Pitkästä aikaa

KesänVillikko kirjoitti:

Kun mä istun,
vähän samalla tavalla,
kuin silloin aikoinaan,
ja katson kauas,
mä muistan kuka mä oon.
Pitkästä aikaa,
yksin ja se yksinäisyys
mua muistuttaa
siitä kuka mä oon.
Mä tunnen vanhan rytmin
pitkin kehoa sekä
muistoja siitä kuka mä
oon.
oon.
oon.
Oon se tyyppi
joka lyö sanat takas.
Mä oon se tyyppi,
joka rakentaa
vaikka kaikki ensin palais.
Mä oon.
Mä muistan kuka mä oon,
pitkästä aikaa
yksin ja se yksinäisyys
mua muistuttaa siitä kuka mä oon.
Kun mä seison
miten joskus seisoin,
se sattuu
koska oon ollu kumaras
niin kauan.
Ku mä seison
miten joskus seisoin
se kipu muistuttaa mua siitä
kuka mä vittu oon.
Mä oon se tyyppi,
joka juo muut pöyän alle,
se tyyppi joka bilettää
seuraavaan iltaan.
Mä muistan kuka mä oon.
gertsii....
Kun mä kävelen
miten joskus kävelin,
se muistuttaa mua siitä
kuka mä oon.
Kun mä nyt kävelen,
mun jalat menee rakoille,
mut se kipu vittu kertoo
kuka mä oon.
Mä oon se tyyppi,
joka puolustaa heikompaa,
mä oon se tyyppi
joka tarpeen vaaties
johtaa.
Kun mä juoksen,
yksin vapaana,
mun polvet mustelmilla
niin
mä oon, se kertoo sen
et mä oon.
Se kaikki kipu
se kertoo et mä oon.
Oon se tyyppi
joka selittää outoo shittii
Oon just se tyyppi,
mut pystyn puhuu itteni
ihan mihin tahansa.
Ne sanat muistuttaa
ja ne kertoo kuka mä oon.
(jaahas, sitten lääkkeet ja kiltisti tututmaan, jipijaijee.)

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä