Osa- vai täysteho taas/Maalämpö

Ihan samantekevää, kunhan mitoitus on kunnossa.

Kyllä se kompura kestää sen yli 15 vuotta, jos käyntiajat ovat pitkiä eli pumppu on mitoitettu osatehoiseksi!

Pete kirjoitti:

Kyllä se kompura kestää sen yli 15 vuotta, jos käyntiajat ovat pitkiä eli pumppu on mitoitettu osatehoiseksi!

Eihän pumpun kannata aina käydä hurluttaa, se nimittäin rikkoutuu myös käyttötuntimäärän täyttyessä.

Edellisen viestin mukaisia esimerkkejä voidaan katsoa toisellakin tavalla. Pienempikompuraiseen laitteeseen voidaan laittaa ihan samankokoinen varaaaja kuin isompaan, jolloin pienempi kompura käy pitempiä jaksoja. Kierukkakompuralla kestää tovin nostaa painetta. Mitä pitempi yhtenäinen käyntiaika, sitä vähemmän käynnistysvaiheen huonoa hyötysuhdetta. Eli pienempi kompura ja isompi varaaja voi olla hyvä vaihtoehto.

Totaalinen täysteho olisi se, että kompura tuottaa kaiken lämmön kolmen viikon paukkupakkasilla, jolloin koko perhe, sukulaiset ja kylän miehet käyvät alvariin saunakylässä ja löträävät tolkuttomasti vettä. Täysteho on samanlainen mielikuvitusolento kuten joulupukki ja viisas insinööri. Järkevä mitoitus on lähinnä sellainen, että käyttäjän hyväksymään lämmönkulutustasoon asti lämpö tuotetaan kompressorilla ja siitä eteenpäin lisäenergia sähkövastuksilla. Jos käyttäjä haluaa vaikkapa 97 % vuotuisesta energiasta maalämmöllä, niin laite mitoitetaan sen mukaan. Jos vähemmän, valitaan kepoisempi ratkaisu.

Ei osien hintaero ole merkittävä, vaan se, tehdäänkö tuote teollisesti= sarjatuotantona, kymmeniä tuhansia kappaleita/ vuosi vai tehdäänkö tuote käsityönä= muutamia kappaleita /viikko, eli 100-200 kpl/ vuosi!

Toinen asia, mihin kannattaa kiinnittää huomiota on, että mitä suurempi kone, sitä lyhempiä jaksoja se käy, eli käynnistykset kuluttavat kompressoria ja säätimiä enemmän kuin pidempiaikainen yhtäjaksoinen pienemmän koneen käynti.

Jos nämä "osateholaitteet" ovat huonoja, miksi "suuri suomalainenkin" panostaa samaan laitekokoon ?

+++ kirjoitti:

Ei osien hintaero ole merkittävä, vaan se, tehdäänkö tuote teollisesti= sarjatuotantona, kymmeniä tuhansia kappaleita/ vuosi vai tehdäänkö tuote käsityönä= muutamia kappaleita /viikko, eli 100-200 kpl/ vuosi!

Toinen asia, mihin kannattaa kiinnittää huomiota on, että mitä suurempi kone, sitä lyhempiä jaksoja se käy, eli käynnistykset kuluttavat kompressoria ja säätimiä enemmän kuin pidempiaikainen yhtäjaksoinen pienemmän koneen käynti.

Jos nämä "osateholaitteet" ovat huonoja, miksi "suuri suomalainenkin" panostaa samaan laitekokoon ?

Lue lisää

säädetään eikös juu. Iso pumppu - iso varaaja muuten pumppu käy ja sammuu koko ajan.
Eli kalliimmat on täystehovehkeet jos on mitoitettu oikein.

Matin veli kirjoitti:

Edellisen viestin mukaisia esimerkkejä voidaan katsoa toisellakin tavalla. Pienempikompuraiseen laitteeseen voidaan laittaa ihan samankokoinen varaaaja kuin isompaan, jolloin pienempi kompura käy pitempiä jaksoja. Kierukkakompuralla kestää tovin nostaa painetta. Mitä pitempi yhtenäinen käyntiaika, sitä vähemmän käynnistysvaiheen huonoa hyötysuhdetta. Eli pienempi kompura ja isompi varaaja voi olla hyvä vaihtoehto.

Totaalinen täysteho olisi se, että kompura tuottaa kaiken lämmön kolmen viikon paukkupakkasilla, jolloin koko perhe, sukulaiset ja kylän miehet käyvät alvariin saunakylässä ja löträävät tolkuttomasti vettä. Täysteho on samanlainen mielikuvitusolento kuten joulupukki ja viisas insinööri. Järkevä mitoitus on lähinnä sellainen, että käyttäjän hyväksymään lämmönkulutustasoon asti lämpö tuotetaan kompressorilla ja siitä eteenpäin lisäenergia sähkövastuksilla. Jos käyttäjä haluaa vaikkapa 97 % vuotuisesta energiasta maalämmöllä, niin laite mitoitetaan sen mukaan. Jos vähemmän, valitaan kepoisempi ratkaisu.

Lue lisää

Vastaavasti myös isompi komressoriseen laitteeseen varaajaa voidaan suurentaa.

Eikös voi?

Täysteho: Eihän ne suuremmat komponentit myöskään kulu pysäytyksissä ollessaan.

ILP kirjoitti:

säädetään eikös juu. Iso pumppu - iso varaaja muuten pumppu käy ja sammuu koko ajan.
Eli kalliimmat on täystehovehkeet jos on mitoitettu oikein.

Osa- vai täysteho ?
Osateho: käyntiajat pidempiä, ääni on pienempi, kulutus pienempi mutta lämpöä saadaan melko varmasti samanverran kuin:
Täysteho käyntiajat lyhyempiä, ääni isompi, kulutus isompi ja ehkä lämpöä se ilmoitettu maksimi määrä !

< Sopisiko seuraava päätelmäni mitenkään tähän keskusteluun, pumppu se on poltinkin !
Koska, (voisiko verrata) minun Jämä/Oilon yhdistelmä toimii tällä tavalla.

Pieni- vai iso suutin ?
0,40 gallonan (1,5 l/h ) suuttimella paloaika on pidempi, ääni on pienempi johtuen pienemmästä ilmamäärästä, mutta noettanee pannua enemmän kuin:
0,50 ( 1,75 l/h ) gallonan suutin jossa paloaika on lyhyempi, ääni on kovempi johtuen isommasta ilmamäärästä ja näinollen noettanee vähemmän:
Oma päätelmä, pienempi suutin olisi ehkä edullisempi johtuen pidemmästä paloajasta jossa seisokit olisivat lyhyempiä, nuohota vaan pitää useammin, mutta lämpöä saadaan kummallakin suuttimella saman verran ! >

Oma päätelmä lämpöpumpusta, osatehoinen olisi edullisempi johtuen pidemmästä käyntiajasta, jossa seisokit olisivat myös lyhyempiä, kulutus olisi myös pienempi ja sitten ääni (tärkeä monessa tapauksessa) olisi ehken vähän pienempi !

Muuten öljylämmityksen kiertovesipumppu on minulla ollut päällä melkein ympäri vuoden vuodesta 1977 ! ja pelittää yhä !

Ps. Jos oli huono vertaus antaa tulla lunta tupaan !

Meinaatko kun itselläni on 12kw IVT niin sinulla on täysiteho suomalainen 24kw?

OLet osittain oikeassa mutta osateho on mitoitettu niin että 95% koko vuodesta riittää, meillä riittä 100% vuodessa, tämä tarkoittaa vaan sitä että turha pyörittää kompuraa 100% kun tarve on 65% suurimman osaksi. 100% tulee ehkä tarpeen n. kun pakkasta on -26C -> mutta tämäkin on huomioitu laskennassa. Laskin paljonko täysteho kuluttaa ja paljonko osateho kuluttaa vuodessa 20% enemmän se paljon.. älä mieti lämpöässää osta geopron jos haluat vältämättä suomalaisen..

Timo kirjoitti:

Meinaatko kun itselläni on 12kw IVT niin sinulla on täysiteho suomalainen 24kw?

OLet osittain oikeassa mutta osateho on mitoitettu niin että 95% koko vuodesta riittää, meillä riittä 100% vuodessa, tämä tarkoittaa vaan sitä että turha pyörittää kompuraa 100% kun tarve on 65% suurimman osaksi. 100% tulee ehkä tarpeen n. kun pakkasta on -26C -> mutta tämäkin on huomioitu laskennassa. Laskin paljonko täysteho kuluttaa ja paljonko osateho kuluttaa vuodessa 20% enemmän se paljon.. älä mieti lämpöässää osta geopron jos haluat vältämättä suomalaisen..

Lue lisää

Jos Sinulla lämpöpumppu riittää 100 %:sesti, sehän on silloin täysteho.

Timo kirjoitti:

Meinaatko kun itselläni on 12kw IVT niin sinulla on täysiteho suomalainen 24kw?

OLet osittain oikeassa mutta osateho on mitoitettu niin että 95% koko vuodesta riittää, meillä riittä 100% vuodessa, tämä tarkoittaa vaan sitä että turha pyörittää kompuraa 100% kun tarve on 65% suurimman osaksi. 100% tulee ehkä tarpeen n. kun pakkasta on -26C -> mutta tämäkin on huomioitu laskennassa. Laskin paljonko täysteho kuluttaa ja paljonko osateho kuluttaa vuodessa 20% enemmän se paljon.. älä mieti lämpöässää osta geopron jos haluat vältämättä suomalaisen..

Lue lisää

"Meinaatko kun itselläni on 12kw IVT niin sinulla on täysiteho suomalainen 24kw? "
"osateho on mitoitettu niin että 95% koko vuodesta riittää"


Esimerkki saamastani osatehomitoituksesta:

Itselleni tuli tarjous jossa on 98% kattavuus koko vuoden tehosta.

Huipputehon tarve on 12.6kw.
Thermian pumppu tuottaa 4.6kw pumpulla loput vastuksella.

"meillä riittä 100% vuodessa"

Silloin sinulla on siis täysitehomitoitus.

"Laskin paljonko täysteho kuluttaa ja paljonko osateho kuluttaa vuodessa 20% enemmän se paljon.."

mitäh????

+++ kirjoitti:

Ei osien hintaero ole merkittävä, vaan se, tehdäänkö tuote teollisesti= sarjatuotantona, kymmeniä tuhansia kappaleita/ vuosi vai tehdäänkö tuote käsityönä= muutamia kappaleita /viikko, eli 100-200 kpl/ vuosi!

Toinen asia, mihin kannattaa kiinnittää huomiota on, että mitä suurempi kone, sitä lyhempiä jaksoja se käy, eli käynnistykset kuluttavat kompressoria ja säätimiä enemmän kuin pidempiaikainen yhtäjaksoinen pienemmän koneen käynti.

Jos nämä "osateholaitteet" ovat huonoja, miksi "suuri suomalainenkin" panostaa samaan laitekokoon ?

Lue lisää

"Ei osien hintaero ole merkittävä, vaan se, tehdäänkö tuote teollisesti= sarjatuotantona, kymmeniä tuhansia kappaleita/ vuosi vai tehdäänkö tuote käsityönä= muutamia kappaleita /viikko, eli 100-200 kpl/ vuosi!"

Maalämpöpumppujen komponentin tuotetaan sarjatuotantona, kokoonpanoissa on ihminen mukana kaikissa pumpuissa.

Sen tietää jos pumppuja tuntee.

On päivän selvää että 12kw kompura ja laitteet on paljon kalliimmat kuin 1/3 siitä koosta.

Samaten jos on varaajien hinnoissa ja tekniikoissa on merkittäviä eroja. (ruåttalaisilla ei liene kierukoita, tai siis itse en ole nähnyt)

"Toinen asia, mihin kannattaa kiinnittää huomiota on, että mitä suurempi kone, sitä lyhempiä jaksoja se käy,"

Osatehoäijän höpötystä.
Täystehokoneella on aina vähintään kaksi kertaa isompi varaaja (toisinaan jopa 4 kertaa isompi), se määrittää käyntijakson pituuden yhdessä säätöarvojen kanssa.

"eli käynnistykset kuluttavat kompressoria ja säätimiä enemmän kuin pidempiaikainen yhtäjaksoinen pienemmän koneen käynti."

Autoissakin käynnistykset rasittaa, mutta silti niitäkään ei pidetä yhtäjaksoisesti käynnissä koko tammikuuta. Sama pätee lämpöpumpuissa.

"Jos nämä "osateholaitteet" ovat huonoja, miksi "suuri suomalainenkin" panostaa samaan laitekokoon ?"

Kysynnän ja tarjonnan laki. Tarjotaan sitä mitä asiakas haluaa ostaa.

Ei minua fordi kiinnosta, mutta silti niitä valmistetaan.

raksaaja kirjoitti:

"Ei osien hintaero ole merkittävä, vaan se, tehdäänkö tuote teollisesti= sarjatuotantona, kymmeniä tuhansia kappaleita/ vuosi vai tehdäänkö tuote käsityönä= muutamia kappaleita /viikko, eli 100-200 kpl/ vuosi!"

Maalämpöpumppujen komponentin tuotetaan sarjatuotantona, kokoonpanoissa on ihminen mukana kaikissa pumpuissa.

Sen tietää jos pumppuja tuntee.

On päivän selvää että 12kw kompura ja laitteet on paljon kalliimmat kuin 1/3 siitä koosta.

Samaten jos on varaajien hinnoissa ja tekniikoissa on merkittäviä eroja. (ruåttalaisilla ei liene kierukoita, tai siis itse en ole nähnyt)

"Toinen asia, mihin kannattaa kiinnittää huomiota on, että mitä suurempi kone, sitä lyhempiä jaksoja se käy,"

Osatehoäijän höpötystä.
Täystehokoneella on aina vähintään kaksi kertaa isompi varaaja (toisinaan jopa 4 kertaa isompi), se määrittää käyntijakson pituuden yhdessä säätöarvojen kanssa.

"eli käynnistykset kuluttavat kompressoria ja säätimiä enemmän kuin pidempiaikainen yhtäjaksoinen pienemmän koneen käynti."

Autoissakin käynnistykset rasittaa, mutta silti niitäkään ei pidetä yhtäjaksoisesti käynnissä koko tammikuuta. Sama pätee lämpöpumpuissa.

"Jos nämä "osateholaitteet" ovat huonoja, miksi "suuri suomalainenkin" panostaa samaan laitekokoon ?"

Kysynnän ja tarjonnan laki. Tarjotaan sitä mitä asiakas haluaa ostaa.

Ei minua fordi kiinnosta, mutta silti niitä valmistetaan.

Lue lisää

"ruåttalaisilla ei liene kierukoita, tai siis itse en ole nähnyt".

Ainakin IVT (& Carrier), Thermia ja Nibe käyttävät kai pelkästään kierukkakompuroja normaaleissa pientaloihin soveltuvissa malleissa. Thermian suurkiinteistömalleissa (Robust) on mäntäkompurat ainakin osassa malleja.

Ainoa valmistaja, jolla on pientalomalleissa mäntäkompuroita vakiona ja kierukkakompurat vaihtoehtoisena, lienee Lämpöässä, mikäli mm. T-mallin tekniset tiedot ovat edelleen voimassa.

Matin veli kirjoitti:

"ruåttalaisilla ei liene kierukoita, tai siis itse en ole nähnyt".

Ainakin IVT (& Carrier), Thermia ja Nibe käyttävät kai pelkästään kierukkakompuroja normaaleissa pientaloihin soveltuvissa malleissa. Thermian suurkiinteistömalleissa (Robust) on mäntäkompurat ainakin osassa malleja.

Ainoa valmistaja, jolla on pientalomalleissa mäntäkompuroita vakiona ja kierukkakompurat vaihtoehtoisena, lienee Lämpöässä, mikäli mm. T-mallin tekniset tiedot ovat edelleen voimassa.

Lue lisää

Minulla muutaman ison ruotsalaispumpun esitteet ja niissä tarjotuissa varaajissa käyttövesi säilötään sinne varaajaan. Eli käyttövettä ei lämmitetä kierukalla.

(kierukkassa ei legionellaa tarvitse erikseen tappaa, eli varaajaa ei tarvitsisi kuumentaa ylikuumaksi sen vuoksi, muuta "hyötyä" ei juuri liene)

raksaaja kirjoitti:

"Meinaatko kun itselläni on 12kw IVT niin sinulla on täysiteho suomalainen 24kw? "
"osateho on mitoitettu niin että 95% koko vuodesta riittää"


Esimerkki saamastani osatehomitoituksesta:

Itselleni tuli tarjous jossa on 98% kattavuus koko vuoden tehosta.

Huipputehon tarve on 12.6kw.
Thermian pumppu tuottaa 4.6kw pumpulla loput vastuksella.

"meillä riittä 100% vuodessa"

Silloin sinulla on siis täysitehomitoitus.

"Laskin paljonko täysteho kuluttaa ja paljonko osateho kuluttaa vuodessa 20% enemmän se paljon.."

mitäh????

Lue lisää

Onko näinkin pienitehoisia olemassa? Thermian suomenkielisisltä nettisivuilta en kyllä ainakaan näin pientä mallia löytänyt. Pienimmän antoteho on 5.5 kW. Onko sulla mennyt puurot (komperessoritehot) ja vellit (antotehot) sekaisin?

jkol kirjoitti:

Onko näinkin pienitehoisia olemassa? Thermian suomenkielisisltä nettisivuilta en kyllä ainakaan näin pientä mallia löytänyt. Pienimmän antoteho on 5.5 kW. Onko sulla mennyt puurot (komperessoritehot) ja vellit (antotehot) sekaisin?

Lue lisää

tahallaan väärin. On kai niin se oma (myytävä?) merkki niin rakas, että muiden tietoja voi sitten tulkita miten lystää.

"Pienempään varaajaan (osateho 2 kw) varattu energia on käytetty, kuin puolet suuremmassa varaajassa (täysteho 4 kw) on vielä varatusta energiasta puolet käyttämättä. "

Täysitehoisen varaamasta lämmöstä on karannut harakoille osa. Kannattaako pitää esim. kolmeasataa litraa ympäri vuorokauden 65 asteen lämpötilassa? Eikös vähempikin riittäisi?

jkol kirjoitti:

Onko näinkin pienitehoisia olemassa? Thermian suomenkielisisltä nettisivuilta en kyllä ainakaan näin pientä mallia löytänyt. Pienimmän antoteho on 5.5 kW. Onko sulla mennyt puurot (komperessoritehot) ja vellit (antotehot) sekaisin?

Lue lisää

Kunhan löydän esitteen.

(tarkistin sen aikoinaan pariinkin otteeseen, mutta todellakin tuolla thermian sivuilla ei nuin pientä edes tarjota ...)

Todennäköisemmin ketomani Thermian tiedot ei pidä alkuunkaan paikkaansa.

Matin veli kirjoitti:

tahallaan väärin. On kai niin se oma (myytävä?) merkki niin rakas, että muiden tietoja voi sitten tulkita miten lystää.

"tahallaan väärin."

*skat tahallaan. Tarkistinkin sen muinoin. Mutta joko esitteessä oli väärin, luin ja tarkistin väärin tai sitten tehot on muuttuneet ... kerron kunhan esite taas osuu silmiini.

"On kai niin se oma (myytävä?) merkki niin rakas,"

Juu en myy. Ostaa voin.

huomioitava kirjoitti:

"Pienempään varaajaan (osateho 2 kw) varattu energia on käytetty, kuin puolet suuremmassa varaajassa (täysteho 4 kw) on vielä varatusta energiasta puolet käyttämättä. "

Täysitehoisen varaamasta lämmöstä on karannut harakoille osa. Kannattaako pitää esim. kolmeasataa litraa ympäri vuorokauden 65 asteen lämpötilassa? Eikös vähempikin riittäisi?

Lue lisää

Lämmityskaudellahan lämmönhukkaa ei tule varaajan lämmittäessä teknistä tilaa.

kesällä...
1000litran erillisvaraajan lämpöenergian hukka on kuulemmas normaalin hehkulampun luokkaa (alle 100w).

Ero esim pumppuun integroidun 160litran ja 380litran varaajan välillä on ero varmastikin häviävän pieni.

Siirryttäessä integroidusta varaajasta erillisvaraajaan, eristevahvuudet todennäköisesti kasvavat ja siten hukka ei kasva kovin kamalasti.

+++ kirjoitti:

Ei osien hintaero ole merkittävä, vaan se, tehdäänkö tuote teollisesti= sarjatuotantona, kymmeniä tuhansia kappaleita/ vuosi vai tehdäänkö tuote käsityönä= muutamia kappaleita /viikko, eli 100-200 kpl/ vuosi!

Toinen asia, mihin kannattaa kiinnittää huomiota on, että mitä suurempi kone, sitä lyhempiä jaksoja se käy, eli käynnistykset kuluttavat kompressoria ja säätimiä enemmän kuin pidempiaikainen yhtäjaksoinen pienemmän koneen käynti.

Jos nämä "osateholaitteet" ovat huonoja, miksi "suuri suomalainenkin" panostaa samaan laitekokoon ?

Lue lisää

Kyllä pätkäynti eli täystehokompura hajoaa aikaisemmin, sillä kompurat ovat tehty pyörimään eikä jatkuvasti käynnistymään. Ajatelkaa esim. auton kylmäkäynistymistä. Aina menee pieni hetki ennenkuin voitelu alkaa toimia.

laitoksen hoitaja kirjoitti:

Kyllä pätkäynti eli täystehokompura hajoaa aikaisemmin, sillä kompurat ovat tehty pyörimään eikä jatkuvasti käynnistymään. Ajatelkaa esim. auton kylmäkäynistymistä. Aina menee pieni hetki ennenkuin voitelu alkaa toimia.

Lue lisää

" Kyllä pätkäynti eli täystehokompura hajoaa aikaisemmin,"

"Täysitehokompura" käynee keskiarvona pidempinä pätkinä koska siinä on isompi varaaja. (paitsi kovimmilla pakkasilla jolloin osatehopumppu käy 24h)

" sillä kompurat ovat tehty pyörimään eikä jatkuvasti käynnistymään. Ajatelkaa esim. auton kylmäkäynistymistä. Aina menee pieni hetki ennenkuin voitelu alkaa toimia."

Tuskin sinäkään siksi annat autosi käydä yötäpäivää.


Minulle tarjotussa osatehopumpussa on 1/10 ero täysitehompumppuun. Mutta täysitehopumpussa on 2-4x isompi varaaja.

raksaaja kirjoitti:

" Kyllä pätkäynti eli täystehokompura hajoaa aikaisemmin,"

"Täysitehokompura" käynee keskiarvona pidempinä pätkinä koska siinä on isompi varaaja. (paitsi kovimmilla pakkasilla jolloin osatehopumppu käy 24h)

" sillä kompurat ovat tehty pyörimään eikä jatkuvasti käynnistymään. Ajatelkaa esim. auton kylmäkäynistymistä. Aina menee pieni hetki ennenkuin voitelu alkaa toimia."

Tuskin sinäkään siksi annat autosi käydä yötäpäivää.


Minulle tarjotussa osatehopumpussa on 1/10 ero täysitehompumppuun. Mutta täysitehopumpussa on 2-4x isompi varaaja.

Lue lisää

Missä lämpöpumpussa on 680 litran varaaja?
340 litraa kyllä on, mutta sinun matematiikkasi mukaan saat osateholämpöpumpun 170 litran varaajaa 4 kertaa isomman varaajan!
Tarjoushinnoista et tietenkään puhunut mitään, taisi Lämpö-Ässä olla niin paljon kalliimpi, ettet kehdannut kertoa.

raksaaja kirjoitti:

" Kyllä pätkäynti eli täystehokompura hajoaa aikaisemmin,"

"Täysitehokompura" käynee keskiarvona pidempinä pätkinä koska siinä on isompi varaaja. (paitsi kovimmilla pakkasilla jolloin osatehopumppu käy 24h)

" sillä kompurat ovat tehty pyörimään eikä jatkuvasti käynnistymään. Ajatelkaa esim. auton kylmäkäynistymistä. Aina menee pieni hetki ennenkuin voitelu alkaa toimia."

Tuskin sinäkään siksi annat autosi käydä yötäpäivää.


Minulle tarjotussa osatehopumpussa on 1/10 ero täysitehompumppuun. Mutta täysitehopumpussa on 2-4x isompi varaaja.

Lue lisää

Kyllä suunnittelu on pielessä jos täysteho ja osatepumput käyvät esittämälläsi tavalla. On jonkinasteista hölmöyttä jos pumput mitoitetaan täydelle tehon tarpeelle, eli montako yli kolmenkymmenen asteen pakkapäiviä on Suomessa nykyään.

+++ kirjoitti:

Missä lämpöpumpussa on 680 litran varaaja?
340 litraa kyllä on, mutta sinun matematiikkasi mukaan saat osateholämpöpumpun 170 litran varaajaa 4 kertaa isomman varaajan!
Tarjoushinnoista et tietenkään puhunut mitään, taisi Lämpö-Ässä olla niin paljon kalliimpi, ettet kehdannut kertoa.

Lue lisää

Lämpöpumpusta erillään olevaa tulistusvaraajaa löytyy mm. 500, 700, 1000, 1500, 2000, 3000 litraa jne.
Erillistä tulistusvaraajaa voidaan mitoituksesta riippuen käyttää sekä osatehoisessa että täystehoisessa lämpöpumpussa.
Tällöin lämpöpumppu tulee myös olla tulistimella (tulistusvaihtimella) varustettu.

Täysteholämpöpumppuun integroidussa kaksoisvaippaisessa varaajassa (vesitilavuus 380 litraa, josta lämmintäkäyttövettä on 340 litraa) on myös tulistusominaisuus.

Tulistusvaihtimella ja tulistusominaisuudella on lämpöpumppuun se merkitys, että lämminkäyttövesi saadaan lämpöpumpusta ilman sähkövastuksen rinnankäyttöä käyttöä tarpeeksi kuumana ettei tule legionella. bakteeri riskiä.

Tulistaminen tarkoittaa yksinkertaistettuna: Otetaan ensin kuumakaasusta korkein lämpö lämpimään käyttöveteen ja matalempi kaasunlämpö riittää esim. lattialämmitysvedelle.

Esimerkiksi jonkun lämpöpumppumerkin (teho 12-15kw) hintaero tulistimella tai ilman tulistinta ovh. hinnalla on 1.050 euroa (muuten prikulleen samoja laitteita).

Matti kirjoitti:

Lämpöpumpusta erillään olevaa tulistusvaraajaa löytyy mm. 500, 700, 1000, 1500, 2000, 3000 litraa jne.
Erillistä tulistusvaraajaa voidaan mitoituksesta riippuen käyttää sekä osatehoisessa että täystehoisessa lämpöpumpussa.
Tällöin lämpöpumppu tulee myös olla tulistimella (tulistusvaihtimella) varustettu.

Täysteholämpöpumppuun integroidussa kaksoisvaippaisessa varaajassa (vesitilavuus 380 litraa, josta lämmintäkäyttövettä on 340 litraa) on myös tulistusominaisuus.

Tulistusvaihtimella ja tulistusominaisuudella on lämpöpumppuun se merkitys, että lämminkäyttövesi saadaan lämpöpumpusta ilman sähkövastuksen rinnankäyttöä käyttöä tarpeeksi kuumana ettei tule legionella. bakteeri riskiä.

Tulistaminen tarkoittaa yksinkertaistettuna: Otetaan ensin kuumakaasusta korkein lämpö lämpimään käyttöveteen ja matalempi kaasunlämpö riittää esim. lattialämmitysvedelle.

Esimerkiksi jonkun lämpöpumppumerkin (teho 12-15kw) hintaero tulistimella tai ilman tulistinta ovh. hinnalla on 1.050 euroa (muuten prikulleen samoja laitteita).

Lue lisää

Nyt oli kyse lämpöpumpuista, joissa on varaajat samassa paketissa.
Tämä legionellabakteeri on jo loppuunkaluttu juttu, se ei ole millään lämpöpumpulla mikään ongelma, väittää Hamali sitten mitä tahansa.

huomioitava kirjoitti:

"Pienempään varaajaan (osateho 2 kw) varattu energia on käytetty, kuin puolet suuremmassa varaajassa (täysteho 4 kw) on vielä varatusta energiasta puolet käyttämättä. "

Täysitehoisen varaamasta lämmöstä on karannut harakoille osa. Kannattaako pitää esim. kolmeasataa litraa ympäri vuorokauden 65 asteen lämpötilassa? Eikös vähempikin riittäisi?

Lue lisää

Kaksoisvaipparakenteessa sisimpänä on lämmin käyttövesi, sen ympärillä ei-niin-lämmin lämmitysvesi. Näiden ympärillä sitten eriste. Tätä rakennetta käyttää ainakin yksi täystehopumppuvalmistaja. Lämmönhukka on tuntuvasti pienempi kuin esim. 300-litraisessa sähköboilerissa, jollaisia löytyy aika monen nurkista.

Matti kirjoitti:

Lämpöpumpusta erillään olevaa tulistusvaraajaa löytyy mm. 500, 700, 1000, 1500, 2000, 3000 litraa jne.
Erillistä tulistusvaraajaa voidaan mitoituksesta riippuen käyttää sekä osatehoisessa että täystehoisessa lämpöpumpussa.
Tällöin lämpöpumppu tulee myös olla tulistimella (tulistusvaihtimella) varustettu.

