toista rakastan ja toiseen olen rakastunut

Sellaseen solmuun tää elämä on nyt mennyt. Erosin eksästäni vuosi sitten, mutta ollaan sen jälkeen vietetty aikaa toistemme kanssa niinkuin oltaisiin parisuhteessa. Ehkä jopa läheisemminkin. Nyt kuitenkin parin viimesen kuukauden aikana juttu on mennyt siihen, että mä oon palavasti rakastunut toiseen poikaan ja se muhun, ja tää eksä kokoajan kyselee innoissaan millon voidaan nähdä ja että on ikävä. Ja mä en enää tunne innostusta siihen tai saa mielihyvää sen seurasta, tai tunne sen kanssa sellasta intohimoa mitä mä kaipaan. Pikemminkin ahdistaa sen kanssa oleminen, vaikka kuinka ihana ja täydellinen se ihmisenä onkin. En enää edes tiedä mitä rakkaus on, onko mulla sitä enää jäljellä tähän eksään. Yhtään ei innosta nähdä sitä eikä mun omatuntokaan kestäisi sitä, mutta oon vaan niin selkärangaton etten uskalla välejä pistää poikki. Enkä edes tiedä olisiko se oikea vaihtoehto. Ja syinä siihen on myös se, että pari kuukautta sitten lupasin tälle eksälle että vietän kesällä ja sen jälkeen aikaa hänen kanssaan. Ja mulle lupaukset on nykyään niin tärkeitä, puhumattakaan mun eksästä. Ja tää eksä on mun ainut sellainen, ensirakkaus. Toisekseen, kuukauden päähän on varattu ulkomaan reissu tämän eksän ja parin sisarukseni kanssa. Ja tää reissu mitä ennen odotin innolla on nyt yks isoimmista ahdistuksen aiheistani. Pitäiskö sinnitellä reissun loppuun ja sitten miettiä pistänkö välit poikki vai mitä? Mä haluaisin vaan seikkailla ilman velvollisuuksia tai sitoutumisia, nauttia elämästä ilman huonoa omatuntoa ja tuntea intohimoa ja rakastaa kaikkia. Vaikka tää uus rakkaus menisikin ohi niin sen verran ihastumisriippuvainen ihminen musta on nyt tullut että ei varmaan kauaa menis kun uus olisi taas kiikarissa, ja en sille oikeen mitään voi. Enkä halua enää yhtään tehä sitä mitä eniten pelkään eli satuttaa tätä mun eksää. Pikkuhiljaa musta on vaan tullut kaikkea mitä ennen inhosin. Mitä teen?
2<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Ei kannata pitää yhteyttä siihen ex:ään. Sinä olet kiinni vain niissä hyvissä ja parhaissa kuvissa siitä ex:stä. Tuttuus ja turvallisuus pitää sinua siinä. Kannattaa tarttua johonkin uuteen ja uskaltaa, jos sinulla jotain uutta on mielessä.

Äänestä

Ole rehellinen exällesi ja itsellesi. Kaikista pahinta on, että uskottelet hänelle muuta kuin tunnet ja annat hänen luulla, että teidän välillänne on jotain enemmän. Älä leiki toisen tunteilla. Hänelle on varmaan tuskallista kuulla totuus, mutta vielä tuskallisempaa hänelle on aikojen päästä kuulla se ja tietää, että olet valehdellut hänelle koko ajan.
"The truth might hurt a little while, but a lie hurts forever."

Äänestä

Kommentoi aloitusta


solmussa64 kirjoitti:

Sellaseen solmuun tää elämä on nyt mennyt. Erosin eksästäni vuosi sitten, mutta ollaan sen jälkeen vietetty aikaa toistemme kanssa niinkuin oltaisiin parisuhteessa. Ehkä jopa läheisemminkin. Nyt kuitenkin parin viimesen kuukauden aikana juttu on mennyt siihen, että mä oon palavasti rakastunut toiseen poikaan ja se muhun, ja tää eksä kokoajan kyselee innoissaan millon voidaan nähdä ja että on ikävä. Ja mä en enää tunne innostusta siihen tai saa mielihyvää sen seurasta, tai tunne sen kanssa sellasta intohimoa mitä mä kaipaan. Pikemminkin ahdistaa sen kanssa oleminen, vaikka kuinka ihana ja täydellinen se ihmisenä onkin. En enää edes tiedä mitä rakkaus on, onko mulla sitä enää jäljellä tähän eksään. Yhtään ei innosta nähdä sitä eikä mun omatuntokaan kestäisi sitä, mutta oon vaan niin selkärangaton etten uskalla välejä pistää poikki. Enkä edes tiedä olisiko se oikea vaihtoehto. Ja syinä siihen on myös se, että pari kuukautta sitten lupasin tälle eksälle että vietän kesällä ja sen jälkeen aikaa hänen kanssaan. Ja mulle lupaukset on nykyään niin tärkeitä, puhumattakaan mun eksästä. Ja tää eksä on mun ainut sellainen, ensirakkaus. Toisekseen, kuukauden päähän on varattu ulkomaan reissu tämän eksän ja parin sisarukseni kanssa. Ja tää reissu mitä ennen odotin innolla on nyt yks isoimmista ahdistuksen aiheistani. Pitäiskö sinnitellä reissun loppuun ja sitten miettiä pistänkö välit poikki vai mitä? Mä haluaisin vaan seikkailla ilman velvollisuuksia tai sitoutumisia, nauttia elämästä ilman huonoa omatuntoa ja tuntea intohimoa ja rakastaa kaikkia. Vaikka tää uus rakkaus menisikin ohi niin sen verran ihastumisriippuvainen ihminen musta on nyt tullut että ei varmaan kauaa menis kun uus olisi taas kiikarissa, ja en sille oikeen mitään voi. Enkä halua enää yhtään tehä sitä mitä eniten pelkään eli satuttaa tätä mun eksää. Pikkuhiljaa musta on vaan tullut kaikkea mitä ennen inhosin. Mitä teen?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu