävi tekemässä palkkisokkelin, johon teimme lisälaatan tulisijalle.
Pystytysvaiheessa asensimme keskuspölyimurin putket tilaelementtien saumoihin, itse kone tuli käyttöullakolle.
Talo kun oli pystytetty neljässä päivässä jäi se kuivumaan sisältä lämmöt täysillä noin kolmeksi viikoksi, minkä jälkeen tuli mattomies/maalari/tapettimies.
Tuolla 'väliajalla' muurasimme takkaleivinuunin ja laatoitimme pesutilat. Tapettimiehen jälkeen laatoitimme keittiön kaappien välit, vessaa ja kodinhoitohuonetta, lisäsimme boordeja huoneisiin ja tapetoimme lämpöpattereiden taustat, joka ei kuulu perustoimitukseen?! Toki tapetoija olisi nekin tehnyt pienellä lisähinnalla. Sitten lisäsimme kaappeja kodinhoitohuoneeseen, paikalliselta keittiöfirmalta löytyi vastaavia kaappeja ja pöytälevyä samalla kaapit tuli myös vessaan.
Varasimme talon n. 1,5 vuotta ennen rakentamista ja hinta säilyi varauspäivän tasolla. Kaikki rakentamiseen liittyvät jutut syntyi helpolla, koska jokainen rakennusvaihe oli selvitetty talokirjassa vähintään perusteellisesti. Kaikki asiat mitä tulee ottaa huomioon ennen paketin tuloa oli ylhäällä.
Talossa on koneellinen ilmanvaihto, eli siis poisto. Raitisilmaventiilit on huoneissa ja saunassa. Tämä järjestelmä on nykyisin muuttunut siten, että poistuvasta ilmasta otetaan lämpöenergia talteen lämpöpumpulla ja sillä lämmitetään käyttövettä.
Nuo raitisilmaventtiilit on ihan hyvä juttu, itse epäilin niiden toimivuutta ennakolta, mutta hyvin toimii. Tulisija mm. ei tarvi mitään erillistä raitisilmaputkea, koska lisäilma tulee tasaisesti em. venttiileistä.
Tuo yksinkertainen sähköpatterilämmitys antaa erittäin tasaisen lämmön ja ottaa huomioon mm. sen, että lämmitämme tupakeittiön keskellä olevan takka-leivinuunin vaipan vastuksia yösähköllä. Lisäksi talon keskeinen osa tupakeittiö on aamulla mielyttävän lämmin, koska yön lämmitetty kivikasa hehkuu lämpöä pitkälle iltaan. Sähköpatterilämmitys ei ole 'seksikäs', mutta sähköalan ammattilaisena tiedän, että se on toimiva. Talon kaikki sähkönkulutus (=energian) on edellisvuonna ollut 14 020 kWh. Siihen sisältyy 3-4 saunomista/viikko. Toki pakkasilla lämmitämme tulisijaa 2-3 kertaa viikossa.
Teimme tosiaan lisäkuistin kodinhoitohuoneen puolelle etukuistin mitoilla ja talon taakse n. 20 neliön terassin. Talli&katoksen teimme ite 'pitkästä' ja siellä on yösähkölämmitys lattiassa sähkökaapeleilla toteutettuna.
Talomyyjä sanoi kaupantekovaiheessa, kun kyselin toimitusta, että 'Älvsby tulee, nyt lähti stressi'. Piti muuten harvinaisen hyvin paikkaansa!
Mainiota selvitystä! En muista oliko puhetta talosi leveysasteista: Pirkanmaalta katsoen mihin suuntaan?
Sähkön hinnan kehitys näyttää sen verran ikävältä, että suorasähkölämmityksen varaan ei oikein enää arvaa heittäytyä. Ja kun yösähkö ajan oloon poistunee, siitäkään ei surukseni ole ratkaisuksi. Olen leikitellyt ajatuksella lämmittää Älvsbyä maalämmöllä: poistoilmapumppu hoitaa käyttöveden ja varsinainen lämmitys syntyy maalämpöpumpulla. Mitoitus jäisi kai kevyeksi, kun käyttövettä ei tarvitsisi "ylikuumentaa" maalämpöpumpulla. Enpä tiedä onko tällaisia tuplalämpöpumpputaloja oikeasti juurikaan tehty...
Ajatteluni ollessa alkuvaiheessa en ole kysynyt Ä-edustajalta, lämmittääkö poistoilmapumppu vesikiertoversioissa myös patterivettä. Jos se niin tekee, tuo maalämpöajatukseni ei oikein liene järjellinen...
Nyt täytyy painua hommiin, olis kyllä vielä asiaa mutta suurkiitos tähänastisista tiedoista!