Täysteholämpöpumppuun integroidussa kaksoisvaippaisessa varaajassa (vesitilavuus 380 litraa, josta lämmintäkäyttövettä on 340 litraa) on myös tulistusominaisuus.

Tulistusvaihtimella ja tulistusominaisuudella on lämpöpumppuun se merkitys, että lämminkäyttövesi saadaan lämpöpumpusta ilman sähkövastuksen rinnankäyttöä käyttöä tarpeeksi kuumana ettei tule legionella. bakteeri riskiä.

Tulistaminen tarkoittaa yksinkertaistettuna: Otetaan ensin kuumakaasusta korkein lämpö lämpimään käyttöveteen ja matalempi kaasunlämpö riittää esim. lattialämmitysvedelle.

Esimerkiksi jonkun lämpöpumppumerkin (teho 12-15kw) hintaero tulistimella tai ilman tulistinta ovh. hinnalla on 1.050 euroa (muuten prikulleen samoja laitteita).

Lue lisää

Anteeksi epätarkkuuteni! Nykyisin on toinenkin eroavaisuus (hinnasto 2004). Lämpöpumpun säätöautomatiikassa on myös ero. Jos ilman tulistinta oleva lämpöpumppu varustetaan samalla säätöautomatiikalla, kuin tulisimella varustettu hintaeroksi muodostuu 402 €:a, se on tulistimen hinta.

Lämöpumppuun integroitu iso varaaja olis aika hankala kuljettaa työmaalla sille varattuun paikkan, tästä syystä ne on erillään, mitään muuta teknistä estettä ei ole.

+++ kirjoitti:

Nyt oli kyse lämpöpumpuista, joissa on varaajat samassa paketissa.
Tämä legionellabakteeri on jo loppuunkaluttu juttu, se ei ole millään lämpöpumpulla mikään ongelma, väittää Hamali sitten mitä tahansa.

Lue lisää

"Nyt oli kyse lämpöpumpuista, joissa on varaajat samassa paketissa. "

Niinkö?
En tiennyt. Sanottiinko se jossain?

Integroidut varaajat ovat tyypillisesti osatehopumpuilla 160-180 litraa ja joissain täysitehopumpuissa 360-380 litraa.

Minulle moiset on liian pieniä.

"Tämä legionellabakteeri on jo loppuunkaluttu juttu, se ei ole millään lämpöpumpulla mikään ongelma, väittää Hamali sitten mitä tahansa."

Ei kai se mikään ongelma ole, kunhan huolehtii että varaajan lämpötila käy silloin tällöin kyllin korkeana.

Mielestäni kierukka aina varmenpi.

Lait.hoitaja kirjoitti:

Kyllä suunnittelu on pielessä jos täysteho ja osatepumput käyvät esittämälläsi tavalla. On jonkinasteista hölmöyttä jos pumput mitoitetaan täydelle tehon tarpeelle, eli montako yli kolmenkymmenen asteen pakkapäiviä on Suomessa nykyään.

Lue lisää

"Kyllä suunnittelu on pielessä jos täysteho ja osatepumput käyvät esittämälläsi tavalla. On jonkinasteista hölmöyttä jos pumput mitoitetaan täydelle tehon tarpeelle,"

Miten niin?
Perustele.

Kukaan ei ole osannut perustella miksi se olisi huono asia.

"eli montako yli kolmenkymmenen asteen pakkapäiviä on Suomessa nykyään."

Ei sillä ole asian kanssa mitään tekemistä.

Ja mikä on huipputehoarvauksen ulkolämpötila tarkalleen?

Tuo thermian osatehomitoitus onkin aivan UPEA. Siinä huomioidaan (vahingossa) hukka energiat jotka lämmittävät taloa. Samalla laitteesta tulee vahingossa täysitehoinen.

Täysitehoisuudesta ei ole mitään haittaa.
Tai jos on niin perustele.

Mielestäni osateho vs täysiteho erottelu pitäisi kieltää lailla tästä päivästä lähtien.

Joskus ennen kuulin että osateho olisi jotain 60% täysitehosta, mutta ei nykyään. Näyttää että osatehopumput on alettu mitoittaa lähemmäs täysitehoa.

Tärkeämpää on se että kompuran käyntiajat on optimoitu ohjelmiston ja varaajan osalta. Saadaanhan parhaat hyötysuhteetkin lämmönlähteestä hetki käynnistymisen jälkeen, silloin kun lämmölle on annettu aikaa palautua kaivossa. (scrollikompura menettänee siitä enemmän kuin mäntä, kuulemma, mutta sille ei mitään mahtane)

raksaaja kirjoitti:

"Kyllä suunnittelu on pielessä jos täysteho ja osatepumput käyvät esittämälläsi tavalla. On jonkinasteista hölmöyttä jos pumput mitoitetaan täydelle tehon tarpeelle,"

Miten niin?
Perustele.

Kukaan ei ole osannut perustella miksi se olisi huono asia.

"eli montako yli kolmenkymmenen asteen pakkapäiviä on Suomessa nykyään."

Ei sillä ole asian kanssa mitään tekemistä.

Ja mikä on huipputehoarvauksen ulkolämpötila tarkalleen?

Tuo thermian osatehomitoitus onkin aivan UPEA. Siinä huomioidaan (vahingossa) hukka energiat jotka lämmittävät taloa. Samalla laitteesta tulee vahingossa täysitehoinen.

Täysitehoisuudesta ei ole mitään haittaa.
Tai jos on niin perustele.

Mielestäni osateho vs täysiteho erottelu pitäisi kieltää lailla tästä päivästä lähtien.

Joskus ennen kuulin että osateho olisi jotain 60% täysitehosta, mutta ei nykyään. Näyttää että osatehopumput on alettu mitoittaa lähemmäs täysitehoa.

Tärkeämpää on se että kompuran käyntiajat on optimoitu ohjelmiston ja varaajan osalta. Saadaanhan parhaat hyötysuhteetkin lämmönlähteestä hetki käynnistymisen jälkeen, silloin kun lämmölle on annettu aikaa palautua kaivossa. (scrollikompura menettänee siitä enemmän kuin mäntä, kuulemma, mutta sille ei mitään mahtane)

Lue lisää

Keskustelun taso ei antane aihetta jatkaa. Laitetoimittaja pysynee varmaan mielipiteissään.


Täysin ulkopuolinen.

raksaaja kirjoitti:

"Kyllä suunnittelu on pielessä jos täysteho ja osatepumput käyvät esittämälläsi tavalla. On jonkinasteista hölmöyttä jos pumput mitoitetaan täydelle tehon tarpeelle,"

Miten niin?
Perustele.

Kukaan ei ole osannut perustella miksi se olisi huono asia.

"eli montako yli kolmenkymmenen asteen pakkapäiviä on Suomessa nykyään."

Ei sillä ole asian kanssa mitään tekemistä.

Ja mikä on huipputehoarvauksen ulkolämpötila tarkalleen?

Tuo thermian osatehomitoitus onkin aivan UPEA. Siinä huomioidaan (vahingossa) hukka energiat jotka lämmittävät taloa. Samalla laitteesta tulee vahingossa täysitehoinen.

Täysitehoisuudesta ei ole mitään haittaa.
Tai jos on niin perustele.

Mielestäni osateho vs täysiteho erottelu pitäisi kieltää lailla tästä päivästä lähtien.

Joskus ennen kuulin että osateho olisi jotain 60% täysitehosta, mutta ei nykyään. Näyttää että osatehopumput on alettu mitoittaa lähemmäs täysitehoa.

Tärkeämpää on se että kompuran käyntiajat on optimoitu ohjelmiston ja varaajan osalta. Saadaanhan parhaat hyötysuhteetkin lämmönlähteestä hetki käynnistymisen jälkeen, silloin kun lämmölle on annettu aikaa palautua kaivossa. (scrollikompura menettänee siitä enemmän kuin mäntä, kuulemma, mutta sille ei mitään mahtane)

Lue lisää

>>eli montako yli kolmenkymmenen asteen pakkapäiviä on Suomessa nykyään.

>Ei sillä ole asian kanssa mitään tekemistä.

Itse itseäni korjaten.
Onhan sillä tekemistä mutta ei sitä kannata pelkästään tuijottaa.

Kukin mitoitustapaus on syytä tutkia tapauskohtaisesti erikseen.

Jos kompura kattaa 60% kokonaishuipputarpeesta niin sen "pakkasraja" on paljon ylempänä kuin -30.
Jos kompura kattaa yli 90% huipputarpeesta, pakkasraja on jossain muualla.


Ylitehomitoitus on turhaa rahan haskausta ja alitehomitoitus on on ehkä turhaa riskinottoa.

raksaaja kirjoitti:

>>eli montako yli kolmenkymmenen asteen pakkapäiviä on Suomessa nykyään.

>Ei sillä ole asian kanssa mitään tekemistä.

Itse itseäni korjaten.
Onhan sillä tekemistä mutta ei sitä kannata pelkästään tuijottaa.

Kukin mitoitustapaus on syytä tutkia tapauskohtaisesti erikseen.

Jos kompura kattaa 60% kokonaishuipputarpeesta niin sen "pakkasraja" on paljon ylempänä kuin -30.
Jos kompura kattaa yli 90% huipputarpeesta, pakkasraja on jossain muualla.


Ylitehomitoitus on turhaa rahan haskausta ja alitehomitoitus on on ehkä turhaa riskinottoa.

Lue lisää

Tulihan se sieltä. Yliteho (lue täysiteho) on hölmöyttä tai tietämättömyyttä. Osatehossa ei ole mitään riskiä jos osaa vähän laskea. Täysiteho on muistaakseni Lämpöässän myyjien keksimä termi.

raksaaja kirjoitti:

>>eli montako yli kolmenkymmenen asteen pakkapäiviä on Suomessa nykyään.

>Ei sillä ole asian kanssa mitään tekemistä.

Itse itseäni korjaten.
Onhan sillä tekemistä mutta ei sitä kannata pelkästään tuijottaa.

Kukin mitoitustapaus on syytä tutkia tapauskohtaisesti erikseen.

Jos kompura kattaa 60% kokonaishuipputarpeesta niin sen "pakkasraja" on paljon ylempänä kuin -30.
Jos kompura kattaa yli 90% huipputarpeesta, pakkasraja on jossain muualla.


Ylitehomitoitus on turhaa rahan haskausta ja alitehomitoitus on on ehkä turhaa riskinottoa.

Lue lisää

"Ylitehomitoitus on turhaa rahan haskausta ja alitehomitoitus on on ehkä turhaa riskinottoa."

Juu jotenkin noin se menee. Osatehopumppujen hyvä puoli on siinä, että ne voi mitoittaa alitehoiseksi (tai "vajaatehoiseksi", kuten lämpöässän myyjä mielellään asian ilmaisee).

Mutta ostaahan Suomessa jotkut autojakin, joilla pääsee 250 km/h. Me muut ajelemme vajaatehoisilla.

Yksi lisäjuttu täysitehoisessa vielä on: mitä suurempi kompressori, sitä suurempi meteli. Ja pumppu pitää aika kovaa (matalataajuista) ääntä.

jotenkin noin kirjoitti:

"Ylitehomitoitus on turhaa rahan haskausta ja alitehomitoitus on on ehkä turhaa riskinottoa."

Juu jotenkin noin se menee. Osatehopumppujen hyvä puoli on siinä, että ne voi mitoittaa alitehoiseksi (tai "vajaatehoiseksi", kuten lämpöässän myyjä mielellään asian ilmaisee).

Mutta ostaahan Suomessa jotkut autojakin, joilla pääsee 250 km/h. Me muut ajelemme vajaatehoisilla.

Yksi lisäjuttu täysitehoisessa vielä on: mitä suurempi kompressori, sitä suurempi meteli. Ja pumppu pitää aika kovaa (matalataajuista) ääntä.

Lue lisää

"Yksi lisäjuttu täysitehoisessa vielä on: mitä suurempi kompressori, sitä suurempi meteli. Ja pumppu pitää aika kovaa (matalataajuista) ääntä."

Toki isompi pumppu tekee enemmän ääntä.
Mutta esimerkiksi osatehoisen (esim thermia 11kw) ja täysitehoisen (12-12.6kw) kompressorikoon ero on hyvin pieni.

Koska lämpöässiä sanotaan kovaäänisemmiksi, voimme päätellä että he tupeksivat äänenvaimennuksen kanssa. Isompi kompura ei riitä ainoaksi selitykseksi. Ei ainakaan minun mielestäni.

Tahvo kirjoitti:

Kaksoisvaipparakenteessa sisimpänä on lämmin käyttövesi, sen ympärillä ei-niin-lämmin lämmitysvesi. Näiden ympärillä sitten eriste. Tätä rakennetta käyttää ainakin yksi täystehopumppuvalmistaja. Lämmönhukka on tuntuvasti pienempi kuin esim. 300-litraisessa sähköboilerissa, jollaisia löytyy aika monen nurkista.

Lue lisää

Riippuu varmaan käytöstä.

Jos siitä ulkovaipasta ei oteta vettä mihinkään, niin jovain se on parempi kuin tavallinen varaaja.



Mutta pakkohan siitä on ottaa sitä lämmitysverkon vettä joissain tilanteissa, ettei pumppu hyppää päälle ja pois koko ajan.

Siinä sitten menetetään sitä kalliimpaa lämmintä vettä joka oheistuotteena taas kohta tehdään takaisin. jne jne jne

raksaaja kirjoitti:

Riippuu varmaan käytöstä.

Jos siitä ulkovaipasta ei oteta vettä mihinkään, niin jovain se on parempi kuin tavallinen varaaja.



Mutta pakkohan siitä on ottaa sitä lämmitysverkon vettä joissain tilanteissa, ettei pumppu hyppää päälle ja pois koko ajan.

Siinä sitten menetetään sitä kalliimpaa lämmintä vettä joka oheistuotteena taas kohta tehdään takaisin. jne jne jne

Lue lisää

Jos ulkovaipasta _ei_ oteta vettä mihinkään, sehän lämpenee lopulta sisäsäiliön lämpötilaan. Silloin hukkalämpö eristeiden läpi kasvaa. Tosiasiassa tämä aika lailla onkin tilanne varaajan yläosassa (ainakin yhdellä tuntemallani pumppumerkillä), kun lämmitysverkkoon menevä vesi otetaan jostakin varaajan keskivaiheilta, ja kierto yläosassa voi olla aika vähäistä. Siinä, että lämpöä otetaan, on tietenkin haittana se, että silloin siirtyy lämpöä lämpimämmästä sisäosasta ulkovaippaan, jossa riittäisi pienempikin lämpö. Toisaalta suurempi osa lämmöstä pysyy pöntön sisällä.

Tahvo kirjoitti:

Jos ulkovaipasta _ei_ oteta vettä mihinkään, sehän lämpenee lopulta sisäsäiliön lämpötilaan. Silloin hukkalämpö eristeiden läpi kasvaa. Tosiasiassa tämä aika lailla onkin tilanne varaajan yläosassa (ainakin yhdellä tuntemallani pumppumerkillä), kun lämmitysverkkoon menevä vesi otetaan jostakin varaajan keskivaiheilta, ja kierto yläosassa voi olla aika vähäistä. Siinä, että lämpöä otetaan, on tietenkin haittana se, että silloin siirtyy lämpöä lämpimämmästä sisäosasta ulkovaippaan, jossa riittäisi pienempikin lämpö. Toisaalta suurempi osa lämmöstä pysyy pöntön sisällä.

Lue lisää

Varaajassa on aina lämpökerrostuma olemassa.Lämmin yläosa ja vähemmän lämmin alaosa. Vaippavaraajan lämmöstä suuri osa tulee keski- ja alaosasta, yläosan lämmön vaikutus on vaippaan vähäisempi.

raksaaja kirjoitti:

"Yksi lisäjuttu täysitehoisessa vielä on: mitä suurempi kompressori, sitä suurempi meteli. Ja pumppu pitää aika kovaa (matalataajuista) ääntä."

Toki isompi pumppu tekee enemmän ääntä.
Mutta esimerkiksi osatehoisen (esim thermia 11kw) ja täysitehoisen (12-12.6kw) kompressorikoon ero on hyvin pieni.

Koska lämpöässiä sanotaan kovaäänisemmiksi, voimme päätellä että he tupeksivat äänenvaimennuksen kanssa. Isompi kompura ei riitä ainoaksi selitykseksi. Ei ainakaan minun mielestäni.

Lue lisää

Erilainen kompura

unohdat kertoa, että vain Lämpö-Ässä tekee sekä täysteho-että osateholämpöpumppuja.
Tottakai Lämpö-Ässällä maksaa molempien teko yhtä PALJON, nehän tehdään molemmat mallit käsityönä.
Huono vertailumalli.
Ainoa todellinen vertailumalli on tässäkin keskusteluketjussa esiin tullut eri myyjien tekemä kokonaistarjous asiakkaalle.
Siinä erottuivat jyvät akanoista, Lämpö-Ässä hävisi pahasti, se on vaan hyväksyttävä tosiasia.
Joskus taas voi käydä päinvastoinkin, kunhan myyjät oppivat laskemaan katteet paikalleen.

+++ kirjoitti:

unohdat kertoa, että vain Lämpö-Ässä tekee sekä täysteho-että osateholämpöpumppuja.
Tottakai Lämpö-Ässällä maksaa molempien teko yhtä PALJON, nehän tehdään molemmat mallit käsityönä.
Huono vertailumalli.
Ainoa todellinen vertailumalli on tässäkin keskusteluketjussa esiin tullut eri myyjien tekemä kokonaistarjous asiakkaalle.
Siinä erottuivat jyvät akanoista, Lämpö-Ässä hävisi pahasti, se on vaan hyväksyttävä tosiasia.
Joskus taas voi käydä päinvastoinkin, kunhan myyjät oppivat laskemaan katteet paikalleen.

Lue lisää

Kaikilla lämpöpumppuvalmistajilla on suurempia koneita.

Eli esimerkki:

Otetaan viisikilowattia (5) kompressorilla ja vaihtimilla tuottava lämpöpumppu jonkun valmistajan esitteestä ja vaihdetaan siihen kymmenenkilowattia (10) tuottava kompressori ja vaihtimet samaisesta esitteestä.
Tyyppimerkinnöiltään ne voivat olla vaikka Kalle lämpöpumppumerkin esitteestä "Kalle 5" ja "Kalle 10" (Tietääkseni sen nimistä ei ainakaan vielä ole).
Näin osateholämpöpumppu muuttuikin täysteholämpöpumpuksi . Tällöin sähkövastus voidaan kytkeä pelkäksi varolaitteeksi, koska koko kodin energian tarve täyttyy kompressorilla tehtynä.

Näin mahdollisesti voidaan pienentää pääsulakkeiden kokoa ja säästää liittymismaksussa ja vuotuisissa perusmaksuissa.

+++ kirjoitti:

unohdat kertoa, että vain Lämpö-Ässä tekee sekä täysteho-että osateholämpöpumppuja.
Tottakai Lämpö-Ässällä maksaa molempien teko yhtä PALJON, nehän tehdään molemmat mallit käsityönä.
Huono vertailumalli.
Ainoa todellinen vertailumalli on tässäkin keskusteluketjussa esiin tullut eri myyjien tekemä kokonaistarjous asiakkaalle.
Siinä erottuivat jyvät akanoista, Lämpö-Ässä hävisi pahasti, se on vaan hyväksyttävä tosiasia.
Joskus taas voi käydä päinvastoinkin, kunhan myyjät oppivat laskemaan katteet paikalleen.

Lue lisää

Niin siis mitoitus on täystehoinen tai osatehoinen.
Pumppu ei siitä miksikään muutu.

Muuten Geoprollakin on molempia saatavana.

Täsyteho on kalliimpi koska siinä siinä on isompi erikosvaraaja!

+++ kirjoitti:

unohdat kertoa, että vain Lämpö-Ässä tekee sekä täysteho-että osateholämpöpumppuja.
Tottakai Lämpö-Ässällä maksaa molempien teko yhtä PALJON, nehän tehdään molemmat mallit käsityönä.
Huono vertailumalli.
Ainoa todellinen vertailumalli on tässäkin keskusteluketjussa esiin tullut eri myyjien tekemä kokonaistarjous asiakkaalle.
Siinä erottuivat jyvät akanoista, Lämpö-Ässä hävisi pahasti, se on vaan hyväksyttävä tosiasia.
Joskus taas voi käydä päinvastoinkin, kunhan myyjät oppivat laskemaan katteet paikalleen.

Lue lisää

Kaikilta valmistajilta saa täysitehoumppuja. Kyse on vain mitoituksesta.

raksaaja kirjoitti:

Kaikilta valmistajilta saa täysitehoumppuja. Kyse on vain mitoituksesta.

Älkää kirjoittako kun ette kerran tiedä.

Ero osateho- ja täystehopumppujen välillä on siinä, että edellisessä voidaan käyttää sähkövastusta yhtä aikaa kompressorin kanssa kun taas jälkimmäisessä sähkövastus on varalla.

Osateho- ja täysitehoMITOITUS on eri asia kun osateho- ja täysitethoPUMPPU.

Molemmat voidaan MITOITTAA täydelle tai osalle vaadittavaa tehoa. Täysitehopumpussa osatehomitoitus on siinä mielessä ongelmallinen, että mitoituksen jäädessä vajaaksi, lisätehoa ei saada vastuksella vaan on käytettävä takkaa tms. lämpimämpiä villasukkia.

pöntöt kirjoitti:

Älkää kirjoittako kun ette kerran tiedä.

Ero osateho- ja täystehopumppujen välillä on siinä, että edellisessä voidaan käyttää sähkövastusta yhtä aikaa kompressorin kanssa kun taas jälkimmäisessä sähkövastus on varalla.

Osateho- ja täysitehoMITOITUS on eri asia kun osateho- ja täysitethoPUMPPU.

Molemmat voidaan MITOITTAA täydelle tai osalle vaadittavaa tehoa. Täysitehopumpussa osatehomitoitus on siinä mielessä ongelmallinen, että mitoituksen jäädessä vajaaksi, lisätehoa ei saada vastuksella vaan on käytettävä takkaa tms. lämpimämpiä villasukkia.

Lue lisää

"Osateho- ja täysitehoMITOITUS on eri asia kun osateho- ja täysitethoPUMPPU."

Väitätkö että täysitehoisten ohjauslogiikka on niin idiootti että se ei osaa käyttää lisävastusta jos oma teho loppuu?

Vai mikä muu voisi estää vastuksen käytön täysitehopumpussa?
Liian iso varavastus? (6kw)

raksaaja kirjoitti:

"Osateho- ja täysitehoMITOITUS on eri asia kun osateho- ja täysitethoPUMPPU."

Väitätkö että täysitehoisten ohjauslogiikka on niin idiootti että se ei osaa käyttää lisävastusta jos oma teho loppuu?

Vai mikä muu voisi estää vastuksen käytön täysitehopumpussa?
Liian iso varavastus? (6kw)

Lue lisää

Esim. lämpöässän täysitehopumppu ei pysty käyttämään vastusta kompressorin kanssa yhtäaikaa.

Lämpöässä taitaakin olla ainoa täysitehopumppu, mieleeni ei tule muuta merkkiä, jossa vastusta ei saisi samaan aikaan päälle kompuran kanssa.

Pumpuissa on muitakin rakenteellisia eroja, esim. ekowellin pumppu eroaa kaikista muista merkeistä.

Joku asioista paremmin tietävä voisi luokitella pumput (ja niiden merkit) tekniikkansa perusteella.

voi käyttää kirjoitti:

Esim. lämpöässän täysitehopumppu ei pysty käyttämään vastusta kompressorin kanssa yhtäaikaa.

Lämpöässä taitaakin olla ainoa täysitehopumppu, mieleeni ei tule muuta merkkiä, jossa vastusta ei saisi samaan aikaan päälle kompuran kanssa.

Pumpuissa on muitakin rakenteellisia eroja, esim. ekowellin pumppu eroaa kaikista muista merkeistä.

Joku asioista paremmin tietävä voisi luokitella pumput (ja niiden merkit) tekniikkansa perusteella.

Lue lisää

"Lämpöässä taitaakin olla ainoa täysitehopumppu, mieleeni ei tule muuta merkkiä, jossa vastusta ei saisi samaan aikaan päälle kompuran kanssa."

Ahaa.

Aika yllättävää. Etenkin kun näkyy olevan sama ohjausyksikkö lämpöässissä ja esim. GeoPro:ssa.

Yksi asia lisää tarkistuslistalleni. kiitos.

voi käyttää kirjoitti:

Esim. lämpöässän täysitehopumppu ei pysty käyttämään vastusta kompressorin kanssa yhtäaikaa.

Lämpöässä taitaakin olla ainoa täysitehopumppu, mieleeni ei tule muuta merkkiä, jossa vastusta ei saisi samaan aikaan päälle kompuran kanssa.

Pumpuissa on muitakin rakenteellisia eroja, esim. ekowellin pumppu eroaa kaikista muista merkeistä.

Joku asioista paremmin tietävä voisi luokitella pumput (ja niiden merkit) tekniikkansa perusteella.

Lue lisää

Jos ensin lämpöpumpussa on 12 kW:n kompura (mitä en usko käytännössä olevan) ja lisäksi napsahtaa 6 kW:n lisävastus päälle, mikä on silloin oltava sulakekoko?
Lämpö-Ässä muuten ilmoittaa 15 kW:n lämpöpumpun kompuran ottotehoksi 4,6-5,0 kW.

raksaaja kirjoitti:

"Lämpöässä taitaakin olla ainoa täysitehopumppu, mieleeni ei tule muuta merkkiä, jossa vastusta ei saisi samaan aikaan päälle kompuran kanssa."

Ahaa.

Aika yllättävää. Etenkin kun näkyy olevan sama ohjausyksikkö lämpöässissä ja esim. GeoPro:ssa.

Yksi asia lisää tarkistuslistalleni. kiitos.

Lue lisää

Syy miksi vastusta ei voi kompressorin kanssa käyttää yhtäaikaa on luullakseni rakenteellinen.

Voin olla väärässä, en tarkistanut asiaa.

Aikanaan olin Lapualle yhteydessä, jotta olisin saanut jotain selvyyttä pumppujen rakenteellisista eroista. Saamani palvelu oli surkeaa. En ostanut Lämpöässän pumppua. Se ei tarkoita sitä, etteikö pumppu olisi ihan ok. Lämpöässä taisi olla ainoa pumppuvalmistaja, joka selvisi lamasta. Ekowellikin taisi vaihtaa siinä rytäkässä nimeään.

Jos olet pumppua hankkimassa, käy katsomassa Ekowell. Luullakseni se on paras markkinoilla olevista pumpuista, mutta on sillä hintaakin. Geopron saattaa saada edullisesti, jollakin messulla sitä myytiin 5000 eurolla.

+++ kirjoitti:

Jos ensin lämpöpumpussa on 12 kW:n kompura (mitä en usko käytännössä olevan) ja lisäksi napsahtaa 6 kW:n lisävastus päälle, mikä on silloin oltava sulakekoko?
Lämpö-Ässä muuten ilmoittaa 15 kW:n lämpöpumpun kompuran ottotehoksi 4,6-5,0 kW.

Lue lisää

12 kw:n ottotehoisella kompuralla lämmittäisi pienen kylän.

+++ kirjoitti:

Jos ensin lämpöpumpussa on 12 kW:n kompura (mitä en usko käytännössä olevan) ja lisäksi napsahtaa 6 kW:n lisävastus päälle, mikä on silloin oltava sulakekoko?
Lämpö-Ässä muuten ilmoittaa 15 kW:n lämpöpumpun kompuran ottotehoksi 4,6-5,0 kW.

Lue lisää

Katso esitettä, siellä se on kerrottu kaikilla pumpuilla.

Suurimmat sulakekoot ovat tehokkailla osatehopumpuilla, luulen.

esitteestä kirjoitti:

Katso esitettä, siellä se on kerrottu kaikilla pumpuilla.

Suurimmat sulakekoot ovat tehokkailla osatehopumpuilla, luulen.

Joskus luin esitteistä:
LÄssä: 16A
IVT: 20A
jåku muu: 25A
Geopro: vielä enemmän A

Tarkistakoon joku jolla on esitteet käsillä.

+++ kirjoitti:

Jos ensin lämpöpumpussa on 12 kW:n kompura (mitä en usko käytännössä olevan) ja lisäksi napsahtaa 6 kW:n lisävastus päälle, mikä on silloin oltava sulakekoko?
Lämpö-Ässä muuten ilmoittaa 15 kW:n lämpöpumpun kompuran ottotehoksi 4,6-5,0 kW.

Lue lisää

antoteho on 12kw
ottoteho on 4kw ja rapiat
yhteensä siis (normaalilla 6kw vastuksella) 10kw

(thermiassa oli kompuran ottoteho noin 1.5kw, ja lisävastukset 2*6kw, eli yhteensä 13.5kw, eli osatehopumppu haukkaa kuitenkin emmän)

(ja kyllä, lämpöässän varavastus tarkoittaa sitä että jos kompura paukahtaa, kannattaa laittaa tuli takkaan ja vasta sitten soittaa putkimies/kylmälaitemies tuomaan uusi kompura, mielestäni pieni riesa kerran 25 vuodessa)

rakenteellinen kirjoitti:

Syy miksi vastusta ei voi kompressorin kanssa käyttää yhtäaikaa on luullakseni rakenteellinen.

Voin olla väärässä, en tarkistanut asiaa.

