1 metrin pituinen, 10 millimetrin halkaisijan terässauva lämmitetään 300 asteeseen ja hitsataan molemmista päistään kiinni. Ilmoita lämpötila, jossa sauva katkeaa.
Murtumalämpötila
lodz
63
2251
Vastaukset
- lodz
Terässauvan murtolujuus olkoon 355 N/m2
- teräsrakennemies
Luuletko, että kaikkien terässeosten lujuus on samanlaista? Tutustupa Koneerakentajan taulukkokirjasta kuinka monella erilaisella terässeoksella on saatavana tuota 10 millin pyöröterästankoa.
Ei kaikki pyörötangot ole sitä "perusterästä" eli Fe 37 laatua. Korkealaatuisempia teräksiäkin on saatavana.
Unohdit kokonaan virumislujuuden. Tällä tarkoitetaan teräksen vanhentumisherkkyyttä jossa ajan kuluessa teräs väsyy ja murtuu PALJON alemmalla kuormituksella kuin se ilmoitettu murtolujuusarvo on.
Tähän vaikuttaa koostumus, on teräksiä jotka ovat "kylmälle herkkiä" eli niitä ei voi käyttää kovissa pakkasissa lainkaan. (esim. ei voida hitsata lainkaan kovasssa pakkasessa ulkona) On myös olemassa "kuumalle herkkiä" teräksiä eli kaikkia ei voida käyttää korkeissa lämpötiloissa. Näissä olosuhteissa on käytettävä "kuumalujia" teräksiä.
Ammattilaiset kyllä tietää mitä teräksiä voidaan käyttää missäkin olosuhteissa.
"Koulukirjojen" esimerkit eivät aina kerro eri terästen todellisista käyttöolosuhteista.
Lyhyesti, se Fe 37 laatu ei suinkaan ole ainoa laatu. Laskennan esimerkissä olisi pitänyt mainita se terässeoksen LAATU. - JA51
teräsrakennemies kirjoitti:
Luuletko, että kaikkien terässeosten lujuus on samanlaista? Tutustupa Koneerakentajan taulukkokirjasta kuinka monella erilaisella terässeoksella on saatavana tuota 10 millin pyöröterästankoa.
Ei kaikki pyörötangot ole sitä "perusterästä" eli Fe 37 laatua. Korkealaatuisempia teräksiäkin on saatavana.
Unohdit kokonaan virumislujuuden. Tällä tarkoitetaan teräksen vanhentumisherkkyyttä jossa ajan kuluessa teräs väsyy ja murtuu PALJON alemmalla kuormituksella kuin se ilmoitettu murtolujuusarvo on.
Tähän vaikuttaa koostumus, on teräksiä jotka ovat "kylmälle herkkiä" eli niitä ei voi käyttää kovissa pakkasissa lainkaan. (esim. ei voida hitsata lainkaan kovasssa pakkasessa ulkona) On myös olemassa "kuumalle herkkiä" teräksiä eli kaikkia ei voida käyttää korkeissa lämpötiloissa. Näissä olosuhteissa on käytettävä "kuumalujia" teräksiä.
Ammattilaiset kyllä tietää mitä teräksiä voidaan käyttää missäkin olosuhteissa.
"Koulukirjojen" esimerkit eivät aina kerro eri terästen todellisista käyttöolosuhteista.
Lyhyesti, se Fe 37 laatu ei suinkaan ole ainoa laatu. Laskennan esimerkissä olisi pitänyt mainita se terässeoksen LAATU.Ei tällä ole mitään tekemistä virumisen kanssa.
Viruminen tarkoittaa sitä, että kuormitus pidetään vakiona ja sen seurauksena venymä kasvaa ajan kuluessa. Mutta, tässä tilanteessa venymä on kokoajan vakio. Ei ole mitään ulkoista kuormitusta jolla sitä sauvaa kuormitetaan tai pyritään venyttämään lisää.