Aikanaan olin Lapualle yhteydessä, jotta olisin saanut jotain selvyyttä pumppujen rakenteellisista eroista. Saamani palvelu oli surkeaa. En ostanut Lämpöässän pumppua. Se ei tarkoita sitä, etteikö pumppu olisi ihan ok. Lämpöässä taisi olla ainoa pumppuvalmistaja, joka selvisi lamasta. Ekowellikin taisi vaihtaa siinä rytäkässä nimeään.

Jos olet pumppua hankkimassa, käy katsomassa Ekowell. Luullakseni se on paras markkinoilla olevista pumpuista, mutta on sillä hintaakin. Geopron saattaa saada edullisesti, jollakin messulla sitä myytiin 5000 eurolla.

Lue lisää

Lämpöässä V-mallin varaajatyyppi estää sähkövastusten rinnan käytön, toisaalta miksi täysteholaitteeksi suunniteltua pitäisi mitoittaa osatehoiseksi. V-mallin varaajassa oleva sähkövastus on varolaite.

Jos näkee osatehoisuuden hyvänä, onhan Lämpöässällä C-malli niille asiakkaille.
Lämpöässä S-malli, T-malli ja Perusmalli voidaan mitoittaa sekä täydelle- tai osateholle. Tällöin rakennuspaikalla sähkömies kytkeee vastuksen joko pelkästään varolaitteeksi tai sekä lisälämmön antajaksi ja varolaitteeksi.
Jos sähköt kytketään niin että kompressori ja vastuus on samaaikaisesti päällä, tämä pitää huomioida jo sähkösuunnittelussa. Mahdollisesti isompi sähköliittymä, isommat vuotuiset perusmaksut ym. (Merkistä riippumatta)

raksaaja kirjoitti:

antoteho on 12kw
ottoteho on 4kw ja rapiat
yhteensä siis (normaalilla 6kw vastuksella) 10kw

(thermiassa oli kompuran ottoteho noin 1.5kw, ja lisävastukset 2*6kw, eli yhteensä 13.5kw, eli osatehopumppu haukkaa kuitenkin emmän)

(ja kyllä, lämpöässän varavastus tarkoittaa sitä että jos kompura paukahtaa, kannattaa laittaa tuli takkaan ja vasta sitten soittaa putkimies/kylmälaitemies tuomaan uusi kompura, mielestäni pieni riesa kerran 25 vuodessa)

Lue lisää

Mitä tarkoitit: "(ja kyllä, lämpöässän varavastus tarkoittaa sitä että jos kompura paukahtaa, kannattaa laittaa tuli takkaan ja vasta sitten soittaa putkimies/kylmälaitemies tuomaan uusi kompura, mielestäni pieni riesa kerran 25 vuodessa) "

Sitäkö, että lämpöässän varavastuksen teho on pienehkö ja pakkasella saattaa tulla vilu?

tarkoitit? kirjoitti:

Mitä tarkoitit: "(ja kyllä, lämpöässän varavastus tarkoittaa sitä että jos kompura paukahtaa, kannattaa laittaa tuli takkaan ja vasta sitten soittaa putkimies/kylmälaitemies tuomaan uusi kompura, mielestäni pieni riesa kerran 25 vuodessa) "

Sitäkö, että lämpöässän varavastuksen teho on pienehkö ja pakkasella saattaa tulla vilu?

Lue lisää

;-)

Matti kirjoitti:

Lämpöässä V-mallin varaajatyyppi estää sähkövastusten rinnan käytön, toisaalta miksi täysteholaitteeksi suunniteltua pitäisi mitoittaa osatehoiseksi. V-mallin varaajassa oleva sähkövastus on varolaite.

Jos näkee osatehoisuuden hyvänä, onhan Lämpöässällä C-malli niille asiakkaille.
Lämpöässä S-malli, T-malli ja Perusmalli voidaan mitoittaa sekä täydelle- tai osateholle. Tällöin rakennuspaikalla sähkömies kytkeee vastuksen joko pelkästään varolaitteeksi tai sekä lisälämmön antajaksi ja varolaitteeksi.
Jos sähköt kytketään niin että kompressori ja vastuus on samaaikaisesti päällä, tämä pitää huomioida jo sähkösuunnittelussa. Mahdollisesti isompi sähköliittymä, isommat vuotuiset perusmaksut ym. (Merkistä riippumatta)

Lue lisää

Tosiaan, eihän linja-autoakaan (ainakaan yleisesti) käytetä kuorma-autona hiekan kuljetukseen.

voi käyttää kirjoitti:

Esim. lämpöässän täysitehopumppu ei pysty käyttämään vastusta kompressorin kanssa yhtäaikaa.

Lämpöässä taitaakin olla ainoa täysitehopumppu, mieleeni ei tule muuta merkkiä, jossa vastusta ei saisi samaan aikaan päälle kompuran kanssa.

Pumpuissa on muitakin rakenteellisia eroja, esim. ekowellin pumppu eroaa kaikista muista merkeistä.

Joku asioista paremmin tietävä voisi luokitella pumput (ja niiden merkit) tekniikkansa perusteella.

Lue lisää

Ainakin Lämpöässän V-mallissa on huoltovalikosta valittavissa täysteho/osateho. Osatehoasennossa vastus on tarvittaessa yhtäaikaa kompuran kanssa päällä.
Ominaisuus lienee lisätty "yleisön" vaatimuksesta. Pumppuni on pari kuukautta vanha.

lämpöässän V-malli kirjoitti:

Ainakin Lämpöässän V-mallissa on huoltovalikosta valittavissa täysteho/osateho. Osatehoasennossa vastus on tarvittaessa yhtäaikaa kompuran kanssa päällä.
Ominaisuus lienee lisätty "yleisön" vaatimuksesta. Pumppuni on pari kuukautta vanha.

Lue lisää

Oumanista löytyy tosiaan myös osa- tai täystehon valinta, mutta oletko kokeillut että sen voi varmasti myös vaihtaa? Epäilen kyllä että asetus on jo tehtaalla lukittu. Periaatteellinen ero on, että jos vastus on varaajan yläosassa, sitä voi käyttää yhtä aikaa kompuran kanssa, jos taas alaosassa, silloin ei voi. V-mallissa vastus on oletusarvoisesti alaosassa (elleivät sitten ole aivan äsken vaihtaneet). Alaosan vastuksen käyttäminen samaan aikaan kompuran kanssa aiheuttaisi ainakin lauhtumislämmön kohoamista ja sitä kautta hyötysuhteen tippumista, ja siksi se onkin vain varalla. Kuuden kilowatin varavastuksen sijoituspaikkana taas alaosa on parempi kuin yläosa, koska sen teho ei kuitenkaan yksinään riitä aivan kovimmilla pakkasilla, ja tärkeämpää lienee turvata alhaalta otettavan lämmitysveden kuin ylhäältä otettavan lämpimän käyttöveden riittävyys.

Tahvo kirjoitti:

Oumanista löytyy tosiaan myös osa- tai täystehon valinta, mutta oletko kokeillut että sen voi varmasti myös vaihtaa? Epäilen kyllä että asetus on jo tehtaalla lukittu. Periaatteellinen ero on, että jos vastus on varaajan yläosassa, sitä voi käyttää yhtä aikaa kompuran kanssa, jos taas alaosassa, silloin ei voi. V-mallissa vastus on oletusarvoisesti alaosassa (elleivät sitten ole aivan äsken vaihtaneet). Alaosan vastuksen käyttäminen samaan aikaan kompuran kanssa aiheuttaisi ainakin lauhtumislämmön kohoamista ja sitä kautta hyötysuhteen tippumista, ja siksi se onkin vain varalla. Kuuden kilowatin varavastuksen sijoituspaikkana taas alaosa on parempi kuin yläosa, koska sen teho ei kuitenkaan yksinään riitä aivan kovimmilla pakkasilla, ja tärkeämpää lienee turvata alhaalta otettavan lämmitysveden kuin ylhäältä otettavan lämpimän käyttöveden riittävyys.

Lue lisää

Ei nyt ole mitään tarvetta räplätä huoltovalikkoa, mutta asiasta kiinnostuneet ottanevat yhteyttä suoraan lämpöässään. Ehkä tuolla V15 lämmittää nyt muutenkin alle 50 asteen pakkasilla (260m2)

raksaaja kirjoitti:

"Osateho- ja täysitehoMITOITUS on eri asia kun osateho- ja täysitethoPUMPPU."

Väitätkö että täysitehoisten ohjauslogiikka on niin idiootti että se ei osaa käyttää lisävastusta jos oma teho loppuu?

Vai mikä muu voisi estää vastuksen käytön täysitehopumpussa?
Liian iso varavastus? (6kw)

Lue lisää

Mitä se täystehopumppu vastuksilla tekee jos se on mitoitettu rakennuksen tarvimalle täydelle teholle?

seurannut kirjoitti:

Mitä se täystehopumppu vastuksilla tekee jos se on mitoitettu rakennuksen tarvimalle täydelle teholle?

Varalämmönlähteenähän net vain on, jos kompura hajoaa.

Mutta ei HAITTAA jos talon kasvaessa se "venyisi" kuin osatehopumppu.

muisteleva kirjoitti:

Joskus luin esitteistä:
LÄssä: 16A
IVT: 20A
jåku muu: 25A
Geopro: vielä enemmän A

Tarkistakoon joku jolla on esitteet käsillä.

Sulakekoko saman kodin energiantarpeeseen muodostuu siitä kuinka paljon mitoituksessa tarvitaan lisälämmönantajaksi suoraa sähköä (vastusta).

Täystehokoneessa (täydelle mitoitetussa) sähkövastus voi olla pelkästään varolaitteena ja sen vaikutus on siinä että päästään pienellä sulakekoolla (esim. lämpöpumpulle sulakkeet 3x16 A).

Talon pääsulakkeiden kokoon vaikuttaa yhtenä osana lämpöpumpun mitoistus sekä muut talon sähkönkulutuskohteet (esim. sähkökiuas, liesi, valaistus ym.)

Sulakekoko kirjoitti:

Sulakekoko saman kodin energiantarpeeseen muodostuu siitä kuinka paljon mitoituksessa tarvitaan lisälämmönantajaksi suoraa sähköä (vastusta).

Täystehokoneessa (täydelle mitoitetussa) sähkövastus voi olla pelkästään varolaitteena ja sen vaikutus on siinä että päästään pienellä sulakekoolla (esim. lämpöpumpulle sulakkeet 3x16 A).

Talon pääsulakkeiden kokoon vaikuttaa yhtenä osana lämpöpumpun mitoistus sekä muut talon sähkönkulutuskohteet (esim. sähkökiuas, liesi, valaistus ym.)

Lue lisää

Jaaha, nimimerkki Sulakekoko kirjoittikin meille serkustaan Matista...

ymmärtänette kuitenkin

Meillä vastus kytkeytyi päälle pumpun käyttöönotossa (sen jälkeen ei ole ollut päällä). En tiedä, mistä logiikka päätteli, että vastusta on syytä pitää päällä.

Luulen, että logiikka seuraa esim. säiliön lämpötilaa, mahdollisesti sisälämpötilaa, ulkolämpötilan muutosta, meno- ja tuloveden eroa yms. yms. yms.

Voi olla, että logiikka on yksinkertaisempi.

Kysy pumpun valmistajalta (myyjä ei asiaa välttämättä tiedä).

Tuskinpa logiikkaa ohjeissa tarkasti on kerrottu.

On sillä pumpun hinnallakin tietysti jotain merkitystä...

Eli valintasi olisi siten TosiYliTäysOptimiTehomitoitettu eli maailman suurin kompura, joka todellakin veisi vähiten sähköä.
Ei varmaan tuon kompuran kestoikä olisi kovinkaan pitkä, mutta ethän puhunutkaan huolto- ja korjauskustannuksista mitään, vaan mottonasi oli Mikä vie vähiten sähköä.

Kyllä parhaan pumpun TITTELIIN VAIKUTTAA MONTA MUUTA TEKIJÄÄ KUIN HALPA HINTA. Yksi pieni osa on hinta, toisaalta tärkeämpiä tekijöitä on, että valittu pumppumerkki / mitoitus täyttää Teidän perheen tarpeet nyt ja pitkällä juoksulla kymmeniävuosia (käyttöveden ja lämmitysenergian osalta).

PARAS PUMPPU ON SE, JOKA VIE VÄHITEN SÄHKÖÄ TALOSSANNE!!!!!!!
Tähän on helppo vastata, TÄYSTEHO, kotinne energiantarve on vakio, jos lämpö ja lämminkäyttövesi tehdään lämpöpumpulla ja jossa sähkövastus (suorasähkö) on pelkästään varolaitteena päästään pienimpiin käyttökustannuksiin nyt ja tulevaisuudessa (kun sähkön hinta on aivan eri tasolla)

On aivan turha väittää, että optimitehomitoituksella tai osatehomitoituksella (sama asia) päästäisiin pienempiin käyttökustannuksiin kuin täystehomitoituksella.
Syy on siinä, että komponenttia minimoilla joudutaan pakkaspäivinä käyttämään suorasähköä ja joka on hyötyhteeltaan yhdellä yksi, kun maalämmössä oikealla mitoituksella päästään yhdellä kolme hyötysuhteeseen.

Toisaalta, paljon TÄRKEÄMPÄÄ ON HUOMIOIDA, että osatehomitoitetussa (optimiteho) laitteessa (esim. 50 prosenttia) komponenteille (kompressori, pumput, kylmäosat ym) tulee joka vuosi puolet enemmän käyttötunteja (kesällä, talvella, syksyllä sekä keväällä) kuin täystehomitoitetulla laitteella.

Otetaan esimerkki:
"Täysteholaite" on täyttänyt perheen tarpeet käyttöveden ja lämmitysenergian tarpeen osalta 20 vuotta, vastaavasti osatehomitoituksella (komponentit 50 %:tia täystehomitoituksesta) käyttötunnit komponenteilla on jo 40 vuotta (jokainen voi itse päätellä tämän vaikutuksen komponentteihin).

Tämän lisäksi on käytetty suoraa sähköä KAKSIKYMMENTÄVUOTTA niinä pakkaspäivinä kuin osatehomitoitetun lämpöpumpun komponentit ei riitä. Tämän lisäksi, jos pieneen kompressoriin ja pieniin vaihtimiin yhdistyy vielä pieni varaaja, ilman tulistusta, lyhyellä keruuputkella (lyhyellä porakaivolla, kahdella putkella) voi myös saunapäivistä (illoista) muodostua suoransähkön käyttöä tai jos Perhe menee aamulla tai illalla peräjälkeen suihkuun tuleeko siitä Perheelle suorasähkön käyttöä.

Mikäli päädytte maalämpöön, älkää oikoko, vaan tehkää kerralla kunnolla. Mitoitus on A ja O.
Nämä kaikki lämpöpumpun merkistä riippumatta.

Tärkeämpää kirjoitti:

Kyllä parhaan pumpun TITTELIIN VAIKUTTAA MONTA MUUTA TEKIJÄÄ KUIN HALPA HINTA. Yksi pieni osa on hinta, toisaalta tärkeämpiä tekijöitä on, että valittu pumppumerkki / mitoitus täyttää Teidän perheen tarpeet nyt ja pitkällä juoksulla kymmeniävuosia (käyttöveden ja lämmitysenergian osalta).

PARAS PUMPPU ON SE, JOKA VIE VÄHITEN SÄHKÖÄ TALOSSANNE!!!!!!!
Tähän on helppo vastata, TÄYSTEHO, kotinne energiantarve on vakio, jos lämpö ja lämminkäyttövesi tehdään lämpöpumpulla ja jossa sähkövastus (suorasähkö) on pelkästään varolaitteena päästään pienimpiin käyttökustannuksiin nyt ja tulevaisuudessa (kun sähkön hinta on aivan eri tasolla)

On aivan turha väittää, että optimitehomitoituksella tai osatehomitoituksella (sama asia) päästäisiin pienempiin käyttökustannuksiin kuin täystehomitoituksella.
Syy on siinä, että komponenttia minimoilla joudutaan pakkaspäivinä käyttämään suorasähköä ja joka on hyötyhteeltaan yhdellä yksi, kun maalämmössä oikealla mitoituksella päästään yhdellä kolme hyötysuhteeseen.

Toisaalta, paljon TÄRKEÄMPÄÄ ON HUOMIOIDA, että osatehomitoitetussa (optimiteho) laitteessa (esim. 50 prosenttia) komponenteille (kompressori, pumput, kylmäosat ym) tulee joka vuosi puolet enemmän käyttötunteja (kesällä, talvella, syksyllä sekä keväällä) kuin täystehomitoitetulla laitteella.

Otetaan esimerkki:
"Täysteholaite" on täyttänyt perheen tarpeet käyttöveden ja lämmitysenergian tarpeen osalta 20 vuotta, vastaavasti osatehomitoituksella (komponentit 50 %:tia täystehomitoituksesta) käyttötunnit komponenteilla on jo 40 vuotta (jokainen voi itse päätellä tämän vaikutuksen komponentteihin).

Tämän lisäksi on käytetty suoraa sähköä KAKSIKYMMENTÄVUOTTA niinä pakkaspäivinä kuin osatehomitoitetun lämpöpumpun komponentit ei riitä. Tämän lisäksi, jos pieneen kompressoriin ja pieniin vaihtimiin yhdistyy vielä pieni varaaja, ilman tulistusta, lyhyellä keruuputkella (lyhyellä porakaivolla, kahdella putkella) voi myös saunapäivistä (illoista) muodostua suoransähkön käyttöä tai jos Perhe menee aamulla tai illalla peräjälkeen suihkuun tuleeko siitä Perheelle suorasähkön käyttöä.

Mikäli päädytte maalämpöön, älkää oikoko, vaan tehkää kerralla kunnolla. Mitoitus on A ja O.
Nämä kaikki lämpöpumpun merkistä riippumatta.

Lue lisää

tässä viestiketjussa

mtz kirjoitti:

tässä viestiketjussa

Onko siis aivan sama, mikä on lämpöpumppusysteemin hankintakustannus?
Jos osatehopumppupaketti on hankintakustannuksiltaan 5000-6000 euroa halvempi kuin täystehopaketti, sillä hinnanerolla siis lämmittää 10 vuotta!
Mikä on täysteholämpöpumpun sähkönkulutus tänä 10 vuoden aikana?
Sillä hinnalla osateholämpöpumppu toimii taas 10 vuotta, eli täystehopumpun ostaja ei saa koskaan kiinni osatehopumpun ostajaa, kun lasketaan todelliset hankintakulujen ja käyttökulujen summat.
Vielä muutama sana lämpökaivoon tulevista putkista. Kyllä lämpökaivosta saa sen laskennallisen lämpömäärän aivan hyvin talteen kahdellakin putkella.
Tietääkseni kaikki lämpöpumppumyyjät mitoittavat lämpökaivon syvyyden 10% tarkkuudella samansyvyiseksi. Laskentaohjelmat on päivitetty kaikilla siten, että suunnilleen laskennallinen lämpömäärä on 50W/ metri aktiivireikää.
Eli sadan metrin aktiivireiästä saadaan 5 kW , 200 metrin aktiivireiästä 10 kW.
Lämpökaivon saa myös jäätymään, jos se on liian matala. Sulaminen kestää kauan ja on varmaan epätaloudellista.
Mitoitus on kaiken A ja O, mutta oikea, eikä ylimitoitus.

Tärkeämpää kirjoitti:

Kyllä parhaan pumpun TITTELIIN VAIKUTTAA MONTA MUUTA TEKIJÄÄ KUIN HALPA HINTA. Yksi pieni osa on hinta, toisaalta tärkeämpiä tekijöitä on, että valittu pumppumerkki / mitoitus täyttää Teidän perheen tarpeet nyt ja pitkällä juoksulla kymmeniävuosia (käyttöveden ja lämmitysenergian osalta).

PARAS PUMPPU ON SE, JOKA VIE VÄHITEN SÄHKÖÄ TALOSSANNE!!!!!!!
Tähän on helppo vastata, TÄYSTEHO, kotinne energiantarve on vakio, jos lämpö ja lämminkäyttövesi tehdään lämpöpumpulla ja jossa sähkövastus (suorasähkö) on pelkästään varolaitteena päästään pienimpiin käyttökustannuksiin nyt ja tulevaisuudessa (kun sähkön hinta on aivan eri tasolla)

On aivan turha väittää, että optimitehomitoituksella tai osatehomitoituksella (sama asia) päästäisiin pienempiin käyttökustannuksiin kuin täystehomitoituksella.
Syy on siinä, että komponenttia minimoilla joudutaan pakkaspäivinä käyttämään suorasähköä ja joka on hyötyhteeltaan yhdellä yksi, kun maalämmössä oikealla mitoituksella päästään yhdellä kolme hyötysuhteeseen.

Toisaalta, paljon TÄRKEÄMPÄÄ ON HUOMIOIDA, että osatehomitoitetussa (optimiteho) laitteessa (esim. 50 prosenttia) komponenteille (kompressori, pumput, kylmäosat ym) tulee joka vuosi puolet enemmän käyttötunteja (kesällä, talvella, syksyllä sekä keväällä) kuin täystehomitoitetulla laitteella.

Otetaan esimerkki:
"Täysteholaite" on täyttänyt perheen tarpeet käyttöveden ja lämmitysenergian tarpeen osalta 20 vuotta, vastaavasti osatehomitoituksella (komponentit 50 %:tia täystehomitoituksesta) käyttötunnit komponenteilla on jo 40 vuotta (jokainen voi itse päätellä tämän vaikutuksen komponentteihin).

Tämän lisäksi on käytetty suoraa sähköä KAKSIKYMMENTÄVUOTTA niinä pakkaspäivinä kuin osatehomitoitetun lämpöpumpun komponentit ei riitä. Tämän lisäksi, jos pieneen kompressoriin ja pieniin vaihtimiin yhdistyy vielä pieni varaaja, ilman tulistusta, lyhyellä keruuputkella (lyhyellä porakaivolla, kahdella putkella) voi myös saunapäivistä (illoista) muodostua suoransähkön käyttöä tai jos Perhe menee aamulla tai illalla peräjälkeen suihkuun tuleeko siitä Perheelle suorasähkön käyttöä.

Mikäli päädytte maalämpöön, älkää oikoko, vaan tehkää kerralla kunnolla. Mitoitus on A ja O.
Nämä kaikki lämpöpumpun merkistä riippumatta.

Lue lisää

Onko siis aivan sama, mikä on lämpöpumppusysteemin hankintakustannus?
Jos osatehopumppupaketti on hankintakustannuksiltaan 5000-6000 euroa halvempi kuin täystehopaketti, sillä hinnanerolla siis lämmittää 10 vuotta!
Mikä on täysteholämpöpumpun sähkönkulutus tänä 10 vuoden aikana?
Sillä hinnalla osateholämpöpumppu toimii taas 10 vuotta, eli täystehopumpun ostaja ei saa koskaan kiinni osatehopumpun ostajaa, kun lasketaan todelliset hankintakulujen ja käyttökulujen summat.
Vielä muutama sana lämpökaivoon tulevista putkista. Kyllä lämpökaivosta saa sen laskennallisen lämpömäärän aivan hyvin talteen kahdellakin putkella.
Tietääkseni kaikki lämpöpumppumyyjät mitoittavat lämpökaivon syvyyden 10% tarkkuudella samansyvyiseksi. Laskentaohjelmat on päivitetty kaikilla siten, että suunnilleen laskennallinen lämpömäärä on 50W/ metri aktiivireikää.
Eli sadan metrin aktiivireiästä saadaan 5 kW , 200 metrin aktiivireiästä 10 kW.
Lämpökaivon saa myös jäätymään, jos se on liian matala. Sulaminen kestää kauan ja on varmaan epätaloudellista.
Mitoitus on kaiken A ja O, mutta oikea, eikä ylimitoitus.

+++ kirjoitti:

Onko siis aivan sama, mikä on lämpöpumppusysteemin hankintakustannus?
Jos osatehopumppupaketti on hankintakustannuksiltaan 5000-6000 euroa halvempi kuin täystehopaketti, sillä hinnanerolla siis lämmittää 10 vuotta!
Mikä on täysteholämpöpumpun sähkönkulutus tänä 10 vuoden aikana?
Sillä hinnalla osateholämpöpumppu toimii taas 10 vuotta, eli täystehopumpun ostaja ei saa koskaan kiinni osatehopumpun ostajaa, kun lasketaan todelliset hankintakulujen ja käyttökulujen summat.
Vielä muutama sana lämpökaivoon tulevista putkista. Kyllä lämpökaivosta saa sen laskennallisen lämpömäärän aivan hyvin talteen kahdellakin putkella.
Tietääkseni kaikki lämpöpumppumyyjät mitoittavat lämpökaivon syvyyden 10% tarkkuudella samansyvyiseksi. Laskentaohjelmat on päivitetty kaikilla siten, että suunnilleen laskennallinen lämpömäärä on 50W/ metri aktiivireikää.
Eli sadan metrin aktiivireiästä saadaan 5 kW , 200 metrin aktiivireiästä 10 kW.
Lämpökaivon saa myös jäätymään, jos se on liian matala. Sulaminen kestää kauan ja on varmaan epätaloudellista.
Mitoitus on kaiken A ja O, mutta oikea, eikä ylimitoitus.

Lue lisää

Ole nyt rauhallinen. Tyhmäksihän ihmiset suo luulee kun tommittii suustas päästelet. Johan sen nyt lapsikin tietää ettei mitään 5000 euron hintaeroa ole. Tai jos on niin siihen löytyy perusteet. Reikä, asennus, tarvikeet...kaikki maksaa sen saman se lämpöässän yksi ylimääräinen putki maksaa 0,73 euroa metrin täälläpäin, joten tuo 150 euron lisähinta 200m kaivossa pitää paikkansa.

Ei sun kanssa jaksa enää vängätä, koska sulla ei ole yhtään järkevää argumenttia väitteittesi tueksi, teet vain itsestäsi pellen.

Hauskaa joulua sinullekkin

Veikko

Ole ny kirjoitti:

Ole nyt rauhallinen. Tyhmäksihän ihmiset suo luulee kun tommittii suustas päästelet. Johan sen nyt lapsikin tietää ettei mitään 5000 euron hintaeroa ole. Tai jos on niin siihen löytyy perusteet. Reikä, asennus, tarvikeet...kaikki maksaa sen saman se lämpöässän yksi ylimääräinen putki maksaa 0,73 euroa metrin täälläpäin, joten tuo 150 euron lisähinta 200m kaivossa pitää paikkansa.

Ei sun kanssa jaksa enää vängätä, koska sulla ei ole yhtään järkevää argumenttia väitteittesi tueksi, teet vain itsestäsi pellen.

Hauskaa joulua sinullekkin

Veikko

Lue lisää

Olen aivan rauhallinen, Lämpö-Ässän miehet vaan tuntuvat hermostuvan, ilmeisesti aivan syystä.
Lieneekö syynä edellisessä viestiketjussa ollut Kallen kirjoitus, missä mainitsemani hintaero tuli ihmisten tietoon?

Tässä Kallen saamat "tarjoushinnat":



EI MINUN TARVITSE VÄNGÄTÄ, KOITA KESTÄÄ TOTUUS KUIN MIES.
Sinä teet itsestäsi pellen noilla putken hintatiedolla, Lämpö-Ässä sentään pyytää ko. putkesta 2 euroa/ metri!
Veikko, miksi et ala putkikauppiaaksi, siinähän sinulla tulevaisuus. Ajattele, kuinka monta kymmentätuhatta metriä lämpöpumppuihin käytetään vuosittain putkea?

+++ kirjoitti:

Olen aivan rauhallinen, Lämpö-Ässän miehet vaan tuntuvat hermostuvan, ilmeisesti aivan syystä.
Lieneekö syynä edellisessä viestiketjussa ollut Kallen kirjoitus, missä mainitsemani hintaero tuli ihmisten tietoon?

Tässä Kallen saamat "tarjoushinnat":



EI MINUN TARVITSE VÄNGÄTÄ, KOITA KESTÄÄ TOTUUS KUIN MIES.
Sinä teet itsestäsi pellen noilla putken hintatiedolla, Lämpö-Ässä sentään pyytää ko. putkesta 2 euroa/ metri!
Veikko, miksi et ala putkikauppiaaksi, siinähän sinulla tulevaisuus. Ajattele, kuinka monta kymmentätuhatta metriä lämpöpumppuihin käytetään vuosittain putkea?

Lue lisää

www.meltex.fi sieltä sitä putkea saa 300m kiepeissä tai vaikka kilometrin jos tarvitset. Tarjoushinta oli tuo mainitsemani viime elokuussa.

Katso nyt se Kallen postaus myös siitä MITÄ PAKETIT SISÄLSIVÄT, äläkä täällä höpise pumppujen 5000 euron hintaeroista. Yksinkertainen täytyy olla jos oikeasti uskot mitä kirjoitat...

Veikko

Veikko kirjoitti:

www.meltex.fi sieltä sitä putkea saa 300m kiepeissä tai vaikka kilometrin jos tarvitset. Tarjoushinta oli tuo mainitsemani viime elokuussa.

Katso nyt se Kallen postaus myös siitä MITÄ PAKETIT SISÄLSIVÄT, äläkä täällä höpise pumppujen 5000 euron hintaeroista. Yksinkertainen täytyy olla jos oikeasti uskot mitä kirjoitat...

Veikko

Lue lisää

Saamani tarjoukset sisälsivät ratkaisuehdotuksia talollemme. Siellä oli 5000 euron eroja kokonaistarjouksissa, ei pumppujen hinnassa.

Kun kyselin eräältä kalleimman tarjouksen tekijästä siitä, miksi pitäisi käyttää tuhansia euroja enemmän, hän alkoi vain sättimään muita merkkejä kertomalla huhuja muiden vaikeuksista. Se siitä asiantuntemuksesta.

Veikko kirjoitti:

www.meltex.fi sieltä sitä putkea saa 300m kiepeissä tai vaikka kilometrin jos tarvitset. Tarjoushinta oli tuo mainitsemani viime elokuussa.

Katso nyt se Kallen postaus myös siitä MITÄ PAKETIT SISÄLSIVÄT, äläkä täällä höpise pumppujen 5000 euron hintaeroista. Yksinkertainen täytyy olla jos oikeasti uskot mitä kirjoitat...

Veikko

Lue lisää

Olet ilmeisesti lukihäiriöinenkin, vai miksi et ymmärrä kirjoittamaani tekstiä?
Kirjoitin "kokonaispaketeista" joista tarjoukset oli tehty. Niissä ei eritelty lämpöpumpun hintoja, koska Kalle nimenomaan pyysi kokonaistarjousta.
Lämpöpumppu vaatii toimiakseen myös ns. oheistuotteet, putket, liuoksen, liittimet,lämpökaivon(tässä tapauksessa), asennuksen ym.
Jos näiden "pakettitarjousten" ero oli luokkaa 5000-6000 euroa, valitsemalla edullimman ja Lämpö-Ässän väliltä sen edullisimman, jää rahaa niin paljon, että se rahamäärä kattaa edullisimman lämpöpumpun 10 vuoden sähkönhinnan.
Vielä putken hinnoista. Unohdit ilmeisesti alv:n osuuden vallan pois ja sen, että öljyn kallistumisen takia myös muoviputkien hinta on noussut syksyn ja talven aikana reilusti.
Jos ilmoittamasi 40 mm:n 10 barin putki maksaisi tänä päivänä alle 1 euron verollisena, kävisi ko. myyjällä kauppa todella hyvin.
Kohtuus Veikko kaikessa,pyydän, myös valehtelussa!

+++ kirjoitti:

Olet ilmeisesti lukihäiriöinenkin, vai miksi et ymmärrä kirjoittamaani tekstiä?
Kirjoitin "kokonaispaketeista" joista tarjoukset oli tehty. Niissä ei eritelty lämpöpumpun hintoja, koska Kalle nimenomaan pyysi kokonaistarjousta.
Lämpöpumppu vaatii toimiakseen myös ns. oheistuotteet, putket, liuoksen, liittimet,lämpökaivon(tässä tapauksessa), asennuksen ym.
Jos näiden "pakettitarjousten" ero oli luokkaa 5000-6000 euroa, valitsemalla edullimman ja Lämpö-Ässän väliltä sen edullisimman, jää rahaa niin paljon, että se rahamäärä kattaa edullisimman lämpöpumpun 10 vuoden sähkönhinnan.
Vielä putken hinnoista. Unohdit ilmeisesti alv:n osuuden vallan pois ja sen, että öljyn kallistumisen takia myös muoviputkien hinta on noussut syksyn ja talven aikana reilusti.
Jos ilmoittamasi 40 mm:n 10 barin putki maksaisi tänä päivänä alle 1 euron verollisena, kävisi ko. myyjällä kauppa todella hyvin.
Kohtuus Veikko kaikessa,pyydän, myös valehtelussa!

Lue lisää

Kalle nyt tietty ottaa halvimman kokonaistarjouksen, jolla yrität saada sen 9000 litraa öljyä korvattua tavallisilla seinäpattereilla. Tilaa jo samalla suurempi sähköliittymä lisävastusta varten, jota et kuitenkaan tarvitse kuin muutaman tunnin vuodessa. (nykyinen liittymäsi lienee mitoitettu öljylämmitystä silmälläpitäen)

Kuka vastaa jos ei lämmin riitä? Ei kukaan koska lämmin RIITTÄÄ, vaikka se olisi tehty suoralla sähköllä (vastuksilla). Myyjä ei häviä, tarjosi oikeastaan mitä tahansa.

Saamistani tarjouksista oli lämpöässä kaikista halvin. Kaikki muut olisivat halunneet porata 2 reikää a´110-125 metriä, pl. lämpöässä joka ehdotti yhtä reikää 200 metriä, tein 230m.

Muiden ehdotuksessa olisi joutunut poraamaan 2 reikää (molempiin 9 metriä maaporausta suojaputkineen a´60 egee metri). Kaksi kaivantoa reikien väli 15 metriä, niihin putket, liittimet, kaivonrenkaat, eristykset jne. Toisen kaivon olisi joutunut sijoittamaan ylemmäs kuin pumppu, joka taas olisi vaatinut ilmausruuvit.

Pelkkien pumppujen hinnoissa ei ollut yli 500 euron hintaeroa. Porari (Kallioniemi) olisi laittanut ihan kaikenlaisia putkia kahdesta (svedu), kolme (LÄ), tai neljä (ekowell).

LÄ ei ole halvin, mutta noista sun tarjouksista (verrattaessa sisältöä) paras. Miksette ihmettele thermian tarjousta?

"Ihanan kallista...elämä on"

Raportoi Kalle tänne, minkä kombinaation valitsit, ja miksi?

+++ kirjoitti:

Olet ilmeisesti lukihäiriöinenkin, vai miksi et ymmärrä kirjoittamaani tekstiä?
Kirjoitin "kokonaispaketeista" joista tarjoukset oli tehty. Niissä ei eritelty lämpöpumpun hintoja, koska Kalle nimenomaan pyysi kokonaistarjousta.
Lämpöpumppu vaatii toimiakseen myös ns. oheistuotteet, putket, liuoksen, liittimet,lämpökaivon(tässä tapauksessa), asennuksen ym.
Jos näiden "pakettitarjousten" ero oli luokkaa 5000-6000 euroa, valitsemalla edullimman ja Lämpö-Ässän väliltä sen edullisimman, jää rahaa niin paljon, että se rahamäärä kattaa edullisimman lämpöpumpun 10 vuoden sähkönhinnan.
Vielä putken hinnoista. Unohdit ilmeisesti alv:n osuuden vallan pois ja sen, että öljyn kallistumisen takia myös muoviputkien hinta on noussut syksyn ja talven aikana reilusti.
Jos ilmoittamasi 40 mm:n 10 barin putki maksaisi tänä päivänä alle 1 euron verollisena, kävisi ko. myyjällä kauppa todella hyvin.
Kohtuus Veikko kaikessa,pyydän, myös valehtelussa!

Lue lisää

Leikkasin tuolta tämän listan Kallen saamista tarjouksista ja en ymmärrä yhtä asiaa. Missä kohtaa tuo lämpöässän tarjous on huono? Lisäksi en nyt osoittaisi lämpöässää sormellani, mitä kukkua se tehtaalle kuuluu minkälaista katetta jälleenmyyjät ottavat.

TJ

Kalle kirjoitti:

Ehdin kaivaa tiedot esille, kas tässä (merkki ja malli lämminvesivaraajan tila lämpökaivon yhteispituus; kaikilla kaksi putkea):

Bentone CTC Ecoheat 13 223 l 240 m putket asennus = 18500 euroa
Ekowell EPT 1250 700 l 310 m putket asennus = 18500 euroa
Geopro SH13 500 l 250 m putket asennus = 20900 euroa
IVT Greenline E16 300 l 240 m putket asennus = 23250 euroa
Lämpöässä T18 1000 l 300 m putket asennus = 22500 euroa
Nibe 1110-15 200 l 260 m putket asennus = 17000 euroa
Thermia Duo 16 270 l 280 m putket asennus = 17800 euroa

yhtään kirjoitti:

Leikkasin tuolta tämän listan Kallen saamista tarjouksista ja en ymmärrä yhtä asiaa. Missä kohtaa tuo lämpöässän tarjous on huono? Lisäksi en nyt osoittaisi lämpöässää sormellani, mitä kukkua se tehtaalle kuuluu minkälaista katetta jälleenmyyjät ottavat.

TJ

Kalle kirjoitti:

Ehdin kaivaa tiedot esille, kas tässä (merkki ja malli lämminvesivaraajan tila lämpökaivon yhteispituus; kaikilla kaksi putkea):

Bentone CTC Ecoheat 13 223 l 240 m putket asennus = 18500 euroa
Ekowell EPT 1250 700 l 310 m putket asennus = 18500 euroa
Geopro SH13 500 l 250 m putket asennus = 20900 euroa
IVT Greenline E16 300 l 240 m putket asennus = 23250 euroa
Lämpöässä T18 1000 l 300 m putket asennus = 22500 euroa
Nibe 1110-15 200 l 260 m putket asennus = 17000 euroa
Thermia Duo 16 270 l 280 m putket asennus = 17800 euroa

Lue lisää

Ei varmaan yhtään huono tarjous, jos Kalle ei olisi pyytänyt muita tarjouksia ja ostanut Lämpö-Ässän myyjän tarjouksen mukaan kalliin pumppupaketin.

Vertaapas Lämpö-Ässän hintaa Ekowellin hintaan, eroa siihenkin 4000 euroa! Ekowellin paketti varmaan aivan yhtä hyvä, jos ei parempikin kuin Lämpö-Ässän.Tässä tapauksessa Ekowellin ostajalle olisi tullut lähes 9 vuoden ilmaiset sähköt!

Kyllä tehtaalle hiukan kuuluu jälleenmyyjien tekemiset, sillä jos jatkuvasti tuote ylihinnoitellaan, saa tehtaan ovet pian panna kiinni.
Vielä pahempi tehtaalle, jos saman tuotteen jälleenmyyjien tarjouksien hintahaitari on suuri.
Silloin tulee väistämättä mieleen, että tehdas myy tuotteet eri hinnoilla eri jälleenmyyjille, mahtaako tähän vaikuttaa sukulaisuussuhteet?

to: Kalle ja +++ kirjoitti:

Kalle nyt tietty ottaa halvimman kokonaistarjouksen, jolla yrität saada sen 9000 litraa öljyä korvattua tavallisilla seinäpattereilla. Tilaa jo samalla suurempi sähköliittymä lisävastusta varten, jota et kuitenkaan tarvitse kuin muutaman tunnin vuodessa. (nykyinen liittymäsi lienee mitoitettu öljylämmitystä silmälläpitäen)

Kuka vastaa jos ei lämmin riitä? Ei kukaan koska lämmin RIITTÄÄ, vaikka se olisi tehty suoralla sähköllä (vastuksilla). Myyjä ei häviä, tarjosi oikeastaan mitä tahansa.

Saamistani tarjouksista oli lämpöässä kaikista halvin. Kaikki muut olisivat halunneet porata 2 reikää a´110-125 metriä, pl. lämpöässä joka ehdotti yhtä reikää 200 metriä, tein 230m.

Muiden ehdotuksessa olisi joutunut poraamaan 2 reikää (molempiin 9 metriä maaporausta suojaputkineen a´60 egee metri). Kaksi kaivantoa reikien väli 15 metriä, niihin putket, liittimet, kaivonrenkaat, eristykset jne. Toisen kaivon olisi joutunut sijoittamaan ylemmäs kuin pumppu, joka taas olisi vaatinut ilmausruuvit.

Pelkkien pumppujen hinnoissa ei ollut yli 500 euron hintaeroa. Porari (Kallioniemi) olisi laittanut ihan kaikenlaisia putkia kahdesta (svedu), kolme (LÄ), tai neljä (ekowell).

LÄ ei ole halvin, mutta noista sun tarjouksista (verrattaessa sisältöä) paras. Miksette ihmettele thermian tarjousta?

"Ihanan kallista...elämä on"

Raportoi Kalle tänne, minkä kombinaation valitsit, ja miksi?

Lue lisää

omista tarjouksistasi tänne niin näemme tarkemmin, mistä niissä oli kyse.

Miten kummassa LÄ:n puolesta puhujat käyvät täällä niin kuumana? Outoa.

+++ kirjoitti:

Ei varmaan yhtään huono tarjous, jos Kalle ei olisi pyytänyt muita tarjouksia ja ostanut Lämpö-Ässän myyjän tarjouksen mukaan kalliin pumppupaketin.

Vertaapas Lämpö-Ässän hintaa Ekowellin hintaan, eroa siihenkin 4000 euroa! Ekowellin paketti varmaan aivan yhtä hyvä, jos ei parempikin kuin Lämpö-Ässän.Tässä tapauksessa Ekowellin ostajalle olisi tullut lähes 9 vuoden ilmaiset sähköt!

Kyllä tehtaalle hiukan kuuluu jälleenmyyjien tekemiset, sillä jos jatkuvasti tuote ylihinnoitellaan, saa tehtaan ovet pian panna kiinni.
Vielä pahempi tehtaalle, jos saman tuotteen jälleenmyyjien tarjouksien hintahaitari on suuri.
Silloin tulee väistämättä mieleen, että tehdas myy tuotteet eri hinnoilla eri jälleenmyyjille, mahtaako tähän vaikuttaa sukulaisuussuhteet?

Lue lisää

Öljylitra sisältää noin 10 kWh energiaa. 9000 litraa x 10kWh = rakennus kuluttaa siis n. 90 000kWh vuodessa. Ekowell:n maksimilämpöteho on 13,6kW. Tuottaakseen rakennuksen lämmöntarpeen käy pumppu 6617h vuodessa. Eli 275 vrk/vuodessa. Tämä siis optimaalisella lämpökertoimella (3), koska kyseessä on patterilämmitys niin kerroin on 2 tai alle. Saadaan pumpun tehoksi enää 10 kW. Nyt pumppu saakin käydä vaatimattomat 375 vrk kuitattaksen lämmöntarpeen. Koska kesällä ei lämpöä kulu niin tulos on tyly: mökki on kylmä KOKO TALVEN. Mutta onko sillä väliä kun sai NIIN HALVALLA.

Lämpöässä T18:

Maksimiteho 22kW, 90000kWh optimikerroin (3)170vrk käyntiä. Hyötysuhteen laskiessa samassa suhteessa kuin Ekowellillä saadaan tulokseksi 231vrk. Tällä taitaa mökki pysyä lämpimänä yhdistettynä riittävän suureen varaajaan. Laittaisin silti muutaman puhallusradiaattorin, jolla saadaan hyötysuhdetta parannettua.

kirjoitti:

"Vertaapas Lämpö-Ässän hintaa Ekowellin hintaan, eroa siihenkin 4000 euroa! Ekowellin paketti varmaan aivan yhtä hyvä, jos ei parempikin kuin Lämpö-Ässän."

Sanoppa kumpi on sinun valintasi ekowell vai lämpöässä. Kalle ottaa tietysti Niben, se on vielä halvempi. HAHHAHAHHAHAHHAHAHHAH!!!


jälkikirjoitus...
"Kuinkas tästä kiemurrellaan irti kysyy hölmistynyt ja ottaa hatun pois ja kumartaa kohti Lapuaa"

Lapua-ROI 1-0 kirjoitti:

Öljylitra sisältää noin 10 kWh energiaa. 9000 litraa x 10kWh = rakennus kuluttaa siis n. 90 000kWh vuodessa. Ekowell:n maksimilämpöteho on 13,6kW. Tuottaakseen rakennuksen lämmöntarpeen käy pumppu 6617h vuodessa. Eli 275 vrk/vuodessa. Tämä siis optimaalisella lämpökertoimella (3), koska kyseessä on patterilämmitys niin kerroin on 2 tai alle. Saadaan pumpun tehoksi enää 10 kW. Nyt pumppu saakin käydä vaatimattomat 375 vrk kuitattaksen lämmöntarpeen. Koska kesällä ei lämpöä kulu niin tulos on tyly: mökki on kylmä KOKO TALVEN. Mutta onko sillä väliä kun sai NIIN HALVALLA.

Lämpöässä T18:

Maksimiteho 22kW, 90000kWh optimikerroin (3)170vrk käyntiä. Hyötysuhteen laskiessa samassa suhteessa kuin Ekowellillä saadaan tulokseksi 231vrk. Tällä taitaa mökki pysyä lämpimänä yhdistettynä riittävän suureen varaajaan. Laittaisin silti muutaman puhallusradiaattorin, jolla saadaan hyötysuhdetta parannettua.

kirjoitti:

"Vertaapas Lämpö-Ässän hintaa Ekowellin hintaan, eroa siihenkin 4000 euroa! Ekowellin paketti varmaan aivan yhtä hyvä, jos ei parempikin kuin Lämpö-Ässän."

Sanoppa kumpi on sinun valintasi ekowell vai lämpöässä. Kalle ottaa tietysti Niben, se on vielä halvempi. HAHHAHAHHAHAHHAHAHHAH!!!


jälkikirjoitus...
"Kuinkas tästä kiemurrellaan irti kysyy hölmistynyt ja ottaa hatun pois ja kumartaa kohti Lapuaa"

Lue lisää

kukaan ei viitsinyt tulla katsomaan kohdetta. Olisivat huomanneet mm. sen, että öljynkulutuksen hyötysuhde on heikko. Nyt tarjosivat sokkona selvittämättä, mihin 9000 litraa kuluu. LÄ:n edustajaa eivät puhelimessa yksityiskohdat kiinnostaneet. Useiden muiden pumppujen edustajat kävivät paikalla, katsastivat kohteen ja perustelivat sitten näkemyksiään.

On se vähän valmistajankin vika, jos sen ML-edustajissa on tällaisia hupakkoja. Mutta on niillä vaan niin hauska suuraakkosnauru (HAHHAH jne.).

Lapua-ROI 1-0 kirjoitti:

Öljylitra sisältää noin 10 kWh energiaa. 9000 litraa x 10kWh = rakennus kuluttaa siis n. 90 000kWh vuodessa. Ekowell:n maksimilämpöteho on 13,6kW. Tuottaakseen rakennuksen lämmöntarpeen käy pumppu 6617h vuodessa. Eli 275 vrk/vuodessa. Tämä siis optimaalisella lämpökertoimella (3), koska kyseessä on patterilämmitys niin kerroin on 2 tai alle. Saadaan pumpun tehoksi enää 10 kW. Nyt pumppu saakin käydä vaatimattomat 375 vrk kuitattaksen lämmöntarpeen. Koska kesällä ei lämpöä kulu niin tulos on tyly: mökki on kylmä KOKO TALVEN. Mutta onko sillä väliä kun sai NIIN HALVALLA.

Lämpöässä T18:

Maksimiteho 22kW, 90000kWh optimikerroin (3)170vrk käyntiä. Hyötysuhteen laskiessa samassa suhteessa kuin Ekowellillä saadaan tulokseksi 231vrk. Tällä taitaa mökki pysyä lämpimänä yhdistettynä riittävän suureen varaajaan. Laittaisin silti muutaman puhallusradiaattorin, jolla saadaan hyötysuhdetta parannettua.

kirjoitti:

"Vertaapas Lämpö-Ässän hintaa Ekowellin hintaan, eroa siihenkin 4000 euroa! Ekowellin paketti varmaan aivan yhtä hyvä, jos ei parempikin kuin Lämpö-Ässän."

Sanoppa kumpi on sinun valintasi ekowell vai lämpöässä. Kalle ottaa tietysti Niben, se on vielä halvempi. HAHHAHAHHAHAHHAHAHHAH!!!


jälkikirjoitus...
"Kuinkas tästä kiemurrellaan irti kysyy hölmistynyt ja ottaa hatun pois ja kumartaa kohti Lapuaa"

Lue lisää

jotka tekevät tarjouksen selvittämättä mihin energiaa kuluu. LÄ:n edustaja ei vaivautunut paikalle vaan teki tarjouksen kyselemättä enempiä. Sen sijaan useat muut maalämpömiehet tulivat paikalle, kyselivät ja sen pohjalta päättelivät, mihin tuo 9000 litraa menee. Huomasin itsekin, miten hupsusti vanha öljylämmitys oli säädetty toimimaan ja miten lämmönjako mätti.

Tarjoukset kertovat siitä, kuka vaivautui paikalle ja kuka ei.

On teillä lapualaisilla soma suuraakkosnauru (HAHHAH jne.). Ei se kauan naurata, jos tarjoukset tehdään asiakkaan luona käymättä. Olen kyllä vakaasti sitä mieltä, että asiantunteva maalämpöedustaja käy saneerauskohteissa ennen kuin tekee tarjouksen.

Kalle kirjoitti:

jotka tekevät tarjouksen selvittämättä mihin energiaa kuluu. LÄ:n edustaja ei vaivautunut paikalle vaan teki tarjouksen kyselemättä enempiä. Sen sijaan useat muut maalämpömiehet tulivat paikalle, kyselivät ja sen pohjalta päättelivät, mihin tuo 9000 litraa menee. Huomasin itsekin, miten hupsusti vanha öljylämmitys oli säädetty toimimaan ja miten lämmönjako mätti.

Tarjoukset kertovat siitä, kuka vaivautui paikalle ja kuka ei.

On teillä lapualaisilla soma suuraakkosnauru (HAHHAH jne.). Ei se kauan naurata, jos tarjoukset tehdään asiakkaan luona käymättä. Olen kyllä vakaasti sitä mieltä, että asiantunteva maalämpöedustaja käy saneerauskohteissa ennen kuin tekee tarjouksen.

Lue lisää

Tuossa illalla Suomi24-keskustelut olivat osan aikaa seisauksissa ja luulin ettei klo 19.35 lähetty viesti mennyt perille. Niinpä menin kirjoittamaan uudestaan. Siksi on peräkkäin kaksi samaa asiaa käsittelevää viestiä

Lapua-ROI 1-0 kirjoitti:

Öljylitra sisältää noin 10 kWh energiaa. 9000 litraa x 10kWh = rakennus kuluttaa siis n. 90 000kWh vuodessa. Ekowell:n maksimilämpöteho on 13,6kW. Tuottaakseen rakennuksen lämmöntarpeen käy pumppu 6617h vuodessa. Eli 275 vrk/vuodessa. Tämä siis optimaalisella lämpökertoimella (3), koska kyseessä on patterilämmitys niin kerroin on 2 tai alle. Saadaan pumpun tehoksi enää 10 kW. Nyt pumppu saakin käydä vaatimattomat 375 vrk kuitattaksen lämmöntarpeen. Koska kesällä ei lämpöä kulu niin tulos on tyly: mökki on kylmä KOKO TALVEN. Mutta onko sillä väliä kun sai NIIN HALVALLA.

Lämpöässä T18:

Maksimiteho 22kW, 90000kWh optimikerroin (3)170vrk käyntiä. Hyötysuhteen laskiessa samassa suhteessa kuin Ekowellillä saadaan tulokseksi 231vrk. Tällä taitaa mökki pysyä lämpimänä yhdistettynä riittävän suureen varaajaan. Laittaisin silti muutaman puhallusradiaattorin, jolla saadaan hyötysuhdetta parannettua.

kirjoitti:

"Vertaapas Lämpö-Ässän hintaa Ekowellin hintaan, eroa siihenkin 4000 euroa! Ekowellin paketti varmaan aivan yhtä hyvä, jos ei parempikin kuin Lämpö-Ässän."

Sanoppa kumpi on sinun valintasi ekowell vai lämpöässä. Kalle ottaa tietysti Niben, se on vielä halvempi. HAHHAHAHHAHAHHAHAHHAH!!!


jälkikirjoitus...
"Kuinkas tästä kiemurrellaan irti kysyy hölmistynyt ja ottaa hatun pois ja kumartaa kohti Lapuaa"

Lue lisää

Eiköhän Kallen viesti LÄ:n myyjän toiminnasta riitä sinulle vastaukseksi. Minua hiukan hymyillyttää ko. myyntimiesten toiminta, mutta olen nähnyt samaa LÄ:n taholta ennenkin, kun olin ostamassa omaa lämpöpumppua vuosia sitten.
Itse en onneksi aikanaan ostanut LÄ, vaan toimivan ja edullisen lämpöpumpun, joka on vielä käyttökustannuksiltaan todella edullinen.
Joten, en ole kumarrellut enkä kumartele Lapualle päin.

Kalle kirjoitti:

omista tarjouksistasi tänne niin näemme tarkemmin, mistä niissä oli kyse.

Miten kummassa LÄ:n puolesta puhujat käyvät täällä niin kuumana? Outoa.

niistä tarjouksista. Olisi mukava nähdä, millaiset tarjoukset sinä sait.

Kalle kirjoitti:

jotka tekevät tarjouksen selvittämättä mihin energiaa kuluu. LÄ:n edustaja ei vaivautunut paikalle vaan teki tarjouksen kyselemättä enempiä. Sen sijaan useat muut maalämpömiehet tulivat paikalle, kyselivät ja sen pohjalta päättelivät, mihin tuo 9000 litraa menee. Huomasin itsekin, miten hupsusti vanha öljylämmitys oli säädetty toimimaan ja miten lämmönjako mätti.

Tarjoukset kertovat siitä, kuka vaivautui paikalle ja kuka ei.

On teillä lapualaisilla soma suuraakkosnauru (HAHHAH jne.). Ei se kauan naurata, jos tarjoukset tehdään asiakkaan luona käymättä. Olen kyllä vakaasti sitä mieltä, että asiantunteva maalämpöedustaja käy saneerauskohteissa ennen kuin tekee tarjouksen.

Lue lisää

JOS kerran muiden pumppumerkkien edustajat kävivät paikalla, niin miksi mitoitukset on päin mäntyä? Vai selvisikö paikan päällä että poltat osan öljystä takapihalla nuotiossa?

Olet siinä mielessä onnellisessa asemassa, koska talosi energiankulutus tiedetään tarkkaan (öljyn kulutus) niin sinulle on mahdollista tarjota oikean kokoista lämpöpumppua.

Öljynkulutuksesi ottaa lukuarvona (jos et polta sitä takapihalla) huomioon kaikki sellaiset suureet, joita on vaikea ottaa huomioon uudisrakennusta mitoitettaessa, kuten:
- paikan tuulisuus
- ikkunoiden suunnat, lkm
- eristeden paksuus eri tiloissa (alapohja, yläpohja, seinät)

Miksi sitten tarjotaan 12 kw pumppua. Siksikö että erillisen varaajan kylkeen voidaan ruuvata sähkövastuksia sitä mukaan kun kämppä kylmenee.

Minusta tämä on outoa...eikö sinusta.

huimasti kirjoitti:

JOS kerran muiden pumppumerkkien edustajat kävivät paikalla, niin miksi mitoitukset on päin mäntyä? Vai selvisikö paikan päällä että poltat osan öljystä takapihalla nuotiossa?

Olet siinä mielessä onnellisessa asemassa, koska talosi energiankulutus tiedetään tarkkaan (öljyn kulutus) niin sinulle on mahdollista tarjota oikean kokoista lämpöpumppua.

Öljynkulutuksesi ottaa lukuarvona (jos et polta sitä takapihalla) huomioon kaikki sellaiset suureet, joita on vaikea ottaa huomioon uudisrakennusta mitoitettaessa, kuten:
- paikan tuulisuus
- ikkunoiden suunnat, lkm
- eristeden paksuus eri tiloissa (alapohja, yläpohja, seinät)

Miksi sitten tarjotaan 12 kw pumppua. Siksikö että erillisen varaajan kylkeen voidaan ruuvata sähkövastuksia sitä mukaan kun kämppä kylmenee.

Minusta tämä on outoa...eikö sinusta.

Lue lisää

huonoilla öljypolttimen asetuksilla, oikeasti ei mene kuin 2000 litraa öljyä(kö)?

Kyllä maalämpökauppiaiden tulee osata säätää ensin vanha öljypoltin asetuksiin ja sitten vasta tehdä tarjous. Takkakin pitäisi nuohota ja.....

huimasti kirjoitti:

JOS kerran muiden pumppumerkkien edustajat kävivät paikalla, niin miksi mitoitukset on päin mäntyä? Vai selvisikö paikan päällä että poltat osan öljystä takapihalla nuotiossa?

Olet siinä mielessä onnellisessa asemassa, koska talosi energiankulutus tiedetään tarkkaan (öljyn kulutus) niin sinulle on mahdollista tarjota oikean kokoista lämpöpumppua.

Öljynkulutuksesi ottaa lukuarvona (jos et polta sitä takapihalla) huomioon kaikki sellaiset suureet, joita on vaikea ottaa huomioon uudisrakennusta mitoitettaessa, kuten:
- paikan tuulisuus
- ikkunoiden suunnat, lkm
- eristeden paksuus eri tiloissa (alapohja, yläpohja, seinät)

Miksi sitten tarjotaan 12 kw pumppua. Siksikö että erillisen varaajan kylkeen voidaan ruuvata sähkövastuksia sitä mukaan kun kämppä kylmenee.

Minusta tämä on outoa...eikö sinusta.

Lue lisää

että LÄ:n edustaja ei viitsinyt tulla paikalle ihmettelemään, miten 9000 litraa kuluu. Mielummin teki tuon tarjouksen tutustumatta kohteeseen. Niinpä jäi rannalle ruikuttamaan.

Noilla tarjousten hinnaneroilla kyllä kannattaa pari vastusta ruuvatakin, vai mitä? Tosin ehkä ei juuri tarvita... Aika näyttää sen... Ja myös sen, miten LÄ:lle käy, jos sen edustajissa on laajemmin tällaisia. Soitin taannoin tarjouksia haaliessani toisellekin LÄ:n edustajalle. Hän sanoi ripeästi, ettei häntä kiinnosta tuollainen kohde. Onneksi muita kiinnosti.