Jos tämä sauva ei menisi heti kättelyssä katki, niin silloin voisi tapahtua relaksaatio ajan kanssa. Relaksaatio on sitä, että venymä pysyy vakiona, mutta jännitys laskee. - lodz
Jännä tuo agressio, jonka tämä tehtävä aiheuttaa.. Kyllä teräksiä on moneen lähtöön, mutta ajattelin toisessa viestissäni hieman tarkentaa tehtävänantoa koskemaan nimenomaan rakenneteräs S355:sta (Fe52), koska tuosta ilmoitetaan suoraan standardia vastaava myötölujuus.
Teräksiä tosiaan on hiilipitoisuudeltaan kaikkea väliltä C 0,03-2,05 %, joka yhtenä tekijänä vaikuttaa lujuuteen, muokkausasteen, seostusasteen ja raerajojen määrän kanssa. Se onkin kokonaan toinen juttu. Osa täällä on osannut ratkaista tehtävän ilman epäolennaisuuksia. - fghdtyjyjuy
Miksi kirjoittelet tehtävään epäolennaisuuksia, joita ei mihinkään tarvita?
- dsgfhdjtyhkfg
Riippuu aivan siitä, kuinka paljon sauva lämpenee hitsattaessa. Pulttiliitoksena tuon ehkä pystyisikin ratkaisemaan.
- lodz
Sen pystyy ratkaisemaan lämpövirran lausekeesta, kun tiedetään että teräksen lämmönjohtavuus on 50 W/mK ja hitsauskohdan lämpötila 1500 astetta (1773,25 K).
- martta00
lodz kirjoitti:
Sen pystyy ratkaisemaan lämpövirran lausekeesta, kun tiedetään että teräksen lämmönjohtavuus on 50 W/mK ja hitsauskohdan lämpötila 1500 astetta (1773,25 K).
ei riitä, täytyy tietää myös lämmönsiirto ympäristöön ja seinään..
- lodz
Eikös lämmönsiirto ympäristöön ja seinään tule myös lämpövirran lausekkeesta, kun tiedetään tuon terässauvan vaipan ala ja ajatellaan myös, että sauva on hitsattu nätisti vain päistään kiinni (ei ylimääräistä hitsiä). Sauva lämpenee vain päistään 1500-asteiseksi, muuten lämpötila on jotain muuta. Sauvan keskiosalla varmasti lähelle huoneen lämpötilaa..
- lodz
lodz kirjoitti:
Eikös lämmönsiirto ympäristöön ja seinään tule myös lämpövirran lausekkeesta, kun tiedetään tuon terässauvan vaipan ala ja ajatellaan myös, että sauva on hitsattu nätisti vain päistään kiinni (ei ylimääräistä hitsiä). Sauva lämpenee vain päistään 1500-asteiseksi, muuten lämpötila on jotain muuta. Sauvan keskiosalla varmasti lähelle huoneen lämpötilaa..
sitten jos huoneen lämpötila on 20 astetta. DeltaT=1500-20=1480.. Lämpövirta kylmempiin osiin on 50 W/mK
- RheAch
Jos jätetään hitsin lämpövirrat toisarvoisesti käsiteltäväksi ja keskitytään avaajan todennäköisesti tarkoittamaan kysymykseen, eli jos metrin mittainen 300 ast sauva kiinnitetään päistään liikkumattomaan tukeen (ei hitsaten) , niin missä lämpötilassa sauva katkeaa ?
- yritelmä
Paiskaa jännitysvenymä ja lämpölaajenema yhtäsuuriksi.
FL/(EA) = aLdt -> jännitys /E =a dt- JA51
Jos kyseessä on kouluesimerkki tai vastaava niin. Niin annettujen tietojen perusteella noinhan se menee.
Ja niille jotka eivät ymmärrä miksi se menee noin niin:
Kun sauvaa lämmitetään se lämpölaajenee ja vastaavasti kun sauva jäähtyy niin se kutistuu.