Kalle kirjoitti:

että LÄ:n edustaja ei viitsinyt tulla paikalle ihmettelemään, miten 9000 litraa kuluu. Mielummin teki tuon tarjouksen tutustumatta kohteeseen. Niinpä jäi rannalle ruikuttamaan.

Noilla tarjousten hinnaneroilla kyllä kannattaa pari vastusta ruuvatakin, vai mitä? Tosin ehkä ei juuri tarvita... Aika näyttää sen... Ja myös sen, miten LÄ:lle käy, jos sen edustajissa on laajemmin tällaisia. Soitin taannoin tarjouksia haaliessani toisellekin LÄ:n edustajalle. Hän sanoi ripeästi, ettei häntä kiinnosta tuollainen kohde. Onneksi muita kiinnosti.

Lue lisää

Kalle kirjoitti:

"Kysehän on vain siitä LÄ:n edustaja ei viitsinyt tulla paikalle ihmettelemään, miten 9000 litraa kuluu. Mielummin teki tuon tarjouksen tutustumatta kohteeseen. Niinpä jäi rannalle ruikuttamaan."

Ei vaan kyse on siitä että pyysit tarjouksen sellaisilla pohjatiedoilla, jotka eivät pidä paikkaansa. Vertaat tarjouksia ja vertaat 61% heikompitehoista pumppua (ekowell) toiseen (lämpöässä) ja ihmettelet 4000 euron hintaeroa.

Sitä saa mitä tilaa, onnea valinnallesi mitä sitten ikinä valitsetkin. Muista että ekowellillä on tuohon 9000 litran kattamiseen verrattuna lämpöässään tuommoinen 35 000kWh:n ero. Se maksaa 4,45c/kWh (Hkin energia/www.vaihtovirta.fi)
1557,5 Euroa. Vaikka vaan puolet tai vaikka 1/3 tästä vastuksen kulutuksesta antaa varsin järkevän kuolletusajan tuolle 4000 euron hintaerolle.

Onnea pumpun (ja ISOOOOONNN sähkövastuksen?) ostoon. Muista että USKO on näissä asioissa tärkein ja iso VASTUS tulee kakkosena (Tosin ehkä ei juuri tarvita... Aika näyttää sen...)

Onnea Kalle pumpun ostoon.

"jälkikirjoitus"

Vaimo huutaa: Muista Kalle se vastus sitten, niin ja maitopurkki.

Tämä on kyllä kaikista hauskin viestiketju. Kohta Kalle kertoo meille että hänellä onkin ollut talossaan koko ajan ydinreaktori, jota lämpöässän edustaja ei ole vaivautunut tulla katsomaan.

HAHHAHAHHAHAHHAHHAHHEHHEHEHHEH!!!

Jatkuu....

vastuksia kirjoitti:

Kalle kirjoitti:

"Kysehän on vain siitä LÄ:n edustaja ei viitsinyt tulla paikalle ihmettelemään, miten 9000 litraa kuluu. Mielummin teki tuon tarjouksen tutustumatta kohteeseen. Niinpä jäi rannalle ruikuttamaan."

Ei vaan kyse on siitä että pyysit tarjouksen sellaisilla pohjatiedoilla, jotka eivät pidä paikkaansa. Vertaat tarjouksia ja vertaat 61% heikompitehoista pumppua (ekowell) toiseen (lämpöässä) ja ihmettelet 4000 euron hintaeroa.

Sitä saa mitä tilaa, onnea valinnallesi mitä sitten ikinä valitsetkin. Muista että ekowellillä on tuohon 9000 litran kattamiseen verrattuna lämpöässään tuommoinen 35 000kWh:n ero. Se maksaa 4,45c/kWh (Hkin energia/www.vaihtovirta.fi)
1557,5 Euroa. Vaikka vaan puolet tai vaikka 1/3 tästä vastuksen kulutuksesta antaa varsin järkevän kuolletusajan tuolle 4000 euron hintaerolle.

Onnea pumpun (ja ISOOOOONNN sähkövastuksen?) ostoon. Muista että USKO on näissä asioissa tärkein ja iso VASTUS tulee kakkosena (Tosin ehkä ei juuri tarvita... Aika näyttää sen...)

Onnea Kalle pumpun ostoon.

"jälkikirjoitus"

Vaimo huutaa: Muista Kalle se vastus sitten, niin ja maitopurkki.

Tämä on kyllä kaikista hauskin viestiketju. Kohta Kalle kertoo meille että hänellä onkin ollut talossaan koko ajan ydinreaktori, jota lämpöässän edustaja ei ole vaivautunut tulla katsomaan.

HAHHAHAHHAHAHHAHHAHHEHHEHEHHEH!!!

Jatkuu....

Lue lisää

Edellisen kirjoittaja käyttäytyy samoin, kuin muutkin Lämpö-Ässän edustajat!
Ylimielisyys ja asiakkaan pilkkaaminen koituu omaan nilkkaan.

Julle kirjoitti:

Edellisen kirjoittaja käyttäytyy samoin, kuin muutkin Lämpö-Ässän edustajat!
Ylimielisyys ja asiakkaan pilkkaaminen koituu omaan nilkkaan.

Tuo edellinen kirjoittaja puhuu mielestäni ihan asiaa. Ei ole tarjoajan vika jos annettu talon energiakulutuslukema ei pidä paikkaansa.

Pumpun myyjä on antanut ihan oikeanlaisen koneen tuohon öljynkulutukseen. Kalle tuntuu olevan ihan sekaisin mitoitustensa kanssa ja suunnittelee lämmitävänsä talonsa sähkövastuksella? Ensin haukkuu lämpö ässää kalliiksi ja sitten päivien kinaamisen jälkeen kertookin ettei talo niin paljoa öljyä kulutakkaan. Pitää vielä yli 60% tehokkaampaa laitetta kalliina, vaikka hinta ei ole kuin 20% kalliimpi. Epäilen koko Kallen tarinan todenperäisyyttä. No, kukin tyylillään.

Seppo

Sepe kirjoitti:

Tuo edellinen kirjoittaja puhuu mielestäni ihan asiaa. Ei ole tarjoajan vika jos annettu talon energiakulutuslukema ei pidä paikkaansa.

Pumpun myyjä on antanut ihan oikeanlaisen koneen tuohon öljynkulutukseen. Kalle tuntuu olevan ihan sekaisin mitoitustensa kanssa ja suunnittelee lämmitävänsä talonsa sähkövastuksella? Ensin haukkuu lämpö ässää kalliiksi ja sitten päivien kinaamisen jälkeen kertookin ettei talo niin paljoa öljyä kulutakkaan. Pitää vielä yli 60% tehokkaampaa laitetta kalliina, vaikka hinta ei ole kuin 20% kalliimpi. Epäilen koko Kallen tarinan todenperäisyyttä. No, kukin tyylillään.

Seppo

Lue lisää

Aika huonosti näyttää menevän perille se, että LÄ:n edustaja tekee tarjouksen, vaikka häntä ei tippaakaan kiinnostanut, mikä on saneerattavan talon todellinen energiatalous. Kaikki paikalla käyneet maalämpöihmiset huomasivat, miten tuhlaavasti vanhaa järjestelmä toimi. Laiska kauppias mokasi: olisi edes puhelimessa kysynyt tarkempaan, mutta sille riitti neliöt, kuutiot ja öljynkulutus.

Lämpöässä saattaisi olla ihan kelpo laite, mutta nyt kai vain sattui laiska ja ahne edustaja pakeille. Toinen LÄ:n myyjä ei ollut kiinnostunut. Tuolla asenteella ja työtavalla nuo LÄ:n edustajat eivät kauaa pysy alalla.

Tässä keskustelussa on ikävä kyllä huomannut sen, että LÄ:n puolestapuhuja (onko usempia kuin yksi?) on erittäin kosketusherkkä. Nyt kimpussa on lähinnä vain kolme ruåtsalaista, mutta miten sitten suu pannaan, kun pari suurinta saksalaista tulee apajille? Lapualainen käsityö voi olla silloin aika katoavaista. Kuka vastaa laitteista ja varaosista, jos huonosti käy? Tuleeko täystehosta täystuho?

Sepe kirjoitti:

Tuo edellinen kirjoittaja puhuu mielestäni ihan asiaa. Ei ole tarjoajan vika jos annettu talon energiakulutuslukema ei pidä paikkaansa.

Pumpun myyjä on antanut ihan oikeanlaisen koneen tuohon öljynkulutukseen. Kalle tuntuu olevan ihan sekaisin mitoitustensa kanssa ja suunnittelee lämmitävänsä talonsa sähkövastuksella? Ensin haukkuu lämpö ässää kalliiksi ja sitten päivien kinaamisen jälkeen kertookin ettei talo niin paljoa öljyä kulutakkaan. Pitää vielä yli 60% tehokkaampaa laitetta kalliina, vaikka hinta ei ole kuin 20% kalliimpi. Epäilen koko Kallen tarinan todenperäisyyttä. No, kukin tyylillään.

Seppo

Lue lisää

Kalle pyysi Lämpö-Ässän myyjää käymään paikalla, kun pyysi tekemään tarjouksen.
Lämpö-Ässän myyjien ylimielisyys, toinen ei viitsinyt edes käydä paikalla ja toista ei kiinnostanut koko asia, osoittaa myyjien suhtautumisen maksavaan asiakkaaseen.

Virhe 1. Lämpö-Ässän myyjä ei vaivautunut tulemaan paikalle eikä halunnut kuunnella, mitä asiakkaalla oli kohteesta kerrottavaa, teki vain ylimalkaisen tarjouksen
Oikein 1. Kilpailijoiden edustajat kävivät paikalla ja ymmärsivät, mikä oli pielessä vanhassa öljylämmityksessä ja tekivät tarjouksensa sen mukaan, että öljylämmityksessä havaitut ongelmat oli huomioitu ja tarjoukset olivat asiallisia eikä ylihinnoiteltuja

Sepe kirjoitti:

Tuo edellinen kirjoittaja puhuu mielestäni ihan asiaa. Ei ole tarjoajan vika jos annettu talon energiakulutuslukema ei pidä paikkaansa.

Pumpun myyjä on antanut ihan oikeanlaisen koneen tuohon öljynkulutukseen. Kalle tuntuu olevan ihan sekaisin mitoitustensa kanssa ja suunnittelee lämmitävänsä talonsa sähkövastuksella? Ensin haukkuu lämpö ässää kalliiksi ja sitten päivien kinaamisen jälkeen kertookin ettei talo niin paljoa öljyä kulutakkaan. Pitää vielä yli 60% tehokkaampaa laitetta kalliina, vaikka hinta ei ole kuin 20% kalliimpi. Epäilen koko Kallen tarinan todenperäisyyttä. No, kukin tyylillään.

Seppo

Lue lisää

Koko kestustelu on hölmö, ja te keskustelijat olette hölmöjä. Lapsikin nyt tajuaa jutun juonen. Turha vääntää selvästä asiasta.

Hyvää joulua ja olkaa kiltisti

TJ

P.S Pukki kulta, tuo Kallelle uusi öljypoltin ja rekkakuormallinen öljyä, aamen!

Sepe kirjoitti:

Tuo edellinen kirjoittaja puhuu mielestäni ihan asiaa. Ei ole tarjoajan vika jos annettu talon energiakulutuslukema ei pidä paikkaansa.

Pumpun myyjä on antanut ihan oikeanlaisen koneen tuohon öljynkulutukseen. Kalle tuntuu olevan ihan sekaisin mitoitustensa kanssa ja suunnittelee lämmitävänsä talonsa sähkövastuksella? Ensin haukkuu lämpö ässää kalliiksi ja sitten päivien kinaamisen jälkeen kertookin ettei talo niin paljoa öljyä kulutakkaan. Pitää vielä yli 60% tehokkaampaa laitetta kalliina, vaikka hinta ei ole kuin 20% kalliimpi. Epäilen koko Kallen tarinan todenperäisyyttä. No, kukin tyylillään.

Seppo

Lue lisää

Sinua ei siis yhtään ihmetytä esim. se että kaikissa tarjouksissa on "noin" yhtä syvä reikä, vaikka muilla on INSIDE tietoa siitä että energiankulutus on pienempi kuin ilmoitettu. Ekowell tarjoaa 13,6kW pumppua 15.5kW:n reikään?

Tuossa Kallen sepustuksessa ei pidä mikään paikkaansa, piste.

TJ

Sepe kirjoitti:

Tuo edellinen kirjoittaja puhuu mielestäni ihan asiaa. Ei ole tarjoajan vika jos annettu talon energiakulutuslukema ei pidä paikkaansa.

Pumpun myyjä on antanut ihan oikeanlaisen koneen tuohon öljynkulutukseen. Kalle tuntuu olevan ihan sekaisin mitoitustensa kanssa ja suunnittelee lämmitävänsä talonsa sähkövastuksella? Ensin haukkuu lämpö ässää kalliiksi ja sitten päivien kinaamisen jälkeen kertookin ettei talo niin paljoa öljyä kulutakkaan. Pitää vielä yli 60% tehokkaampaa laitetta kalliina, vaikka hinta ei ole kuin 20% kalliimpi. Epäilen koko Kallen tarinan todenperäisyyttä. No, kukin tyylillään.

Seppo

Lue lisää

Minua pikemmin ihmetyttää, että Lämpö-Ässän myyjä on "mitannut kyntensä" lämpöputkien mitassa.
Oikea pituus olisi myyjän tarjoamalle lämpöpumpulle n. 400 metriä, kun kerran on kyse täystehopumpusta!
Lämpö-Ässän tekemän tarjouksen mukaiset lämpökaivot olisivat jäätyneet mitoituksen mukaan ensimmäisenä talvena!

Kalle kirjoitti:

että LÄ:n edustaja ei viitsinyt tulla paikalle ihmettelemään, miten 9000 litraa kuluu. Mielummin teki tuon tarjouksen tutustumatta kohteeseen. Niinpä jäi rannalle ruikuttamaan.

Noilla tarjousten hinnaneroilla kyllä kannattaa pari vastusta ruuvatakin, vai mitä? Tosin ehkä ei juuri tarvita... Aika näyttää sen... Ja myös sen, miten LÄ:lle käy, jos sen edustajissa on laajemmin tällaisia. Soitin taannoin tarjouksia haaliessani toisellekin LÄ:n edustajalle. Hän sanoi ripeästi, ettei häntä kiinnosta tuollainen kohde. Onneksi muita kiinnosti.

Lue lisää

Ei liity pumppuihin eikä edes osateho/täystehoasiaan, mutta...

Miksi sitä öljyä meni 9000L vaikka talo ei sitä energiamäärää (ainakaan tulevaisuudessa) lämmitykseen tarvitse ?

(lisättiinkö eristystä, heivattiinko kylpyamme pihalle?)

Siis mikä harhautti *Ässän myyjän??

(täysiteho vs osateho mitoitusero ei selitä noin isoja kustannuseroja)

Thermian uusin esite on hieman epäselvä vaikka suomeksi onkin:

Thermia Duo 10
nimellisteho, kW:   kompressori 3.6
kompressori lisä**:   6.6/9.6/12.6
**lämpöp.jossa      3/6/9kw lisälämpö

Olen tuosta ymmärtänyt ehkä niin että nimellisteho on 6.6kw silloin kun APUNA on 3kw vastus. Eli kompura tuottaisi VAIN 3.6kW.

Mutta ilmeisesti Nimellisteho sittenkin onkin OTTOTEHO.

(minun piti tuo lukea ainakin viiteen kertaan, perhana)

Ja se Duo 10 tuottaisi siis rapiat 9 kw sillä kompuralla, sittenkin.

Jos nyt ymmärsin oikein, niin eihän tuo ihan paska olekaan. Hitsi sehän voisi olla minulle täysitehoinen osatehoinen eli optimitehoinen !!!!!!

Pitääpä katsoa vielä se tarjous uudestaan... 8-)

raksaaja kirjoitti:

Thermian uusin esite on hieman epäselvä vaikka suomeksi onkin:

Thermia Duo 10
nimellisteho, kW:   kompressori 3.6
kompressori lisä**:   6.6/9.6/12.6
**lämpöp.jossa      3/6/9kw lisälämpö

Olen tuosta ymmärtänyt ehkä niin että nimellisteho on 6.6kw silloin kun APUNA on 3kw vastus. Eli kompura tuottaisi VAIN 3.6kW.

Mutta ilmeisesti Nimellisteho sittenkin onkin OTTOTEHO.

(minun piti tuo lukea ainakin viiteen kertaan, perhana)

Ja se Duo 10 tuottaisi siis rapiat 9 kw sillä kompuralla, sittenkin.

Jos nyt ymmärsin oikein, niin eihän tuo ihan paska olekaan. Hitsi sehän voisi olla minulle täysitehoinen osatehoinen eli optimitehoinen !!!!!!

Pitääpä katsoa vielä se tarjous uudestaan... 8-)

Lue lisää

Etsi käsiisi kaikki lähiseudun putkimiehet ja kysy heiltä mitä heille Onniselta maksaisi thermian pumppu.

Kysy myös suosikkirautakaupastasi, siis siitä, johon sinulla on (tai tulee olemaan) parhaat suhteet kun ryhdyt rakentamaan.

Veikkaukseni on, että thermian hinta tukussa saattaa olla (urakoitsija/kaupan alennuksineen ja veroineen) lähelle 5000 tuhatta euroa. Sitten vaan neuvottelemaan katteista ;) Thermia on luultavasti jääkaapin kokoinen, joten sen voi noutaa kaupasta itse, säästää kuljetuksen hinnan.

tukusta kirjoitti:

Etsi käsiisi kaikki lähiseudun putkimiehet ja kysy heiltä mitä heille Onniselta maksaisi thermian pumppu.

Kysy myös suosikkirautakaupastasi, siis siitä, johon sinulla on (tai tulee olemaan) parhaat suhteet kun ryhdyt rakentamaan.

Veikkaukseni on, että thermian hinta tukussa saattaa olla (urakoitsija/kaupan alennuksineen ja veroineen) lähelle 5000 tuhatta euroa. Sitten vaan neuvottelemaan katteista ;) Thermia on luultavasti jääkaapin kokoinen, joten sen voi noutaa kaupasta itse, säästää kuljetuksen hinnan.

Lue lisää

jep jep vastaavaa menettelyä tein lattialämmityksen kanssa. K-raudasta tuli edullisimmalla.

Ja kaikki lämpöpumpun hankkinheet kotopuolesta pois tulheet kaverit on hakehneet pumput ruåttista. Itellä arveluttaa huolto, mutta hintaro ratkaisee mistä moisen haen.

Jos vain noin 200€ ero niin sitten palvelu ratkaisee.

raksaaja kirjoitti:

jep jep vastaavaa menettelyä tein lattialämmityksen kanssa. K-raudasta tuli edullisimmalla.

Ja kaikki lämpöpumpun hankkinheet kotopuolesta pois tulheet kaverit on hakehneet pumput ruåttista. Itellä arveluttaa huolto, mutta hintaro ratkaisee mistä moisen haen.

Jos vain noin 200€ ero niin sitten palvelu ratkaisee.

Lue lisää

Ei ne katso, mistä se on ostettu.

Takuun kanssa voi olla asia toinen.

Ne pumput on kasattu samoista osista. Jos pumppumerkkiä myydään Suomessa, voit olettaa saavasi myös varaosia Suomesta.

Osta sieltä mistä halvimmalla saat. Suomessa pumpuissa on törkeät katteet.

raksaaja kirjoitti:

Thermian uusin esite on hieman epäselvä vaikka suomeksi onkin:

Thermia Duo 10
nimellisteho, kW:   kompressori 3.6
kompressori lisä**:   6.6/9.6/12.6
**lämpöp.jossa      3/6/9kw lisälämpö

Olen tuosta ymmärtänyt ehkä niin että nimellisteho on 6.6kw silloin kun APUNA on 3kw vastus. Eli kompura tuottaisi VAIN 3.6kW.

Mutta ilmeisesti Nimellisteho sittenkin onkin OTTOTEHO.

(minun piti tuo lukea ainakin viiteen kertaan, perhana)

Ja se Duo 10 tuottaisi siis rapiat 9 kw sillä kompuralla, sittenkin.

Jos nyt ymmärsin oikein, niin eihän tuo ihan paska olekaan. Hitsi sehän voisi olla minulle täysitehoinen osatehoinen eli optimitehoinen !!!!!!

Pitääpä katsoa vielä se tarjous uudestaan... 8-)

Lue lisää

Siinäpä olikin Duo12 tarjottuna.

Antoteho onkin (juuri opitun lukutavan mukaan) 11kw, taloni huipputehon tarpeen ollessa noin 12-12.6kw.

Vaikka tuo nimitykseltään onkin osatehoinen niin mitoitus toteuttaa täysitehon 100% varmuudella.

(1kw ero lämpöässään, ero käyntiajoissakin siis vain 1/10 jne jne)


Pitänee ennen päätöstä haarukoida vielä että minkälainen varaaja olisi paras... kaksoisvaippa vaiko kierukalla oleva (tulistinosan omaava) varaaja.

Huipputehot tasataan tietysti takalla eikä sähkövastuksella. Hyvä takka antaa noin 2.3kW:n jatkuvan tehon lähes 100m2 alalle jos sitä lämmitetään kerran päivässä.

Suotta siihen huipputehon tarpeeseen on kallista sähköä tuhlata. Ja samalla voi paistaa leipää ;)

otetaan... kirjoitti:

Huipputehot tasataan tietysti takalla eikä sähkövastuksella. Hyvä takka antaa noin 2.3kW:n jatkuvan tehon lähes 100m2 alalle jos sitä lämmitetään kerran päivässä.

Suotta siihen huipputehon tarpeeseen on kallista sähköä tuhlata. Ja samalla voi paistaa leipää ;)

Lue lisää

mutta usein siis turhaa koska mitoitus voi aiheuttaa sen että vaje huipputeholla katetaan hukkalämmöllä jostain muualta

takkaa lämmittämällä annetaan pumpulle tilaisuus pysähtyä ja levätä (lämmönlähteen kera)

joku vois "haukkua" että kun laittaa tulen pesään niin silloinhan alkaa pumppu pysähdellä ja "pätkiä"

Valinta täys- ja osatehon välillä ei saakaan olla uskonasia. Kummankaan vaihtoehdon ei voida sanoa olevan aina ehdottomasti parempi, vaikka osatehomiehet sitä koko ajan yrittävätkin. Näiden väitteille, että tehokkaampi laite kuluttaa enemmän ja hajoaa nopeammin, ei ole tähän mennessä löytynyt katetta. Edullisuuskin riippuu viime kädessä siitä, onko käyttökustannusten ero niin suuri, että sillä kattaa hankintahinnan eron. Ja on muitakin hankintakriteerejä, jotka voivat olla paljon tärkeämpiäkin kuin tehomitoitus. Itselleni tärkeää oli, että lämmin käyttövesi varmasti riittää. Päädyin täystehopumppuun ehkä tästä syystä ja koska hankintahinnoissa ei silloin v. 2001 ollut suuria eroja. Tulistus ei silloin tuntunut tärkeältä asialta, mutta nyt olen ennemminkin sitä mieltä, että on tyhmyyttä tehdä maalämpöpumppuja ilman tulistusominaisuutta! Miinuspuolelle jäivät isompi tilantarve (Ekowell tippui pois, kun olisi pitänyt pidentää taloa parillakymmenellä sentillä) ja kovanpuoleinen ääni. Katsotaan nyt miten äänen kanssa käy sitten, kun ovet ovat paikallaan ja väliseinien ja katon välit tilkitty. Osatehomerkeistä yksi (en sano mikä, mutta siinä on kolme kirjainta, joista ensimmäinen on I ja viimeinen T) tippui pois heti kättelyssä, kun ylimielinen myyjä ilmoitti heti alkuun, ettei suostu edes myymään laitetta, joka on mitoitettu yli 60 %:iin maksimitehontarpeesta. Sen olisi kuulemma pitänyt riittää. No, eipä sitten joutunut myymään, sen verran piti kaveria yrittää ymmärtää.

"Ei sillä ole kovin merkitystä otatko osa- vai täysitehoisen, vaan sillä, mihin lämpötilaan sen pumpun säiliön vesi nostetaan. Mitä korkeammalle, sen pienempi hyötysuhde pumpulla."

Niin, kukaanhan ei tarvitse lämmintä vettä.

Eikä hukkalämpöä kannata ottaa talteen (käyttövedeksi).

"Kuka tietää, mikä merkki pärjää tässä kisassa parhaiten, eli mikä pumppu lämmittää vettä vähiten?"

Rikkinäinen pumppu on silloin paras.

raksaaja kirjoitti:

"Ei sillä ole kovin merkitystä otatko osa- vai täysitehoisen, vaan sillä, mihin lämpötilaan sen pumpun säiliön vesi nostetaan. Mitä korkeammalle, sen pienempi hyötysuhde pumpulla."

Niin, kukaanhan ei tarvitse lämmintä vettä.

Eikä hukkalämpöä kannata ottaa talteen (käyttövedeksi).

"Kuka tietää, mikä merkki pärjää tässä kisassa parhaiten, eli mikä pumppu lämmittää vettä vähiten?"

Rikkinäinen pumppu on silloin paras.

Lue lisää

yksi pumppu eroaa muista siinä, että se lämmittää veden vähemmän lämpimään lämpötilaan kuin muut.

Sen selvittäminen jää sinulle kotitehtäväksi. Jos olet pumppua hankkimassa, suosittelen asian selvittämistä, se saattaa olla tuleva pumppusi.

Vinkkinä sen verran, että sen voi mitoittaa osatehoiseksi ja se on kotimainen.

ymmärtänyt kirjoitti:

yksi pumppu eroaa muista siinä, että se lämmittää veden vähemmän lämpimään lämpötilaan kuin muut.

Sen selvittäminen jää sinulle kotitehtäväksi. Jos olet pumppua hankkimassa, suosittelen asian selvittämistä, se saattaa olla tuleva pumppusi.

Vinkkinä sen verran, että sen voi mitoittaa osatehoiseksi ja se on kotimainen.

Lue lisää

On se kumma, että iltamyöhälle pitää yrittää myydä värkkejä. Sellasta se on, jos kilpailukyky ei muuten piisaa. Kivan kokonaisvaltainen lähtökohta kun nyt ruvetaan puhuun veden lämpimyydestä.

Vinkkinä vaan se, että sen merkin koneen voi saada kai kovin resonoivaksi ja hinnakkaaksi. Ruvetaan kaikki kehumaan oman laitteen (myytävän tai ostetun) hyviä yksityiskohtia ja haukkumaan muiden toisia yksityiskohtia. Siitä tää taso nousee.

epätietoinen kirjoitti:

On se kumma, että iltamyöhälle pitää yrittää myydä värkkejä. Sellasta se on, jos kilpailukyky ei muuten piisaa. Kivan kokonaisvaltainen lähtökohta kun nyt ruvetaan puhuun veden lämpimyydestä.

Vinkkinä vaan se, että sen merkin koneen voi saada kai kovin resonoivaksi ja hinnakkaaksi. Ruvetaan kaikki kehumaan oman laitteen (myytävän tai ostetun) hyviä yksityiskohtia ja haukkumaan muiden toisia yksityiskohtia. Siitä tää taso nousee.

Lue lisää

Itse olen kylmäkoneasentaja, lähinnä huoltomies,HTOL ja ammattitutkinto 20vuoden takaa.
Kiva lueskella näitä lämpöpunppujuttuja ja ihmetellä, ei tämä kylmäpuolen teoria ole edes kaikille ammattilaisille saati myyntimiehille "valaistunut asia"
Mielestäni täällä ei kirjoittele ammattilaiset juuri ollenkaan.

ymmärtänyt kirjoitti:

yksi pumppu eroaa muista siinä, että se lämmittää veden vähemmän lämpimään lämpötilaan kuin muut.

Sen selvittäminen jää sinulle kotitehtäväksi. Jos olet pumppua hankkimassa, suosittelen asian selvittämistä, se saattaa olla tuleva pumppusi.

Vinkkinä sen verran, että sen voi mitoittaa osatehoiseksi ja se on kotimainen.

Lue lisää

Esim. Geopro tuottaa kolmen erilämpöistä vettä kolmen peräkkäisen lämmönvaihtimen avulla.

Ongelmana lienee vain se että sille viileimmälle on hankala keksiä hyötykäyttöä ihan jokaisessa taloudessa.

Olen ymmärtänyt että kaikki lämpöpumput tuottavat oheistuotteena kuumaa kaasua, mutta vain osa ottaa kahdessa tai useammassa vaiheessa sen lämmön talteen.

Detaljien metsästystä haittaa se että kenelläkään nuilla lämpöpumppuvalmistajilla ei ole "insinöörin tietopakettia" ladattavissa sivuiltaan .pdf tiedostona.
noh... voisin tietenkin kokeilla meilitse.

raksaaja kirjoitti:

Esim. Geopro tuottaa kolmen erilämpöistä vettä kolmen peräkkäisen lämmönvaihtimen avulla.

Ongelmana lienee vain se että sille viileimmälle on hankala keksiä hyötykäyttöä ihan jokaisessa taloudessa.

Olen ymmärtänyt että kaikki lämpöpumput tuottavat oheistuotteena kuumaa kaasua, mutta vain osa ottaa kahdessa tai useammassa vaiheessa sen lämmön talteen.

Detaljien metsästystä haittaa se että kenelläkään nuilla lämpöpumppuvalmistajilla ei ole "insinöörin tietopakettia" ladattavissa sivuiltaan .pdf tiedostona.
noh... voisin tietenkin kokeilla meilitse.

Lue lisää

Yksi pumppumerkki on erilainen ja se on Ekowell, jossa varastoidaan lattialämmityksen lämmitysvesi, joka on tyypillisesti noin 35-40 astetta. Lämmin käyttövesi tulee tämän lattialämmitysveden läpi kuparikierukan kautta ja priimataan erillisessä pienemmässä yläsäiliössä, joka lämmitetään tulistuksen tuottamalla energialla. Yläsäiliö voi olla hyvinkin kuuma, jopa yli 100 astetta.

Minulla ei vielä ole kokemusta ekowellin lämpimän käyttöveden riittävyydestä. Siinä on erillinen saunakytkin, joka ottaa säästötoiminnot pois päältä kolmeksi tunniksi, eli nostaa säiliöiden (tai varmaankin vain alasäiliön) ylärajaansa.

Valitsin Ekowellin siksi, että minusta se oli edistyksillisin ja pitäisi viedä vähemmän sähköä kuin esim. LÄssä, joka nostaa veden 65 asteen lämpötilaan (tai ainakin olisi syytä nostaa jotta bakteeri kuolee).

35 astetta vs. 65 astetta, onhan siinä vähän eroa, eikös olekin.

Nyt tiedät. Minulla meni asian selvittämiseen yli vuosi, kun pirun pumpputoimittajat eivät suostu kertomaan juuri mitään pumppujensa teknisistä ominaisuuksista.

paljastus kirjoitti:

Yksi pumppumerkki on erilainen ja se on Ekowell, jossa varastoidaan lattialämmityksen lämmitysvesi, joka on tyypillisesti noin 35-40 astetta. Lämmin käyttövesi tulee tämän lattialämmitysveden läpi kuparikierukan kautta ja priimataan erillisessä pienemmässä yläsäiliössä, joka lämmitetään tulistuksen tuottamalla energialla. Yläsäiliö voi olla hyvinkin kuuma, jopa yli 100 astetta.

Minulla ei vielä ole kokemusta ekowellin lämpimän käyttöveden riittävyydestä. Siinä on erillinen saunakytkin, joka ottaa säästötoiminnot pois päältä kolmeksi tunniksi, eli nostaa säiliöiden (tai varmaankin vain alasäiliön) ylärajaansa.

Valitsin Ekowellin siksi, että minusta se oli edistyksillisin ja pitäisi viedä vähemmän sähköä kuin esim. LÄssä, joka nostaa veden 65 asteen lämpötilaan (tai ainakin olisi syytä nostaa jotta bakteeri kuolee).

35 astetta vs. 65 astetta, onhan siinä vähän eroa, eikös olekin.

Nyt tiedät. Minulla meni asian selvittämiseen yli vuosi, kun pirun pumpputoimittajat eivät suostu kertomaan juuri mitään pumppujensa teknisistä ominaisuuksista.

Lue lisää

"Yksi pumppumerkki on erilainen ja se on Ekowell, jossa varastoidaan lattialämmityksen lämmitysvesi, joka on tyypillisesti noin 35-40 astetta. Lämmin käyttövesi tulee tämän lattialämmitysveden läpi kuparikierukan kautta ja priimataan erillisessä pienemmässä yläsäiliössä, joka lämmitetään tulistuksen tuottamalla energialla."

Tuo Ekowell kävi kyllä mielessä, mutta...

Samaa tehdään ymmärtääkseni GeoproSH ja Lämpöässän T maleissa. Ja mielestäni tuon "vitsi" onkin juuri se varaaja. Muut tuppaa käyttämäään pienempää (ja varmaan edullisenpaa) kaksoisvaippavaraajaa.

"Minulla ei vielä ole kokemusta ekowellin lämpimän käyttöveden riittävyydestä. Siinä on erillinen saunakytkin, joka ottaa säästötoiminnot pois päältä kolmeksi tunniksi, eli nostaa säiliöiden (tai varmaankin vain alasäiliön) ylärajaansa."

Ilmeisesti varaajasi koko on 500L tai 700L.
Yleensä kierukka ottaa tehottomammin lämpöä varaajasta kuin jos lämpö olisi jo valmiiksi käyttövetenä kaksoisvaippavaraajassa.
Mutta siltikin, luulisi että 500L varaaja pieksee esim 270L varaajaa mennen tullen ja palatessa, vaikka siinä 500 litraisessa onkin kierukka. (luulo ei tietenkään ole tiedon väärti)

"Valitsin Ekowellin siksi, että minusta se oli edistyksillisin ja pitäisi viedä vähemmän sähköä kuin esim. LÄssä, joka nostaa veden 65 asteen lämpötilaan (tai ainakin olisi syytä nostaa jotta bakteeri kuolee). "

Ymmärtääkseni Ekowell, Geopro ja LÄssä käyttävät kaikki Akvatermin valmistamia tulistinvaraajia isojen pumppujensa yhteydessä.
Joten erot löytynevät jostain muusta.... jospa Ekowellin lämmönvaihtimet ottavat eriltä lämpöalueelta energiaa talteen kuin LÄssä tai Geopro?

Hmmm... Geopro ja LÄssä käyttää Oumanin ohjainta ja Ekowell omaansa(tai jotain muuta), joten esim. ohjauksessakin kyllä olla merkittäviäkin eroja Ekovellin ja nuiden muiden välillä.
(mielenkiintoinen alue SW insinöörin (minun) ihmeteltäväksi)


"Nyt tiedät. Minulla meni asian selvittämiseen yli vuosi, kun pirun pumpputoimittajat eivät suostu kertomaan juuri mitään pumppujensa teknisistä ominaisuuksista."

Mutta et tiennyt että Geoprolla ja Lämpöässällä on samanlainen varaajasysteemi?
(no minullekin tuo selvisi vasta viimeaikoina, viisi vuotta näitä aktiivisesti ja vähemmän aktiivisesti tutkailtua, kun alue ei ole omaa koulutusalaa, niin helposti tulkitsee väärin)

Mutta nyt siis heräsi kiinnostus nuihin lämmönvaihtimiin. Ekowellissä ne on täysin erinäköiset kuin muilla valmistajilla. (malli otettu noitarummusta?)

paljastus kirjoitti:

Yksi pumppumerkki on erilainen ja se on Ekowell, jossa varastoidaan lattialämmityksen lämmitysvesi, joka on tyypillisesti noin 35-40 astetta. Lämmin käyttövesi tulee tämän lattialämmitysveden läpi kuparikierukan kautta ja priimataan erillisessä pienemmässä yläsäiliössä, joka lämmitetään tulistuksen tuottamalla energialla. Yläsäiliö voi olla hyvinkin kuuma, jopa yli 100 astetta.

Minulla ei vielä ole kokemusta ekowellin lämpimän käyttöveden riittävyydestä. Siinä on erillinen saunakytkin, joka ottaa säästötoiminnot pois päältä kolmeksi tunniksi, eli nostaa säiliöiden (tai varmaankin vain alasäiliön) ylärajaansa.

Valitsin Ekowellin siksi, että minusta se oli edistyksillisin ja pitäisi viedä vähemmän sähköä kuin esim. LÄssä, joka nostaa veden 65 asteen lämpötilaan (tai ainakin olisi syytä nostaa jotta bakteeri kuolee).

35 astetta vs. 65 astetta, onhan siinä vähän eroa, eikös olekin.

Nyt tiedät. Minulla meni asian selvittämiseen yli vuosi, kun pirun pumpputoimittajat eivät suostu kertomaan juuri mitään pumppujensa teknisistä ominaisuuksista.

Lue lisää

Muutama huomio:

Lämmintä käyttövettä ei kulu jos sitä ei käytetä. Varaaja on lämpöeristetty ja kaikki mitä siitä haihtuu lämpöä on pois ko. tilan lämmityksestä. Säästö käytännössä nolla kilowattia talvella. Miksi vettä pitäisi lämmittää 100 asteiseksi, jos se kuitenkin lantrataan 50 asteiseksi. Iso säiliö 55 asteista vai pieni säiliö 100 asteista? Lopputulos ihan sama.

Minun annettiin ymmärtää ekowellistä että siihen tulee 4 putkea lämpökaivon, joka olisi nostanut hiukan kustannuksia. Heidän ohjaussysteeminsä monipolisuus teki kyllä minuun vaikutuksen. Tehtaan mitoituslaskelmakin tuli 2 kk pyydetyn jälkeen, jäi ottamatta.

Paljon suuremmat erot pumpuissa on lämmityksen toteuttamisesta kts: http://www.saunalahti.fi/~aunepaa/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idIVT;action=display;num=1102939786

raksaaja kirjoitti:

"Yksi pumppumerkki on erilainen ja se on Ekowell, jossa varastoidaan lattialämmityksen lämmitysvesi, joka on tyypillisesti noin 35-40 astetta. Lämmin käyttövesi tulee tämän lattialämmitysveden läpi kuparikierukan kautta ja priimataan erillisessä pienemmässä yläsäiliössä, joka lämmitetään tulistuksen tuottamalla energialla."

Tuo Ekowell kävi kyllä mielessä, mutta...

Samaa tehdään ymmärtääkseni GeoproSH ja Lämpöässän T maleissa. Ja mielestäni tuon "vitsi" onkin juuri se varaaja. Muut tuppaa käyttämäään pienempää (ja varmaan edullisenpaa) kaksoisvaippavaraajaa.

"Minulla ei vielä ole kokemusta ekowellin lämpimän käyttöveden riittävyydestä. Siinä on erillinen saunakytkin, joka ottaa säästötoiminnot pois päältä kolmeksi tunniksi, eli nostaa säiliöiden (tai varmaankin vain alasäiliön) ylärajaansa."

Ilmeisesti varaajasi koko on 500L tai 700L.
Yleensä kierukka ottaa tehottomammin lämpöä varaajasta kuin jos lämpö olisi jo valmiiksi käyttövetenä kaksoisvaippavaraajassa.
Mutta siltikin, luulisi että 500L varaaja pieksee esim 270L varaajaa mennen tullen ja palatessa, vaikka siinä 500 litraisessa onkin kierukka. (luulo ei tietenkään ole tiedon väärti)

"Valitsin Ekowellin siksi, että minusta se oli edistyksillisin ja pitäisi viedä vähemmän sähköä kuin esim. LÄssä, joka nostaa veden 65 asteen lämpötilaan (tai ainakin olisi syytä nostaa jotta bakteeri kuolee). "

Ymmärtääkseni Ekowell, Geopro ja LÄssä käyttävät kaikki Akvatermin valmistamia tulistinvaraajia isojen pumppujensa yhteydessä.
Joten erot löytynevät jostain muusta.... jospa Ekowellin lämmönvaihtimet ottavat eriltä lämpöalueelta energiaa talteen kuin LÄssä tai Geopro?

Hmmm... Geopro ja LÄssä käyttää Oumanin ohjainta ja Ekowell omaansa(tai jotain muuta), joten esim. ohjauksessakin kyllä olla merkittäviäkin eroja Ekovellin ja nuiden muiden välillä.
(mielenkiintoinen alue SW insinöörin (minun) ihmeteltäväksi)


"Nyt tiedät. Minulla meni asian selvittämiseen yli vuosi, kun pirun pumpputoimittajat eivät suostu kertomaan juuri mitään pumppujensa teknisistä ominaisuuksista."

Mutta et tiennyt että Geoprolla ja Lämpöässällä on samanlainen varaajasysteemi?
(no minullekin tuo selvisi vasta viimeaikoina, viisi vuotta näitä aktiivisesti ja vähemmän aktiivisesti tutkailtua, kun alue ei ole omaa koulutusalaa, niin helposti tulkitsee väärin)

Mutta nyt siis heräsi kiinnostus nuihin lämmönvaihtimiin. Ekowellissä ne on täysin erinäköiset kuin muilla valmistajilla. (malli otettu noitarummusta?)

Lue lisää

Otsikon mallissa on 360 litran varaaja. Lämmönvaihtimet ovat tosiaan "ylimitoitettuja", millä pyrittäneen varmistamaan, ettei kompressoriin mene koskaan liian kuumaa nestettä (tai kaasua en tiedä). En tunne juurikaan muiden pumppujen tekniikka, hyvä että tämän omani. Pumppuvalmistaja, kuten kirjoitin, antavat hyvin nihkeästi teknisiä tietoja pumpustaan. Geopro ei oikeastaan ollut listallani, syystä että en koskaan saanut heiltä tarjousta. Öljylämmitysvälinevalmistaja ei minusta anna vaikutelmaa sellaisesta sitoutumisesta kuin pelkästään maalämpöpumppuihin keskittynyt valmistaja.

Katselin tuota Geopro sh -mallin sivua (http://www.geopro.fi/geopro/sh/) ja tekniikka näyttäisi olevan samankaltainen kuin ekowellissä. Ekowellin 750 mallissa varaaja on kiinteä, sh näyttäisi vaativan erillisen varaajan.

Ekowelliin saa lisävarusteena myös alijäähdyttimen (kuten tuohon sh-malliin). Se antaa lämpöä silloin kun kompressori on päällä. Lämpöä tulee ihan kohtuullisesti, muistaakseni noin 2kW:n paikkeilla, mutta tuottoa on tosiaan vaan silloin kun kompura käy. Ajattelin lämmittää autotallia alijäähdyttimellä.

raksaaja kirjoitti:

Esim. Geopro tuottaa kolmen erilämpöistä vettä kolmen peräkkäisen lämmönvaihtimen avulla.

Ongelmana lienee vain se että sille viileimmälle on hankala keksiä hyötykäyttöä ihan jokaisessa taloudessa.

Olen ymmärtänyt että kaikki lämpöpumput tuottavat oheistuotteena kuumaa kaasua, mutta vain osa ottaa kahdessa tai useammassa vaiheessa sen lämmön talteen.

Detaljien metsästystä haittaa se että kenelläkään nuilla lämpöpumppuvalmistajilla ei ole "insinöörin tietopakettia" ladattavissa sivuiltaan .pdf tiedostona.
noh... voisin tietenkin kokeilla meilitse.

Lue lisää

Kuuma kaasu ei ole oheistuote, vaan höyrystynyttä kylmäainetta, jonka lämpötila on noussut kompressorin puristaessa sitä suurempaan paineeseen. Ja lämmön ottamista talteen kahdessa tai useammassa vaiheessa kutsutaan juuri tulistukseksi, kun kuumalla kaasulla (eli "kuumakaasulla") lämmitetään varaajan yläosaa ennen sen viemistä jo jonkin verran jäähtyneenä lauhduttimelle. Nämä ovat kyllä juuri niitä asioita, jotka ovat pumpun hankintavaiheessa aika monelle melko lailla usvan peitossa. Ainakin itselleni olivat.

Tahvo kirjoitti:

Kuuma kaasu ei ole oheistuote, vaan höyrystynyttä kylmäainetta, jonka lämpötila on noussut kompressorin puristaessa sitä suurempaan paineeseen. Ja lämmön ottamista talteen kahdessa tai useammassa vaiheessa kutsutaan juuri tulistukseksi, kun kuumalla kaasulla (eli "kuumakaasulla") lämmitetään varaajan yläosaa ennen sen viemistä jo jonkin verran jäähtyneenä lauhduttimelle. Nämä ovat kyllä juuri niitä asioita, jotka ovat pumpun hankintavaiheessa aika monelle melko lailla usvan peitossa. Ainakin itselleni olivat.

Lue lisää

"Kuuma kaasu ei ole oheistuote, vaan höyrystynyttä kylmäainetta, jonka lämpötila on noussut kompressorin puristaessa sitä suurempaan paineeseen. Ja lämmön ottamista talteen kahdessa tai useammassa vaiheessa kutsutaan juuri tulistukseksi, kun kuumalla kaasulla (eli "kuumakaasulla") lämmitetään varaajan yläosaa ennen sen viemistä jo jonkin verran jäähtyneenä lauhduttimelle. ..."

Jep.

Mutta kuinka kuumaa se kaasu on?
Mitä se kaasu oikeastaan on?
Jos tuotetaan 30 asteista lämmitysvettä niin kuinka kuumaa on kompressorin tuottama kaasu?
Onko se vain max 45 asteista? (jolloin se ei sovellu kuuman käyttöveden tekemiseen)

Vai kuumeneeko se aina esim. liki sataan asteeseen tai jopa yli?


Prosessista:
Lauhduttimissa nesteeksi palautunut kylmä-aine ilmeisesti lämpiää ja kaasuuntuu ja sitten se kompressoidaan siihen lämpötilaan missä sitä hyödynnetään.

(( se on minulle vielä auki että miten se lauhduttimelta tuleva esim. 28 asteinen(?) neste saadaan kiehumaan esim 4 asteisella maapiirin nesteellä, ehkä sekin aukeaa kun alkaa taas fysiikkaa siltä osin kertaamaan mutta ... ))

raksaaja kirjoitti:

"Kuuma kaasu ei ole oheistuote, vaan höyrystynyttä kylmäainetta, jonka lämpötila on noussut kompressorin puristaessa sitä suurempaan paineeseen. Ja lämmön ottamista talteen kahdessa tai useammassa vaiheessa kutsutaan juuri tulistukseksi, kun kuumalla kaasulla (eli "kuumakaasulla") lämmitetään varaajan yläosaa ennen sen viemistä jo jonkin verran jäähtyneenä lauhduttimelle. ..."

Jep.

Mutta kuinka kuumaa se kaasu on?
Mitä se kaasu oikeastaan on?
Jos tuotetaan 30 asteista lämmitysvettä niin kuinka kuumaa on kompressorin tuottama kaasu?
Onko se vain max 45 asteista? (jolloin se ei sovellu kuuman käyttöveden tekemiseen)

Vai kuumeneeko se aina esim. liki sataan asteeseen tai jopa yli?


Prosessista:
Lauhduttimissa nesteeksi palautunut kylmä-aine ilmeisesti lämpiää ja kaasuuntuu ja sitten se kompressoidaan siihen lämpötilaan missä sitä hyödynnetään.

(( se on minulle vielä auki että miten se lauhduttimelta tuleva esim. 28 asteinen(?) neste saadaan kiehumaan esim 4 asteisella maapiirin nesteellä, ehkä sekin aukeaa kun alkaa taas fysiikkaa siltä osin kertaamaan mutta ... ))

Lue lisää

Omatkaan tietoni eivät ole vankimmat mahdolliset, mutta joiltain osin voin ehkä antaa lisäselvyyttä. Jos joku huomaa jonkun kohdan jossa mennään metsään, korjatkoon vapaasti. Kuumakaasu lähtee ainakin ässämyyjältä saadun tiedon mukaan muistaakseni n. 120-asteisena, joten se soveltuu käyttöveden tekemiseen erinomaisesti. Tuntuukin tyhmältä jäähdyttää kaasu ensin lauhduttimessa vaikkapa 35-asteiseksi ja sitten tehdä 55-asteista vettä sähköllä, mutta tämä on se ns. ruotsalainen tapa. Lauhduttimen jälkeen kylmäaine menee höyrystimelle, jossa paine imetään niin pieneksi, että kylmäaine höyrystyy. Höyrystymislämpö otetaan maapiiristä. Höyrystynyt kylmäaine viedään kompressorille, ja kierto alkaa alusta. Se, mitä en itse ole vielä ymmärtänyt, on että miksi lämpötila nousee painetta kasvatettaessa. Kaasujen tilanyhtälön P1 V1 / T1 = P2 V2 / T2 mukaan kaasun puristaminen kokoon saa paineen kasvamaan, mutta mikä aiheuttaa lämpötilan nousemisen?

Tuota tulistusasiaa muuten sivuttiin täälläkin: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000004810301

Näyttää sinne joku raksaajakin kirjoitelleen. Lieneekö sama mies?

Tahvo kirjoitti:

Omatkaan tietoni eivät ole vankimmat mahdolliset, mutta joiltain osin voin ehkä antaa lisäselvyyttä. Jos joku huomaa jonkun kohdan jossa mennään metsään, korjatkoon vapaasti. Kuumakaasu lähtee ainakin ässämyyjältä saadun tiedon mukaan muistaakseni n. 120-asteisena, joten se soveltuu käyttöveden tekemiseen erinomaisesti. Tuntuukin tyhmältä jäähdyttää kaasu ensin lauhduttimessa vaikkapa 35-asteiseksi ja sitten tehdä 55-asteista vettä sähköllä, mutta tämä on se ns. ruotsalainen tapa. Lauhduttimen jälkeen kylmäaine menee höyrystimelle, jossa paine imetään niin pieneksi, että kylmäaine höyrystyy. Höyrystymislämpö otetaan maapiiristä. Höyrystynyt kylmäaine viedään kompressorille, ja kierto alkaa alusta. Se, mitä en itse ole vielä ymmärtänyt, on että miksi lämpötila nousee painetta kasvatettaessa. Kaasujen tilanyhtälön P1 V1 / T1 = P2 V2 / T2 mukaan kaasun puristaminen kokoon saa paineen kasvamaan, mutta mikä aiheuttaa lämpötilan nousemisen?

Tuota tulistusasiaa muuten sivuttiin täälläkin: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000004810301

Näyttää sinne joku raksaajakin kirjoitelleen. Lieneekö sama mies?

Lue lisää

Pääosat kylmäprosessissa: -kompressori -paisuntaventtiili-höyrystin- lauhdutin.
KAIKKI ajattelu ja laskut tehdään Kelvin asteissa ja ymmärrettävä enthalpia käsite. Jokaiselle kylmäaineelle lötyy oma diagrammi esim: HFC134a(prssure-enthalpy Diagram)taulukosta voi katsoa prosessin paineet lämpötilat tilavuuspainot kylläisenhöyryn rjan tulistukset ja entalpiat sekä kriittisen pisteen. Prosessi toiminta ei ole vakio lämpöpumpussa vaan muuttuu koko ajan tilnteen mukaan .

mtz kirjoitti:

Pääosat kylmäprosessissa: -kompressori -paisuntaventtiili-höyrystin- lauhdutin.
KAIKKI ajattelu ja laskut tehdään Kelvin asteissa ja ymmärrettävä enthalpia käsite. Jokaiselle kylmäaineelle lötyy oma diagrammi esim: HFC134a(prssure-enthalpy Diagram)taulukosta voi katsoa prosessin paineet lämpötilat tilavuuspainot kylläisenhöyryn rjan tulistukset ja entalpiat sekä kriittisen pisteen. Prosessi toiminta ei ole vakio lämpöpumpussa vaan muuttuu koko ajan tilnteen mukaan .

Lue lisää

löytyi mies joka osaa muutakin kuin mainoslauseita ulkoa.Kaikki perustuu kylmäprosessiin...mut älä levitä liikaa tietoa menee työt pian alta ku kaikki alkaa tekee. taisitten lisääntyy..

kylymämies minäkin kirjoitti:

löytyi mies joka osaa muutakin kuin mainoslauseita ulkoa.Kaikki perustuu kylmäprosessiin...mut älä levitä liikaa tietoa menee työt pian alta ku kaikki alkaa tekee. taisitten lisääntyy..

Lue lisää

Turha tänne on tulla prassailemaan. Kaikkihan sen tietää, että sama tekniikka on taustalla kuin esim. jääkaapissa.

Jos et parempaan pysty niin lopeta tähän.

kylymämies minäkin kirjoitti:

löytyi mies joka osaa muutakin kuin mainoslauseita ulkoa.Kaikki perustuu kylmäprosessiin...mut älä levitä liikaa tietoa menee työt pian alta ku kaikki alkaa tekee. taisitten lisääntyy..

Lue lisää

Lauhdutin on kytketty SARJAAN kylmäprosessissa tulistuksenpoistajan kanssa ja vesipuoli kytketty RINNAN näihi ko. laitteisiin saadaan lämmintä vettä kahdella tasolla.
Tulistus syntyy kun kylmäaine kiehuu höyrystimessä kylläisessä tilassa, kylläiseen höyryyn tuodaan lisälämpöä imuputkesta,kompressorin käämeistä ja mekaanisesta työstä ym. kitkoista, tämä lisälämpö on tulistusta.

kiitos Torppari. Juuri näin. Meistä kukaan ei tiedä lopullista totuutta. Sitten kun lämpöpumppu on käynyt 20-30 vuotta, tiedetään, miten eri ratkaisut ovat toimineet. Odotellaan...

1. ja 2. kohta ristiriitaisia, pumpulle pitää hyväksyä sama toleranssi, kuin rakennukselle.
3.Kaikki komponentit mitoitetaan saman tehoisiksi, järeydestä tuskin haittaa ,sähkönkulutuksen eroa vaikea mitata.
4.Keruuputkea pistetään pinta-alaa kohti yhtä paljon (ohjeissa reilu ylimitoitus)
5.Pumppuja ei rakennella eikä suunnitella rakennuskohtaisesti (valitaan vain sopiva paketti)
6.Lämpöpumppu käynnistyy ja pysähtyy käyttöveden lämpötilan mukaan ja "muu lämpö" tulee siinä sivussa.(vain puolet totta)
Pumppu suunnitellaan toimimaan juuri lämmönvaraajan kanssa yhdessä hyvällä hyötysuhteella.
7.Kompressoreja on hyvät valikoimat laadun ja porrastuksen mukaan ,mutta hinta määrää...
Käyttöikätunnit toki on tiedossa tietyissä olosuhteissa.
8."Pieneen"pumppuun tulee paljon käyttötunteja ja käyttöikä lyhenee tätä kautta.
9.Ei ole osa-tai täystehopumppuja ainoastaan eri suuruisia (teholtaan)pumppupaketteja
10.Laki säätelee tätä varaajan kytkentää lämpöpumpuun "taisi olla jotain kaksinkertaisesta seinämästä..."

mtz kirjoitti:

1. ja 2. kohta ristiriitaisia, pumpulle pitää hyväksyä sama toleranssi, kuin rakennukselle.
3.Kaikki komponentit mitoitetaan saman tehoisiksi, järeydestä tuskin haittaa ,sähkönkulutuksen eroa vaikea mitata.
4.Keruuputkea pistetään pinta-alaa kohti yhtä paljon (ohjeissa reilu ylimitoitus)
5.Pumppuja ei rakennella eikä suunnitella rakennuskohtaisesti (valitaan vain sopiva paketti)
6.Lämpöpumppu käynnistyy ja pysähtyy käyttöveden lämpötilan mukaan ja "muu lämpö" tulee siinä sivussa.(vain puolet totta)
Pumppu suunnitellaan toimimaan juuri lämmönvaraajan kanssa yhdessä hyvällä hyötysuhteella.
7.Kompressoreja on hyvät valikoimat laadun ja porrastuksen mukaan ,mutta hinta määrää...
Käyttöikätunnit toki on tiedossa tietyissä olosuhteissa.
8."Pieneen"pumppuun tulee paljon käyttötunteja ja käyttöikä lyhenee tätä kautta.
9.Ei ole osa-tai täystehopumppuja ainoastaan eri suuruisia (teholtaan)pumppupaketteja
10.Laki säätelee tätä varaajan kytkentää lämpöpumpuun "taisi olla jotain kaksinkertaisesta seinämästä..."

Lue lisää

...ikävää että kirjoitin niin epäselvästi että et ymmärtänyt mitä yritin sanoa.

No - en minäkään sinun tekstistä paljoa ymmärtänyt - ainakaan suhteessa kyseiseen aiheeseen liittyen.

Maalämpöjrjestelmä on kuitenkin mielestäni hyvä keksintö, joita on tehty vuosikymmeniä ja satoja tuhansia kappaleita tänne pohjolaankin.
Pyörää ei aina tarvitse yrittää väkisin keksiä uudestaan ja fysiikan lait eivät kenenkään markkinointeja kunnioita.

Turha kädenvääntö yksittäisistä - ja jopa epäoleellisista asioista kääntyy itseään vastaan koko maalämpöhommassa. ...pelottavaa ja sekavaa.

Lämmintä joulua myöskin sinne kylmäpajaan.

... taisin oppia taas uutta ...

"1."
Täysiteho voisi olla se 20% ja osateho se -20%.
Mutta nuin isoa mitoituseroa ei liene täysi ja osatehon välillä. Mielestäni parasta on tähdätä tuohon väliin ja valita sitten pumppu joka osaa käyttää vastusta apuna.

"3. Ylimitoitetun pumpun kompura vie enempi sähköä..."

Ei se sitä sähköä kuitenkaan "hukkaa".
Suhteessa tuotettuun lämpötehoon kompura ei viene enempää sähköä. (kukaan ei ole ainakaan todistanut että se hukkaisi sähköä johonkin) Ainakaan lämpökerroin ei viittaa hyötysuhteen huononemiseen. Toki esim isompi keruupiirin kiertovesipumppu on isompaa "suorasähkölämmittämistä" (simuloi osatehon suorasähkövastusta).

Mutta silläkään ei ole varmaan mitään väliä, mikäli ei ylimitoiteta useita kymmeniä prosentteja.

"4. Ylimitoitettu pumppu tarvitsee pidemmän keruuputkiston että se olisi tehonsa mukainen (esim. läpökaivosta saadaan määrätty wattimäärä per metri). Jokainen metri maksaa."

Ymmärtääkseni keruuputkisto mitoitetaan vuotuisen energiatarpeen mukaan, ei suoraan pumpun tehon mukaan.

Minulle tarjottu esimerkki:
- Osatehomitoitettu pumppu joka kattaa thermian laskelmien mukaan 98% vuotuisesta lämmitysenergiatarpeestani.
- Porakaivon samainen firma poraa 100%:lle vuotuisesta energiatarpeesta 10 metriä varmuusvaraa/sakkavaraa (standardoitu "normikaivo, kuulemma")

(kaivo voisi optimoituna olla 4 metriä lyhyenpi jos olisi just se 98%, mutta sillä ei montaa kymppiä säästäisi)

Eli tälläkään ei ole yhtään mitään väliä.

"5. Pumppu kannattaa mitoittaa hiukan (mahdollisimman vähän) alakanttiin, koska lisävastus on todennäköiseti niin vähän aikaa päällä vuodessa että kohtien 3 ja 4 lisäinvestointi ei tulisi takaisin maksetuksi. Usein tämän lisävastuksen ei tarvi kytännössä auttaa yhtään, vaikka onkin ns "osatehopumppu" ks. kohta 1. "

Olen suunnilleen samaa mieltä. Mutta hieman eristä syystä.
Eli lähinnä siitä syystä että hukkalämpöä syntyy jokaisessa taloudessa niin paljon että se lämmittää taloa puuttuvan osan verran. Näin ollen "miun maun mukaan" osatehomitoitettupumppu hukkalämpö riittää vaikka ei tulta laittaisikaan takkaan.

Myöskään parempia ikkunoita, seinäeristeitä, kivitalon tiivistä vaippaa, yms. harvoin huomioidaan mitoituksessa. Eli herkemmin mitoitetaan vahingossa yli kuin ali.

Tällä asialla luultavasti on pientä kustannusmerkitystä investointivaiheessa.
Mutta käytettäessä apuvastus syö sen mitä mahdollisesti keruupiirin kiertovesipumpussa(yms) vuoden aikana menetetään.

Eli tälläkään ei juuri liene merkitystä, KUNHAN mitoitusvirhe ei ole kymmeniä prosentteja.

"6. On luonnollisesti energiataloudellisempaa tehdä lämmintä vettä sopivasti ja hiukan hitaammin kuin täysillä nopeasti. Vertaa autolla kiihdyttelyyn tai vaikka kehonrakennuksen ja maratoonin eroon."

Haluaisin nähdä joitain mittaustuloksia ja todisteita tuosta asiasta. Toistaiseksi olen tullut siihen tulokseen että hyötysuhde säilyy yhtä hyvänä vaikka kompuran koko kasvaa.

Lisäksi esimerkiksi jossain Thermian pumpussa voi isommalla pumpulla olla parempi ilmoitettu lämpökerroin (eiks se oo vähän sama kuin kompuran hyötysuhde) kuin yhtä kokoluokkaa pienemmällä pumpulla (esim Duo6 vastaan Duo8 ja Duo10 vastaan Duo12 ).

Ja silläkin voi olla pieni merkitys että kompuran käynnistyessä keruupiiristä saa parhaimmalla hyötysuhteella energiaa pumppausjakson alussa (sen jälkeen kun kompura on saavuttanut normaalin toimintapaineen yms). Kun kompura on kotvasen aikaa käynyt alkaa lämmönlähteen lämpötila hiipua ja se varmasti ihan pikkuisen alentaa hyötysuhdetta.

Isommaksi mitoitettu lämpöpumppulaitteisto antaa enemmän aikaa lämmönlähteelle palautua kohti alkuperäistä lämpötilaa ennen uutta lämmönkeruuhetkeä.

Arvaan että näilläkään asioilla ei ole mitään isoa merkitystä.


(( Olisi lisäksi mielenkiintoista saada testiajotulokset kolmesta vierekkäisestä porakaivosta siten että samalla pumpulla pumpataan kolmen, kahden ja neljän putken avulla energiat veks. Voisi kuvitella että hyötysuhde vaihtelisi hieman... auttaa maksamaan sitä isoa kiertovesipumppua. Tietenkään vuositason keskiarvona siitä ei saada kuin se vakio lämpöenergia, mutta kuitenkin. ))

"8. Teholtaan pienempi pumppu ei tarkoita että siinä olisi "huonompia" tai "lyhytikäisempiä" osia."

Jos ei mualiman lait ole ihan pyllyllään niin...

Teholtaan pienempi pumppu ajaa enemmän käyttötunteja vuodessa.

pieni pumppu pieni varaaja käynnistyy useammin kuin pieni pumppu isompi varaaja
iso pumppu pieni varaaja käynnistyy useammin kuin iso pumppu isompi varaaja

Käynnistymiset ja käyttötunnit molemmat rasittavat kompressoria.

"Thermia 98%teho 300L varaaja" käynnistyy useammin kuin "jokumuu100%teho 700L varaaja".
"Thermia 98%teho" ajaa vuodessa enemmän käyttötunteja kuin "jokumuu100%teho".

Tiedä sitten onko tälläkään mitään merkitystä, kunhan ei ole tas mitoitettu ihan hullusti ali ((tai yli)).

(( En ainakaan uskaltaisi haukkua täysitehopumppua, koska niissä on yleensä kaksi kertaa isommat varaajat ja muutaman prosentin isommat antotehot. Ne vaan maksaa enemmän. ))

"9. Tulistuksilla, saunanapeilla, useilla kompuroilla, piireillä ja kaiken maailman täystehohöpötyksillä (markkinointi) ei kannata päätänsä sekoittaa. "

Tulistuksen tarpeellisuus lienee suomessa kiistaton. Tuskin kukaan uskaltaa väittää etteikö kuuma vesi kannattaisi tehdä lämpöpumpulla.

Muulla nuilla tuskin on niin isoa väliä. Ne vaan maksaa.

"10. Muista että maalämpöpumppuja on kahta eri "rotua" siinä mielessä että toiset tekee lämmintä vettä erilliseen varaajaan - jonka jälkeen niihin sekotetaan kylmää sekaan jne. Toiset taas tekee suoraan sopivaa vettä - ilman erillisiä varastosäiliöitä. ...Joten se varaajajäkätys on myös hiukan ajatuksia sekoittavaa.
...Think it simple."

Nyt meni liian yksinkertaiseksi ...


Tai siis, nyt hoxasin. tarkoitit LÄMMITYSVEDEN varaajaa.
Esimerkiksi tuo thermia Duon (ja ilmeisesti monen muun) käyttämä varaajasysteemi on ihmetyttänyt.
Niissähän ei varastoida juuri minkään vertaa lämmitysvettä eli varaajan ulkovaipan tilavuus on esim 90litraa käyttövesitilan ollessa reilut 200 litraa.
Lämpöä siirtyy jatkuvana, voimakkaana virtana sisävaipasta ulkovaippaan eli jos ulkovaippaa jäähdytetään ottamalla siitä lämmitysvettä niin silloin alkaa käyttövedenkin lämpötila pudota jatkuvasti ja pumppu joutuisi tuottamaan huonon hyötysuhteen käyttövettä lisää koko ajan.
Eihän sellainen kannata, hyötysuhde romahtaa.
Ne pumput siis pyrkii lämmittämään suoraan "patteriverkoston" siis lattialämmitysverkoston vettä, joka luultavasti on viileintä mitä talosta keskimäärin löytyy.
(nythän minä keksin senkin mistä ne huikeat liki 5:n hyötysuhteet tulevat, 25.. 28 asteisen veden tekemisestä...)
Mutta silloin sitä ei pystytä varastoimaan mihinkään... muualle kuin sinne lämmitysverkostoon.

Milloin sitä lämmitysvettä otetaan siitä varaajan ulkovaipasta?
1* Vain silloin kun käyttövesi uhkaa ylilämmetä? (tulistinhan toiminee aina, ja vettä ei kannata sentään keittää, silloin hukkaantuu energiaa)
2* Otetaanko sitä kuumaa vettä sittenkin lämmitykseen ja rajoitetaan sitä pätkimistä, vaikka joudutaankin tuottamaan sitten uutta kuumaa vettä hukatun tilalle?

((huomaan nyt miksi kuuman käyttöveden varaaja ei näissä pumppuvehkeissä koskaan ole täysin erillinen))

Samperi ... nyt huomasin myös yhden Geopron erinomaisuuden... ja syyn miksi he rakensivat systeemin joka tarvittaessa syöttää myös tulistimen lauhduttimen energian käyttövesipuolelle, heidän ei tarvitse (millään mitoituksella) murehtia tulistinosan ylikuumenemisesta (kohta 1*).

Sopivalla kytkennällä pystytään ottamaan pumpun lämmittämä vesi lämmitysverkoston paluusta (paras hyötysuhde) JA silti laittamaan sitä lämmitettyä vettä myöskin varastoon aivan mielin määrin. Tällöin myös kompuran käynti ja lepoajoissa lienee suurimmat pelivarat ja systeemi voidaan OPTIMOIDA helpoiten.



"Toiset taas tekee suoraan sopivaa vettä - ilman erillisiä varastosäiliöitä"

Onko siinä jokin juttu millä se osaa tehdä lämpöä miltei portaattomasti (ulkolämpötilan mukaan)? Ei kai sellainen ole mahdollista.
Ja siis tuskin väität että tuollainen pumppu käy koko lämmityskauden 24h/vrk ?
Jossain on AINA varaaja ja silloin vesi tuskin koskaan on suoraan sopivaa, muutenhan ei varaajan periaate toimi.

Muuta:
- sen pakollisen varaajan koko vaikuttaa sittenkin aina käynti- ja taukojaksojen pituuteen (ilman varaajaa pumppu käy aina JA syys/kevät kelillä sen pitäis hukata ylimääräinen lämpö jonnekin menettäen hyötysuhteensa TAI käydä pätkäkäyntiä niin maan vimmatusti)
- kompressorit käyvät aina täysillä, vain painetta voinee säätää (minkä verran niitä säädellään nuissa pumpuissa? minkä verran se vaikuttaa kuumimman kaasun lämpötilaan? Mikä on optimi hyötysuhteen kannalta?)


Hmmm... tämmöisenkin keksin:
Kovalla pakkasella kun se osatehonpikkukompura joutuu toimimaan yötä päivää, se pystyykin koko ajan ottamaan sisään mahdollisimman viileätä vettä ja siten tuottamaan mahdollisimman hyvää hyötysuhdetta... nopsaan lisääntyvien käyttötuntien ja pakkashuippujen(apuvastus) kustannuksella kuitenkin.


Optimoinnista lienee kaikki kiinni. ja kunhan ei osta ihan väärin mitoitettua vehjettä niin kauas ei metsään mennä.

Esim. 12.6 kw huipputehon taloon lienee 11kw pumppu aika lähellä optimia (ThermiaDuo12 LämpöÄssäT9). Mutta esim LÄssä T10 voisi mennä jo reilusti ylisuureksi. (ilman viimeaikaisia mietintöjä olisin sen T10:n ehkä hommannut)


Käyttöveden riittävyys on luku sinänsä. Siihen onneksi on varaajamiehillä (ja naisilla) valmiit laskentakaavat ja niistä voi nähdä varsin tarkkaan minkälaiset vesimäärät riittää. Ei ne pumput mitään ihmevehkeitä ole, käyttövesi on pakko varata varaajaan... tai sulakkeet pitää olla about 100A.


"ei kannata päätänsä sekoittaa"

Myöhäistä.

Aloin jo pähkiä onko hyötyä olla se kolmas lauhdutin (a'la Geopro) ja käyttää sitä IVK:n tuloilman esilämmitykseen kovilla pakkasilla.


t. raksaaja
(matkalla Lapualta-Ruåtsin kautta-Lahteen?? - ja päädyn kuitenkin Joraniemelle poronpalleja puremaan ?)

raksaaja kirjoitti:

... taisin oppia taas uutta ...

"1."
Täysiteho voisi olla se 20% ja osateho se -20%.
Mutta nuin isoa mitoituseroa ei liene täysi ja osatehon välillä. Mielestäni parasta on tähdätä tuohon väliin ja valita sitten pumppu joka osaa käyttää vastusta apuna.

"3. Ylimitoitetun pumpun kompura vie enempi sähköä..."

Ei se sitä sähköä kuitenkaan "hukkaa".
Suhteessa tuotettuun lämpötehoon kompura ei viene enempää sähköä. (kukaan ei ole ainakaan todistanut että se hukkaisi sähköä johonkin) Ainakaan lämpökerroin ei viittaa hyötysuhteen huononemiseen. Toki esim isompi keruupiirin kiertovesipumppu on isompaa "suorasähkölämmittämistä" (simuloi osatehon suorasähkövastusta).

Mutta silläkään ei ole varmaan mitään väliä, mikäli ei ylimitoiteta useita kymmeniä prosentteja.

"4. Ylimitoitettu pumppu tarvitsee pidemmän keruuputkiston että se olisi tehonsa mukainen (esim. läpökaivosta saadaan määrätty wattimäärä per metri). Jokainen metri maksaa."

Ymmärtääkseni keruuputkisto mitoitetaan vuotuisen energiatarpeen mukaan, ei suoraan pumpun tehon mukaan.

Minulle tarjottu esimerkki:
- Osatehomitoitettu pumppu joka kattaa thermian laskelmien mukaan 98% vuotuisesta lämmitysenergiatarpeestani.
- Porakaivon samainen firma poraa 100%:lle vuotuisesta energiatarpeesta 10 metriä varmuusvaraa/sakkavaraa (standardoitu "normikaivo, kuulemma")

(kaivo voisi optimoituna olla 4 metriä lyhyenpi jos olisi just se 98%, mutta sillä ei montaa kymppiä säästäisi)

Eli tälläkään ei ole yhtään mitään väliä.

"5. Pumppu kannattaa mitoittaa hiukan (mahdollisimman vähän) alakanttiin, koska lisävastus on todennäköiseti niin vähän aikaa päällä vuodessa että kohtien 3 ja 4 lisäinvestointi ei tulisi takaisin maksetuksi. Usein tämän lisävastuksen ei tarvi kytännössä auttaa yhtään, vaikka onkin ns "osatehopumppu" ks. kohta 1. "

Olen suunnilleen samaa mieltä. Mutta hieman eristä syystä.
Eli lähinnä siitä syystä että hukkalämpöä syntyy jokaisessa taloudessa niin paljon että se lämmittää taloa puuttuvan osan verran. Näin ollen "miun maun mukaan" osatehomitoitettupumppu hukkalämpö riittää vaikka ei tulta laittaisikaan takkaan.

Myöskään parempia ikkunoita, seinäeristeitä, kivitalon tiivistä vaippaa, yms. harvoin huomioidaan mitoituksessa. Eli herkemmin mitoitetaan vahingossa yli kuin ali.

Tällä asialla luultavasti on pientä kustannusmerkitystä investointivaiheessa.
Mutta käytettäessä apuvastus syö sen mitä mahdollisesti keruupiirin kiertovesipumpussa(yms) vuoden aikana menetetään.

Eli tälläkään ei juuri liene merkitystä, KUNHAN mitoitusvirhe ei ole kymmeniä prosentteja.

"6. On luonnollisesti energiataloudellisempaa tehdä lämmintä vettä sopivasti ja hiukan hitaammin kuin täysillä nopeasti. Vertaa autolla kiihdyttelyyn tai vaikka kehonrakennuksen ja maratoonin eroon."

Haluaisin nähdä joitain mittaustuloksia ja todisteita tuosta asiasta. Toistaiseksi olen tullut siihen tulokseen että hyötysuhde säilyy yhtä hyvänä vaikka kompuran koko kasvaa.

Lisäksi esimerkiksi jossain Thermian pumpussa voi isommalla pumpulla olla parempi ilmoitettu lämpökerroin (eiks se oo vähän sama kuin kompuran hyötysuhde) kuin yhtä kokoluokkaa pienemmällä pumpulla (esim Duo6 vastaan Duo8 ja Duo10 vastaan Duo12 ).

Ja silläkin voi olla pieni merkitys että kompuran käynnistyessä keruupiiristä saa parhaimmalla hyötysuhteella energiaa pumppausjakson alussa (sen jälkeen kun kompura on saavuttanut normaalin toimintapaineen yms). Kun kompura on kotvasen aikaa käynyt alkaa lämmönlähteen lämpötila hiipua ja se varmasti ihan pikkuisen alentaa hyötysuhdetta.

Isommaksi mitoitettu lämpöpumppulaitteisto antaa enemmän aikaa lämmönlähteelle palautua kohti alkuperäistä lämpötilaa ennen uutta lämmönkeruuhetkeä.

Arvaan että näilläkään asioilla ei ole mitään isoa merkitystä.


(( Olisi lisäksi mielenkiintoista saada testiajotulokset kolmesta vierekkäisestä porakaivosta siten että samalla pumpulla pumpataan kolmen, kahden ja neljän putken avulla energiat veks. Voisi kuvitella että hyötysuhde vaihtelisi hieman... auttaa maksamaan sitä isoa kiertovesipumppua. Tietenkään vuositason keskiarvona siitä ei saada kuin se vakio lämpöenergia, mutta kuitenkin. ))

"8. Teholtaan pienempi pumppu ei tarkoita että siinä olisi "huonompia" tai "lyhytikäisempiä" osia."

Jos ei mualiman lait ole ihan pyllyllään niin...

Teholtaan pienempi pumppu ajaa enemmän käyttötunteja vuodessa.

pieni pumppu pieni varaaja käynnistyy useammin kuin pieni pumppu isompi varaaja
iso pumppu pieni varaaja käynnistyy useammin kuin iso pumppu isompi varaaja

Käynnistymiset ja käyttötunnit molemmat rasittavat kompressoria.

"Thermia 98%teho 300L varaaja" käynnistyy useammin kuin "jokumuu100%teho 700L varaaja".
"Thermia 98%teho" ajaa vuodessa enemmän käyttötunteja kuin "jokumuu100%teho".

Tiedä sitten onko tälläkään mitään merkitystä, kunhan ei ole tas mitoitettu ihan hullusti ali ((tai yli)).

(( En ainakaan uskaltaisi haukkua täysitehopumppua, koska niissä on yleensä kaksi kertaa isommat varaajat ja muutaman prosentin isommat antotehot. Ne vaan maksaa enemmän. ))

"9. Tulistuksilla, saunanapeilla, useilla kompuroilla, piireillä ja kaiken maailman täystehohöpötyksillä (markkinointi) ei kannata päätänsä sekoittaa. "

Tulistuksen tarpeellisuus lienee suomessa kiistaton. Tuskin kukaan uskaltaa väittää etteikö kuuma vesi kannattaisi tehdä lämpöpumpulla.

Muulla nuilla tuskin on niin isoa väliä. Ne vaan maksaa.

"10. Muista että maalämpöpumppuja on kahta eri "rotua" siinä mielessä että toiset tekee lämmintä vettä erilliseen varaajaan - jonka jälkeen niihin sekotetaan kylmää sekaan jne. Toiset taas tekee suoraan sopivaa vettä - ilman erillisiä varastosäiliöitä. ...Joten se varaajajäkätys on myös hiukan ajatuksia sekoittavaa.
...Think it simple."

Nyt meni liian yksinkertaiseksi ...


Tai siis, nyt hoxasin. tarkoitit LÄMMITYSVEDEN varaajaa.
Esimerkiksi tuo thermia Duon (ja ilmeisesti monen muun) käyttämä varaajasysteemi on ihmetyttänyt.
Niissähän ei varastoida juuri minkään vertaa lämmitysvettä eli varaajan ulkovaipan tilavuus on esim 90litraa käyttövesitilan ollessa reilut 200 litraa.
Lämpöä siirtyy jatkuvana, voimakkaana virtana sisävaipasta ulkovaippaan eli jos ulkovaippaa jäähdytetään ottamalla siitä lämmitysvettä niin silloin alkaa käyttövedenkin lämpötila pudota jatkuvasti ja pumppu joutuisi tuottamaan huonon hyötysuhteen käyttövettä lisää koko ajan.
Eihän sellainen kannata, hyötysuhde romahtaa.
Ne pumput siis pyrkii lämmittämään suoraan "patteriverkoston" siis lattialämmitysverkoston vettä, joka luultavasti on viileintä mitä talosta keskimäärin löytyy.
(nythän minä keksin senkin mistä ne huikeat liki 5:n hyötysuhteet tulevat, 25.. 28 asteisen veden tekemisestä...)
Mutta silloin sitä ei pystytä varastoimaan mihinkään... muualle kuin sinne lämmitysverkostoon.

Milloin sitä lämmitysvettä otetaan siitä varaajan ulkovaipasta?
1* Vain silloin kun käyttövesi uhkaa ylilämmetä? (tulistinhan toiminee aina, ja vettä ei kannata sentään keittää, silloin hukkaantuu energiaa)
2* Otetaanko sitä kuumaa vettä sittenkin lämmitykseen ja rajoitetaan sitä pätkimistä, vaikka joudutaankin tuottamaan sitten uutta kuumaa vettä hukatun tilalle?

((huomaan nyt miksi kuuman käyttöveden varaaja ei näissä pumppuvehkeissä koskaan ole täysin erillinen))

Samperi ... nyt huomasin myös yhden Geopron erinomaisuuden... ja syyn miksi he rakensivat systeemin joka tarvittaessa syöttää myös tulistimen lauhduttimen energian käyttövesipuolelle, heidän ei tarvitse (millään mitoituksella) murehtia tulistinosan ylikuumenemisesta (kohta 1*).

Sopivalla kytkennällä pystytään ottamaan pumpun lämmittämä vesi lämmitysverkoston paluusta (paras hyötysuhde) JA silti laittamaan sitä lämmitettyä vettä myöskin varastoon aivan mielin määrin. Tällöin myös kompuran käynti ja lepoajoissa lienee suurimmat pelivarat ja systeemi voidaan OPTIMOIDA helpoiten.



"Toiset taas tekee suoraan sopivaa vettä - ilman erillisiä varastosäiliöitä"

Onko siinä jokin juttu millä se osaa tehdä lämpöä miltei portaattomasti (ulkolämpötilan mukaan)? Ei kai sellainen ole mahdollista.
Ja siis tuskin väität että tuollainen pumppu käy koko lämmityskauden 24h/vrk ?
Jossain on AINA varaaja ja silloin vesi tuskin koskaan on suoraan sopivaa, muutenhan ei varaajan periaate toimi.

Muuta:
- sen pakollisen varaajan koko vaikuttaa sittenkin aina käynti- ja taukojaksojen pituuteen (ilman varaajaa pumppu käy aina JA syys/kevät kelillä sen pitäis hukata ylimääräinen lämpö jonnekin menettäen hyötysuhteensa TAI käydä pätkäkäyntiä niin maan vimmatusti)
- kompressorit käyvät aina täysillä, vain painetta voinee säätää (minkä verran niitä säädellään nuissa pumpuissa? minkä verran se vaikuttaa kuumimman kaasun lämpötilaan? Mikä on optimi hyötysuhteen kannalta?)


Hmmm... tämmöisenkin keksin:
Kovalla pakkasella kun se osatehonpikkukompura joutuu toimimaan yötä päivää, se pystyykin koko ajan ottamaan sisään mahdollisimman viileätä vettä ja siten tuottamaan mahdollisimman hyvää hyötysuhdetta... nopsaan lisääntyvien käyttötuntien ja pakkashuippujen(apuvastus) kustannuksella kuitenkin.


Optimoinnista lienee kaikki kiinni. ja kunhan ei osta ihan väärin mitoitettua vehjettä niin kauas ei metsään mennä.

Esim. 12.6 kw huipputehon taloon lienee 11kw pumppu aika lähellä optimia (ThermiaDuo12 LämpöÄssäT9). Mutta esim LÄssä T10 voisi mennä jo reilusti ylisuureksi. (ilman viimeaikaisia mietintöjä olisin sen T10:n ehkä hommannut)


Käyttöveden riittävyys on luku sinänsä. Siihen onneksi on varaajamiehillä (ja naisilla) valmiit laskentakaavat ja niistä voi nähdä varsin tarkkaan minkälaiset vesimäärät riittää. Ei ne pumput mitään ihmevehkeitä ole, käyttövesi on pakko varata varaajaan... tai sulakkeet pitää olla about 100A.


"ei kannata päätänsä sekoittaa"

Myöhäistä.

Aloin jo pähkiä onko hyötyä olla se kolmas lauhdutin (a'la Geopro) ja käyttää sitä IVK:n tuloilman esilämmitykseen kovilla pakkasilla.


t. raksaaja
(matkalla Lapualta-Ruåtsin kautta-Lahteen?? - ja päädyn kuitenkin Joraniemelle poronpalleja puremaan ?)

Lue lisää

Kun vielä saisi tekstisi lukukelpoiseksi...

Toivottavasti jaksat tänne vielä vääntää joskus selkeän dokumentin pumppujen teknisistä eroista ja niiden vaikutuksesta (sitten kun pääsi on selvinnyt).

Sen verran kommentosin, että kyllä esim. kesäaikaan sillä hukkalämmöllä on merkitystä (tai yleensä lämmityskauden ulkopuolella).

Ja käyttövettä pitää käyttää välillä 65 asteessa, jotta legionella-bakteeri kuolee.

Ja tosiaan, kovat hyötysuhdekertoimet saadaan silloin kun lämmitetään vettä vain jonnekin 25-35 asteen tienoille. Mielenkiintoista olisikin tietää, miten lämpimäksi käyttövettä varastoivat pumput lämmittävät säiliöön tulevan kylmän veden, sekoitetaanko se ensin olemassaolevaan (jolloin hyötysuhde on ehkä parempi) vai lämmitetäänkö kylmää vettä 55-65 asteiseksi (jolloin hyötysuhde on huono).

raksaaja kirjoitti:

... taisin oppia taas uutta ...

"1."
Täysiteho voisi olla se 20% ja osateho se -20%.
Mutta nuin isoa mitoituseroa ei liene täysi ja osatehon välillä. Mielestäni parasta on tähdätä tuohon väliin ja valita sitten pumppu joka osaa käyttää vastusta apuna.

"3. Ylimitoitetun pumpun kompura vie enempi sähköä..."

Ei se sitä sähköä kuitenkaan "hukkaa".
Suhteessa tuotettuun lämpötehoon kompura ei viene enempää sähköä. (kukaan ei ole ainakaan todistanut että se hukkaisi sähköä johonkin) Ainakaan lämpökerroin ei viittaa hyötysuhteen huononemiseen. Toki esim isompi keruupiirin kiertovesipumppu on isompaa "suorasähkölämmittämistä" (simuloi osatehon suorasähkövastusta).

Mutta silläkään ei ole varmaan mitään väliä, mikäli ei ylimitoiteta useita kymmeniä prosentteja.

"4. Ylimitoitettu pumppu tarvitsee pidemmän keruuputkiston että se olisi tehonsa mukainen (esim. läpökaivosta saadaan määrätty wattimäärä per metri). Jokainen metri maksaa."

Ymmärtääkseni keruuputkisto mitoitetaan vuotuisen energiatarpeen mukaan, ei suoraan pumpun tehon mukaan.

Minulle tarjottu esimerkki:
- Osatehomitoitettu pumppu joka kattaa thermian laskelmien mukaan 98% vuotuisesta lämmitysenergiatarpeestani.
- Porakaivon samainen firma poraa 100%:lle vuotuisesta energiatarpeesta 10 metriä varmuusvaraa/sakkavaraa (standardoitu "normikaivo, kuulemma")

(kaivo voisi optimoituna olla 4 metriä lyhyenpi jos olisi just se 98%, mutta sillä ei montaa kymppiä säästäisi)

Eli tälläkään ei ole yhtään mitään väliä.

"5. Pumppu kannattaa mitoittaa hiukan (mahdollisimman vähän) alakanttiin, koska lisävastus on todennäköiseti niin vähän aikaa päällä vuodessa että kohtien 3 ja 4 lisäinvestointi ei tulisi takaisin maksetuksi. Usein tämän lisävastuksen ei tarvi kytännössä auttaa yhtään, vaikka onkin ns "osatehopumppu" ks. kohta 1. "

Olen suunnilleen samaa mieltä. Mutta hieman eristä syystä.
Eli lähinnä siitä syystä että hukkalämpöä syntyy jokaisessa taloudessa niin paljon että se lämmittää taloa puuttuvan osan verran. Näin ollen "miun maun mukaan" osatehomitoitettupumppu hukkalämpö riittää vaikka ei tulta laittaisikaan takkaan.

Myöskään parempia ikkunoita, seinäeristeitä, kivitalon tiivistä vaippaa, yms. harvoin huomioidaan mitoituksessa. Eli herkemmin mitoitetaan vahingossa yli kuin ali.

Tällä asialla luultavasti on pientä kustannusmerkitystä investointivaiheessa.
Mutta käytettäessä apuvastus syö sen mitä mahdollisesti keruupiirin kiertovesipumpussa(yms) vuoden aikana menetetään.

Eli tälläkään ei juuri liene merkitystä, KUNHAN mitoitusvirhe ei ole kymmeniä prosentteja.

"6. On luonnollisesti energiataloudellisempaa tehdä lämmintä vettä sopivasti ja hiukan hitaammin kuin täysillä nopeasti. Vertaa autolla kiihdyttelyyn tai vaikka kehonrakennuksen ja maratoonin eroon."

Haluaisin nähdä joitain mittaustuloksia ja todisteita tuosta asiasta. Toistaiseksi olen tullut siihen tulokseen että hyötysuhde säilyy yhtä hyvänä vaikka kompuran koko kasvaa.

Lisäksi esimerkiksi jossain Thermian pumpussa voi isommalla pumpulla olla parempi ilmoitettu lämpökerroin (eiks se oo vähän sama kuin kompuran hyötysuhde) kuin yhtä kokoluokkaa pienemmällä pumpulla (esim Duo6 vastaan Duo8 ja Duo10 vastaan Duo12 ).

Ja silläkin voi olla pieni merkitys että kompuran käynnistyessä keruupiiristä saa parhaimmalla hyötysuhteella energiaa pumppausjakson alussa (sen jälkeen kun kompura on saavuttanut normaalin toimintapaineen yms). Kun kompura on kotvasen aikaa käynyt alkaa lämmönlähteen lämpötila hiipua ja se varmasti ihan pikkuisen alentaa hyötysuhdetta.

Isommaksi mitoitettu lämpöpumppulaitteisto antaa enemmän aikaa lämmönlähteelle palautua kohti alkuperäistä lämpötilaa ennen uutta lämmönkeruuhetkeä.

Arvaan että näilläkään asioilla ei ole mitään isoa merkitystä.


(( Olisi lisäksi mielenkiintoista saada testiajotulokset kolmesta vierekkäisestä porakaivosta siten että samalla pumpulla pumpataan kolmen, kahden ja neljän putken avulla energiat veks. Voisi kuvitella että hyötysuhde vaihtelisi hieman... auttaa maksamaan sitä isoa kiertovesipumppua. Tietenkään vuositason keskiarvona siitä ei saada kuin se vakio lämpöenergia, mutta kuitenkin. ))

"8. Teholtaan pienempi pumppu ei tarkoita että siinä olisi "huonompia" tai "lyhytikäisempiä" osia."

Jos ei mualiman lait ole ihan pyllyllään niin...

Teholtaan pienempi pumppu ajaa enemmän käyttötunteja vuodessa.

pieni pumppu pieni varaaja käynnistyy useammin kuin pieni pumppu isompi varaaja
iso pumppu pieni varaaja käynnistyy useammin kuin iso pumppu isompi varaaja

Käynnistymiset ja käyttötunnit molemmat rasittavat kompressoria.

"Thermia 98%teho 300L varaaja" käynnistyy useammin kuin "jokumuu100%teho 700L varaaja".
"Thermia 98%teho" ajaa vuodessa enemmän käyttötunteja kuin "jokumuu100%teho".

Tiedä sitten onko tälläkään mitään merkitystä, kunhan ei ole tas mitoitettu ihan hullusti ali ((tai yli)).

(( En ainakaan uskaltaisi haukkua täysitehopumppua, koska niissä on yleensä kaksi kertaa isommat varaajat ja muutaman prosentin isommat antotehot. Ne vaan maksaa enemmän. ))

"9. Tulistuksilla, saunanapeilla, useilla kompuroilla, piireillä ja kaiken maailman täystehohöpötyksillä (markkinointi) ei kannata päätänsä sekoittaa. "

Tulistuksen tarpeellisuus lienee suomessa kiistaton. Tuskin kukaan uskaltaa väittää etteikö kuuma vesi kannattaisi tehdä lämpöpumpulla.

Muulla nuilla tuskin on niin isoa väliä. Ne vaan maksaa.

"10. Muista että maalämpöpumppuja on kahta eri "rotua" siinä mielessä että toiset tekee lämmintä vettä erilliseen varaajaan - jonka jälkeen niihin sekotetaan kylmää sekaan jne. Toiset taas tekee suoraan sopivaa vettä - ilman erillisiä varastosäiliöitä. ...Joten se varaajajäkätys on myös hiukan ajatuksia sekoittavaa.
...Think it simple."

Nyt meni liian yksinkertaiseksi ...


Tai siis, nyt hoxasin. tarkoitit LÄMMITYSVEDEN varaajaa.
Esimerkiksi tuo thermia Duon (ja ilmeisesti monen muun) käyttämä varaajasysteemi on ihmetyttänyt.
Niissähän ei varastoida juuri minkään vertaa lämmitysvettä eli varaajan ulkovaipan tilavuus on esim 90litraa käyttövesitilan ollessa reilut 200 litraa.
Lämpöä siirtyy jatkuvana, voimakkaana virtana sisävaipasta ulkovaippaan eli jos ulkovaippaa jäähdytetään ottamalla siitä lämmitysvettä niin silloin alkaa käyttövedenkin lämpötila pudota jatkuvasti ja pumppu joutuisi tuottamaan huonon hyötysuhteen käyttövettä lisää koko ajan.
Eihän sellainen kannata, hyötysuhde romahtaa.
Ne pumput siis pyrkii lämmittämään suoraan "patteriverkoston" siis lattialämmitysverkoston vettä, joka luultavasti on viileintä mitä talosta keskimäärin löytyy.
(nythän minä keksin senkin mistä ne huikeat liki 5:n hyötysuhteet tulevat, 25.. 28 asteisen veden tekemisestä...)
Mutta silloin sitä ei pystytä varastoimaan mihinkään... muualle kuin sinne lämmitysverkostoon.

Milloin sitä lämmitysvettä otetaan siitä varaajan ulkovaipasta?
1* Vain silloin kun käyttövesi uhkaa ylilämmetä? (tulistinhan toiminee aina, ja vettä ei kannata sentään keittää, silloin hukkaantuu energiaa)
2* Otetaanko sitä kuumaa vettä sittenkin lämmitykseen ja rajoitetaan sitä pätkimistä, vaikka joudutaankin tuottamaan sitten uutta kuumaa vettä hukatun tilalle?

((huomaan nyt miksi kuuman käyttöveden varaaja ei näissä pumppuvehkeissä koskaan ole täysin erillinen))

Samperi ... nyt huomasin myös yhden Geopron erinomaisuuden... ja syyn miksi he rakensivat systeemin joka tarvittaessa syöttää myös tulistimen lauhduttimen energian käyttövesipuolelle, heidän ei tarvitse (millään mitoituksella) murehtia tulistinosan ylikuumenemisesta (kohta 1*).

Sopivalla kytkennällä pystytään ottamaan pumpun lämmittämä vesi lämmitysverkoston paluusta (paras hyötysuhde) JA silti laittamaan sitä lämmitettyä vettä myöskin varastoon aivan mielin määrin. Tällöin myös kompuran käynti ja lepoajoissa lienee suurimmat pelivarat ja systeemi voidaan OPTIMOIDA helpoiten.



"Toiset taas tekee suoraan sopivaa vettä - ilman erillisiä varastosäiliöitä"

Onko siinä jokin juttu millä se osaa tehdä lämpöä miltei portaattomasti (ulkolämpötilan mukaan)? Ei kai sellainen ole mahdollista.
Ja siis tuskin väität että tuollainen pumppu käy koko lämmityskauden 24h/vrk ?
Jossain on AINA varaaja ja silloin vesi tuskin koskaan on suoraan sopivaa, muutenhan ei varaajan periaate toimi.

Muuta:
- sen pakollisen varaajan koko vaikuttaa sittenkin aina käynti- ja taukojaksojen pituuteen (ilman varaajaa pumppu käy aina JA syys/kevät kelillä sen pitäis hukata ylimääräinen lämpö jonnekin menettäen hyötysuhteensa TAI käydä pätkäkäyntiä niin maan vimmatusti)
- kompressorit käyvät aina täysillä, vain painetta voinee säätää (minkä verran niitä säädellään nuissa pumpuissa? minkä verran se vaikuttaa kuumimman kaasun lämpötilaan? Mikä on optimi hyötysuhteen kannalta?)


Hmmm... tämmöisenkin keksin:
Kovalla pakkasella kun se osatehonpikkukompura joutuu toimimaan yötä päivää, se pystyykin koko ajan ottamaan sisään mahdollisimman viileätä vettä ja siten tuottamaan mahdollisimman hyvää hyötysuhdetta... nopsaan lisääntyvien käyttötuntien ja pakkashuippujen(apuvastus) kustannuksella kuitenkin.


Optimoinnista lienee kaikki kiinni. ja kunhan ei osta ihan väärin mitoitettua vehjettä niin kauas ei metsään mennä.

Esim. 12.6 kw huipputehon taloon lienee 11kw pumppu aika lähellä optimia (ThermiaDuo12 LämpöÄssäT9). Mutta esim LÄssä T10 voisi mennä jo reilusti ylisuureksi. (ilman viimeaikaisia mietintöjä olisin sen T10:n ehkä hommannut)


Käyttöveden riittävyys on luku sinänsä. Siihen onneksi on varaajamiehillä (ja naisilla) valmiit laskentakaavat ja niistä voi nähdä varsin tarkkaan minkälaiset vesimäärät riittää. Ei ne pumput mitään ihmevehkeitä ole, käyttövesi on pakko varata varaajaan... tai sulakkeet pitää olla about 100A.


"ei kannata päätänsä sekoittaa"

Myöhäistä.

Aloin jo pähkiä onko hyötyä olla se kolmas lauhdutin (a'la Geopro) ja käyttää sitä IVK:n tuloilman esilämmitykseen kovilla pakkasilla.


t. raksaaja
(matkalla Lapualta-Ruåtsin kautta-Lahteen?? - ja päädyn kuitenkin Joraniemelle poronpalleja puremaan ?)

Lue lisää

Tulistusvaraajassa on reikä tasauslevyssä ja jolla estetään varaajan yläpuolisen osan ylikuumeneminen. Eli samaa lämmitysvettä on välipohjan yläpuolella ja alapuolella.

Lämminkäyttövesi esilämmitetään käyttövesi kierukassa ja joka on välipohjan alapuolisessa osiossa ja loppukuumennetaan välipohjan yläpuolisessa osiossa ja josta se vesi lähtee hanoille kulutetaavaksi.

Lämpöpumpun tulistusvaihtimessa siirtyy kompressorin tuottamasta kuumakaasusta lämpöä lämmitysveteen ja joka johdetaan tulistusvaraajan tasauslevyn yläpuoliseen osioon.

Seuraavaksi tulistinvaihtimessa jäähtynyt kaasu ajetaan varsinaiseen isompaan vaihtimeen ja siitä lämpö siirtyy kaasusta lämmitysveteen ja ajetaan tulistusvaraajan tasauslevyn alapuoliseen osioon. Lämmitysvesi otetaan välipohjan alapuolisesta osiosta talon lämpöjohtokiertoon.

Tasauslevy = välipohja

Tutkippa tämä kirjoitti:

Tulistusvaraajassa on reikä tasauslevyssä ja jolla estetään varaajan yläpuolisen osan ylikuumeneminen. Eli samaa lämmitysvettä on välipohjan yläpuolella ja alapuolella.

Lämminkäyttövesi esilämmitetään käyttövesi kierukassa ja joka on välipohjan alapuolisessa osiossa ja loppukuumennetaan välipohjan yläpuolisessa osiossa ja josta se vesi lähtee hanoille kulutetaavaksi.

Lämpöpumpun tulistusvaihtimessa siirtyy kompressorin tuottamasta kuumakaasusta lämpöä lämmitysveteen ja joka johdetaan tulistusvaraajan tasauslevyn yläpuoliseen osioon.

Seuraavaksi tulistinvaihtimessa jäähtynyt kaasu ajetaan varsinaiseen isompaan vaihtimeen ja siitä lämpö siirtyy kaasusta lämmitysveteen ja ajetaan tulistusvaraajan tasauslevyn alapuoliseen osioon. Lämmitysvesi otetaan välipohjan alapuolisesta osiosta talon lämpöjohtokiertoon.

Tasauslevy = välipohja

Lue lisää

Jos kuvaat ekowelliä, tiedätkö kuinka paljon säiliössä (ala- ja ylä-) on kupariputkea, jonka läpi kuuma käyttövesi tuotetaan?

jos, niin... kirjoitti:

Jos kuvaat ekowelliä, tiedätkö kuinka paljon säiliössä (ala- ja ylä-) on kupariputkea, jonka läpi kuuma käyttövesi tuotetaan?

Yleisesti maalämpöpumppujen tulistusvaraajissa vakiona käytetään kierukoita jotka ovat a´45 litraa/minuutissa. Suurempiakin on isompiin tarpeisiin esim. a´60 litraa/minuutti.

Vakiovaraajissa monesti on vakiona yksi 30-35 litraa/minuutti käyttövesikierukka (lisävarusteena saa myös toisella luukulla ja kierukalla).

Tietääkseni Ekowell ja Lämpöässä (T- ja S- malleissa) käyttää tulistusvaraajissa vakiona näitä 45 litraa/min käyttövesikierukoita.

Matin veli kirjoitti:

kiitos Torppari. Juuri näin. Meistä kukaan ei tiedä lopullista totuutta. Sitten kun lämpöpumppu on käynyt 20-30 vuotta, tiedetään, miten eri ratkaisut ovat toimineet. Odotellaan...

Lue lisää

No meirän V10 masiina on kellaris. Mä pruukan rossata kylillä, notta Meitä on kaks, jolla on kyvyt talles, mulla ja masiinalla.

Masiina on vuarelta -81 (No, täyrelle tiätysti mitootetu ja suuree ku naapuris). Sähkövastus on varoolla, Mä en oo kokeellu mutta, varmahan se toimii? Meirän masiinas roput on yhtä piänet ku akan huumorintaju.

Emmä välitä vaikka akka aukoo päätänsä, kun MÄ tuun kotia viikon reissuulta, kyllä se lauhtuu kun se pualituntia lotraa veren kans, käy välis pöyhkänällä ja pesöö pesän juuriharjalla puhtahaksi.

Akan tuarehes muistis on myäs se, ku navetan parasta aamulla sai useen kusilämpööstä vettä.

Nykyään Akka pitää ittestään selevänä lämpööstävettä (silloon ku MÄ oon kotona). Ku Mä lähären, Mä käännän hanikan piänelle. Reissulta ku Mä tuun, Mä pyärähytän pyärää suuremmalle masiinas. Akka ja Tenavat( kolome likkaa) luuloo, notta Mä hyppään ylähän jo nelijältä lämmittämähän tupaa niille ja voi sitä lämpöösen veren määrää, jota jokaasena aamuna ja iltana lotratahan. Mä vaan kuarsaan ja yritän maata sinniä penkkisohovalla saappahat jalaas, orotellen kymmenkahvipöyrän (aamulla klo 10.00 kahvia) trahteeria.

Jos ei mulla tuata masiinaa olis, olis Mun hoireltava asioota akkojen takia jo ennen sianpiäremää.

Akkaväki (nelijä) ei oo kyllä yhtään möykänny, kylymyyrestä, eikä oo myäskään, notta suihkus olis holotnaa. (Akat on tottunut siihen, notta silloon ku Isäntä on kotona lotrattavaa piisaa).

Kyllä AKAT PÄÄSTÄÄ SUUSTANSA sen, jos ne jostakin voi marmattaa.

Entisaikahan sentraali Santarat juarus tiarot kylähän, nykyään sen hoitaa internet.

Minä ja masiina (V10) ollahan väliis, ja akat passaa trahteerilla mua ja odottaa mua kyliltä kotia. Minä pyärähytän vähän pyärää ja heti Akat unohtaa Mun reissut.

V10 kirjoitti:

No meirän V10 masiina on kellaris. Mä pruukan rossata kylillä, notta Meitä on kaks, jolla on kyvyt talles, mulla ja masiinalla.

Masiina on vuarelta -81 (No, täyrelle tiätysti mitootetu ja suuree ku naapuris). Sähkövastus on varoolla, Mä en oo kokeellu mutta, varmahan se toimii? Meirän masiinas roput on yhtä piänet ku akan huumorintaju.

Emmä välitä vaikka akka aukoo päätänsä, kun MÄ tuun kotia viikon reissuulta, kyllä se lauhtuu kun se pualituntia lotraa veren kans, käy välis pöyhkänällä ja pesöö pesän juuriharjalla puhtahaksi.

Akan tuarehes muistis on myäs se, ku navetan parasta aamulla sai useen kusilämpööstä vettä.

Nykyään Akka pitää ittestään selevänä lämpööstävettä (silloon ku MÄ oon kotona). Ku Mä lähären, Mä käännän hanikan piänelle. Reissulta ku Mä tuun, Mä pyärähytän pyärää suuremmalle masiinas. Akka ja Tenavat( kolome likkaa) luuloo, notta Mä hyppään ylähän jo nelijältä lämmittämähän tupaa niille ja voi sitä lämpöösen veren määrää, jota jokaasena aamuna ja iltana lotratahan. Mä vaan kuarsaan ja yritän maata sinniä penkkisohovalla saappahat jalaas, orotellen kymmenkahvipöyrän (aamulla klo 10.00 kahvia) trahteeria.

Jos ei mulla tuata masiinaa olis, olis Mun hoireltava asioota akkojen takia jo ennen sianpiäremää.

Akkaväki (nelijä) ei oo kyllä yhtään möykänny, kylymyyrestä, eikä oo myäskään, notta suihkus olis holotnaa. (Akat on tottunut siihen, notta silloon ku Isäntä on kotona lotrattavaa piisaa).

Kyllä AKAT PÄÄSTÄÄ SUUSTANSA sen, jos ne jostakin voi marmattaa.

Entisaikahan sentraali Santarat juarus tiarot kylähän, nykyään sen hoitaa internet.

Minä ja masiina (V10) ollahan väliis, ja akat passaa trahteerilla mua ja odottaa mua kyliltä kotia. Minä pyärähytän vähän pyärää ja heti Akat unohtaa Mun reissut.

Lue lisää

Lämpö-Ässän esi-isä se sun pumppus.
V 10 valmistajayritys, Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy perustettiin vasta vuonna 1983!!!

Julle kirjoitti:

Lämpö-Ässän esi-isä se sun pumppus.
V 10 valmistajayritys, Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy perustettiin vasta vuonna 1983!!!

Oot oikias, Meirän masiinan nimi o Geotherm V10.
Sitä tehtihin seittekyt luvun pualestavälistä, vuatehen kahareksankymmentäkolome.

V10 kirjoitti:

Oot oikias, Meirän masiinan nimi o Geotherm V10.
Sitä tehtihin seittekyt luvun pualestavälistä, vuatehen kahareksankymmentäkolome.

Onko lasten etunimet vanhimmasta, nuorimpaan HA MA LI ?

Olen vängännyt ja Kallen kanssa, mutta en ole Lämpöässän, enkä muunkaan pumpputehtaan edustaja.

Hyvää ja (maa)lämmintä Joulua

P.S Muista Kalle tilata öljyä :-)

vähän kirjoitti:

Olen vängännyt ja Kallen kanssa, mutta en ole Lämpöässän, enkä muunkaan pumpputehtaan edustaja.

Hyvää ja (maa)lämmintä Joulua

P.S Muista Kalle tilata öljyä :-)

Lue lisää

Kyllähän täällä oletettavasti monta LÄssän edustajaa on ollut riehumassa. Ei siinä, varmastikin ihan hyvä pumppu, mutta aika, tekniikka ja etenkin hinnat on ajanut sen ohi.

Nibe teki oikein tiputtaessaan hintoja, muiden on seurattava perässä.

Itse jouduin aikani priorisoimaan niin ettei kerkiä tätä pähkimään eteenpäin.

But I'll be BAAAACK!

(vääntelen tuossa "raksaajan MLP analyysin koosteen" kunhan kerkiän)

vähän kirjoitti:

Olen vängännyt ja Kallen kanssa, mutta en ole Lämpöässän, enkä muunkaan pumpputehtaan edustaja.

Hyvää ja (maa)lämmintä Joulua

P.S Muista Kalle tilata öljyä :-)

Lue lisää

Et osaa käyttää samaa nimimerkkiä koko keskustelun ajan, et ymmärrä loppujen lopuksi paljonkaan lämpöpumpuista, ehkä sen, mitä olet esitteistä lukenut.
Myyntityöstä ja asiakaspalvelusta et liioin ymmärrä mitään, se on tullut ilmi kirjoituksistasi.
Mielestäni sinun ei pitäisi puuttua asioihin, mistä todellakaan et tiedä etkä ymmärrä mitään.
Hyvää Joulua toivoo maalämmön asiantuntija

+++ kirjoitti:

Et osaa käyttää samaa nimimerkkiä koko keskustelun ajan, et ymmärrä loppujen lopuksi paljonkaan lämpöpumpuista, ehkä sen, mitä olet esitteistä lukenut.
Myyntityöstä ja asiakaspalvelusta et liioin ymmärrä mitään, se on tullut ilmi kirjoituksistasi.
Mielestäni sinun ei pitäisi puuttua asioihin, mistä todellakaan et tiedä etkä ymmärrä mitään.
Hyvää Joulua toivoo maalämmön asiantuntija

Lue lisää

Sekoitat minut johonkin toiseen.

Maalämpöfoorumin tulee toimiakin näin.

Lämpöpumppumerkistä riippumatta, varmasti jokaisella tuotteen valmistajalla on omalle tuotteelle optimaaliset säätöarvot.

Säätöarvoilla vaikutetaan komponenttien kestävyyteen (laitteen fyysiseen ikään) vuosikymmeniksi.

Säätöarvot koostuu pienistä osista, kuten komponenttien valmistajien antamista rajasäätö arvoista ( ylin - alin, sekä optimaalisesta), oman tuotekehityksen tuomista kokemuksista sekä kylmäalalta saatavasta yleisestä tiedosta.

Viittaamallasi tuotteella, tuotekehityksen vetäjällä on yli kahdenkymmenenviiden (25:) vuoden päätoiminen kokemus kyseisen lämpöpumpun säätämisestä parhaimmilla arvoilla täyttämään Asiakkaiden tarpeet, sekä lämmityksen, että lämpimänkäyttöveden osalta, nyt ja tulevaisuudessa.

Säätöarvoilla täytetään myös viranomaisten määräykset (esimerkiksi riittävän käyttöveden osalta, ettei tule legionella bakteeri riskiä).

Huoltovalikko on tunnusluvun takana, valikkoa käytetään tehtaalla testaukseen ja säädön yhteydessä. Asukkailla ei ole mitään syytä, eikä Asukkaan myöskään pidä päästä sinne, muuttamaan optimaaliseksi asetettuja arvoja.

Mikäli huoltomiehen tai asentajan pitää jostain syystä muuttaa asetettuja arvoja, ne on hyvä tehdä valmistajan teknisen neuvonnan valvonnassa (esimerkiksi puhelimessa). Tälläinen tilanne tulee esimerkiksi, jos maallikko "kehittelijä" saa jostain kyseisen tunnusluvun ja lähtee vähän säätelemään (virittelemään) tehtaalla asetettuja asetusarvoja.

Nämä ajatukset eivät liity pelkästään viittaamaanne lämpöpumppumerkkiin, vaan tämä pätee kaikkiin teknisiin laitteisiin.

Mikäli Sinulla on k.o huoltokoodi, hävitä se!
Kyseisen laitteen TEKNINEN NEUVONTA MUISTAA SEN PUOLESTASI ja koska Te ette sitä todennäköisesti koskaan tarvitse.

Kyseinen laite on suunniteltu täyttämään Teidän perheen tarpeet parhaimmalla mahdollisella tavalla vuosikymmeniksi, sekä lämmityksen, että lämpimän käyttöveden osalta, mahdollisimman pienellä sähkön kulutuksella.

Näkemys kirjoitti:

Maalämpöfoorumin tulee toimiakin näin.

Lämpöpumppumerkistä riippumatta, varmasti jokaisella tuotteen valmistajalla on omalle tuotteelle optimaaliset säätöarvot.

Säätöarvoilla vaikutetaan komponenttien kestävyyteen (laitteen fyysiseen ikään) vuosikymmeniksi.

Säätöarvot koostuu pienistä osista, kuten komponenttien valmistajien antamista rajasäätö arvoista ( ylin - alin, sekä optimaalisesta), oman tuotekehityksen tuomista kokemuksista sekä kylmäalalta saatavasta yleisestä tiedosta.

Viittaamallasi tuotteella, tuotekehityksen vetäjällä on yli kahdenkymmenenviiden (25:) vuoden päätoiminen kokemus kyseisen lämpöpumpun säätämisestä parhaimmilla arvoilla täyttämään Asiakkaiden tarpeet, sekä lämmityksen, että lämpimänkäyttöveden osalta, nyt ja tulevaisuudessa.

Säätöarvoilla täytetään myös viranomaisten määräykset (esimerkiksi riittävän käyttöveden osalta, ettei tule legionella bakteeri riskiä).

Huoltovalikko on tunnusluvun takana, valikkoa käytetään tehtaalla testaukseen ja säädön yhteydessä. Asukkailla ei ole mitään syytä, eikä Asukkaan myöskään pidä päästä sinne, muuttamaan optimaaliseksi asetettuja arvoja.

Mikäli huoltomiehen tai asentajan pitää jostain syystä muuttaa asetettuja arvoja, ne on hyvä tehdä valmistajan teknisen neuvonnan valvonnassa (esimerkiksi puhelimessa). Tälläinen tilanne tulee esimerkiksi, jos maallikko "kehittelijä" saa jostain kyseisen tunnusluvun ja lähtee vähän säätelemään (virittelemään) tehtaalla asetettuja asetusarvoja.

Nämä ajatukset eivät liity pelkästään viittaamaanne lämpöpumppumerkkiin, vaan tämä pätee kaikkiin teknisiin laitteisiin.

Mikäli Sinulla on k.o huoltokoodi, hävitä se!
Kyseisen laitteen TEKNINEN NEUVONTA MUISTAA SEN PUOLESTASI ja koska Te ette sitä todennäköisesti koskaan tarvitse.

Kyseinen laite on suunniteltu täyttämään Teidän perheen tarpeet parhaimmalla mahdollisella tavalla vuosikymmeniksi, sekä lämmityksen, että lämpimän käyttöveden osalta, mahdollisimman pienellä sähkön kulutuksella.

Lue lisää

Kuin muuttaa päin persettä olevat lämpöpumpun tehtaalla asetetut säätöarvot kohdalleen?
Olet ilmeisesti Lämpö-Ässän miehiä ja ajattelet myydä kompressoreita varaosina takuuajan päätyttyä!

Ei Lämpö-Ässä fani kirjoitti:

Kuin muuttaa päin persettä olevat lämpöpumpun tehtaalla asetetut säätöarvot kohdalleen?
Olet ilmeisesti Lämpö-Ässän miehiä ja ajattelet myydä kompressoreita varaosina takuuajan päätyttyä!

Lue lisää

Tietojeni mukaan kompressorin kestävyydessä, vuoden 1983 jälkeen ei ole ollut mitään mainittavaa.

Kyseinen vuosi on siinä suhteessa merkittävä, että venttiilirakenne muutettiin maalämpö olosuhteiden mukaiseksi.

Tiedämme kirjoitti:

Tietojeni mukaan kompressorin kestävyydessä, vuoden 1983 jälkeen ei ole ollut mitään mainittavaa.

Kyseinen vuosi on siinä suhteessa merkittävä, että venttiilirakenne muutettiin maalämpö olosuhteiden mukaiseksi.

Lue lisää

Ei venttiiratkaisun muutos -83 todellakaan tarkoita, että lämpöpumput olisi suunniteltu kestämään 5000-7000 käynnistystä/ talvi, vaan kestämään korkeampia paineita, mitä maalämpöpumput vaativat.

Tiedämme kirjoitti:

Tietojeni mukaan kompressorin kestävyydessä, vuoden 1983 jälkeen ei ole ollut mitään mainittavaa.

Kyseinen vuosi on siinä suhteessa merkittävä, että venttiilirakenne muutettiin maalämpö olosuhteiden mukaiseksi.

Lue lisää

Ei venttiiratkaisun muutos -83 todellakaan tarkoita, että lämpöpumput olisi suunniteltu kestämään 5000-7000 käynnistystä/ talvi, vaan kestämään korkeampia paineita, mitä maalämpöpumput vaativat.

Olen poistanut maalämpöfoorumilta ainoastaan huoltovalikon koodin kahdesta viestistäni. Kaikki muut lämpöässän viritysohjeet on tallella. Huoltovalikon koodin saa lämpöässän huoltopalvelusta (minä ainakin sain), tai minulta lähettämällä privaviestin maalämpöfoorumin kautta.

terveisin

sailor / Jani

sitten kirjoitti:

Olen poistanut maalämpöfoorumilta ainoastaan huoltovalikon koodin kahdesta viestistäni. Kaikki muut lämpöässän viritysohjeet on tallella. Huoltovalikon koodin saa lämpöässän huoltopalvelusta (minä ainakin sain), tai minulta lähettämällä privaviestin maalämpöfoorumin kautta.

terveisin

sailor / Jani

Lue lisää

Kun ongelma on tiedostettu ja korjausta saatavissa siihen,eikö olisi oikein, että valmistaja lähettäisi kaikille ko. lämpöpumpun ostaneille selkeät ohjeet, miten toimia? Sehän olisi jälkimarkkinointia parhaimmillaan ja antaisi luottamusta valmistajaan.
Samoin valmistaja voisi antaa esim. täällä viestiketjussa informaatiota mahdollisille uusille ostajille.

+++ kirjoitti:

Kun ongelma on tiedostettu ja korjausta saatavissa siihen,eikö olisi oikein, että valmistaja lähettäisi kaikille ko. lämpöpumpun ostaneille selkeät ohjeet, miten toimia? Sehän olisi jälkimarkkinointia parhaimmillaan ja antaisi luottamusta valmistajaan.
Samoin valmistaja voisi antaa esim. täällä viestiketjussa informaatiota mahdollisille uusille ostajille.

Lue lisää

Lukea:
http://www.saunalahti.fi/~aunepaa/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=id_lampoassa;action=display;num=1103288125

ja ymmärtää lukemansa. Tämän kuivumisvaiheessa olevan kohteen perusteellako pitäisi tiedostaa ongelma?

Esitän että jäät odottamaan kun villat saadaan välipohjaan ja harkkoseinät kuiviksi. Suihkuakin käytetään varmaan jo kesäkuussa?

Ei hötkyillä.