Nyt sauva on lämmitetty ensin 300 asteiseksi ja sitten hitsattu päistään kiinni. Se, että sauva on hitsattu päistään kiinni aiheuttaa sen, ettei sauva pääse kutistumaan jäähtyessään. Koska sauva ei pääse jäähtyessään kutistumaan, niin sauvan jäähtyminen aiheuttaa sauvaan vetojännityksen. Kyseinen vetojännitys kasvaa sitä mukaan kun sauvan lämpötila laskee ja lopulta sauva menee katki. - Approoppoo
JA51 kirjoitti:
Jos kyseessä on kouluesimerkki tai vastaava niin. Niin annettujen tietojen perusteella noinhan se menee.
Ja niille jotka eivät ymmärrä miksi se menee noin niin:
Kun sauvaa lämmitetään se lämpölaajenee ja vastaavasti kun sauva jäähtyy niin se kutistuu.
Nyt sauva on lämmitetty ensin 300 asteiseksi ja sitten hitsattu päistään kiinni. Se, että sauva on hitsattu päistään kiinni aiheuttaa sen, ettei sauva pääse kutistumaan jäähtyessään. Koska sauva ei pääse jäähtyessään kutistumaan, niin sauvan jäähtyminen aiheuttaa sauvaan vetojännityksen. Kyseinen vetojännitys kasvaa sitä mukaan kun sauvan lämpötila laskee ja lopulta sauva menee katki.Siinäpä se koko jutun pihvi kaikessa yksinkertaisuudessaan.
Palstan tapoihin kuuluvasti näinkin yksinkertainen asia on taas aktivoinut esiintymishimoisen saivartelijajoukon ja kun eivät asiasta mitään ymmärtäneet, puuttuivat sivujuonteisiin eli hitsaustekniikkaan, josta eivät näytä ymmärtävän sitäkään vähää tai edes syitä miksi juottamista käytetään hitsauksen sijaan tai muutakaan.
- ethtrykuik
Riippuu aivan siitä, hitsataanko pillillä vai puikolla. Vai TIGillä.
- vanha_teräsmies
Myös teräksen koostumus ratkaisee. Monia teräslaatuja voidaan hitsata vain esilämmityksen jälkeen. Monia teräslaatuja ei voi suoraan hitsata "kylmänä".
Myös väärä hitsauspuikko tai -lanka vaikuttaa asiaan.
Termi "terässauva" on aivan liian ylimalkainen, se ei kerro mitään koostumuksesta.
Kysyjä ei liene selvillä eri teräslaaduista lainkaan?
Joitakin teräslaatuja ei voi lainkaan hitsata, vaan niitä "kovajuotetaan". (näin mm. eräiden autojen suurlujuuksisia teräspeltirakenteita. Niitä ei hitsailla)
Kannattaisi hieman tutustua moderniin terästeknologiaan ennen kysymyksiä.- Mitä-Mitä
Vastaaja ei näytä oikein olevan selvillä kysymyksen aiheesta tai teräksen ominaisuuksista.
Sauvan murtolujuus on annettu ja kimmomoduuli on lähes sama teräksen muista ominaisuuksista riippumatta, lämpölaajenemiskerroinkin on suunnilleen vakio, vain runsasseosteisilla mm. rosteri ja happonen, se on selvästi suurempi ja muilla ominaisuuksilla ei merkitystä sitten olekaan. - hitsari_tietää
Mitä-Mitä kirjoitti:
Vastaaja ei näytä oikein olevan selvillä kysymyksen aiheesta tai teräksen ominaisuuksista.
Sauvan murtolujuus on annettu ja kimmomoduuli on lähes sama teräksen muista ominaisuuksista riippumatta, lämpölaajenemiskerroinkin on suunnilleen vakio, vain runsasseosteisilla mm. rosteri ja happonen, se on selvästi suurempi ja muilla ominaisuuksilla ei merkitystä sitten olekaan."muilla ominaisuuksilla ei merkitystä sitten olekaan."
?????????????????????????????????????????????
Hämmästyttävää - Hämmästyttävääkö-on
No kerro vaikka aivan omin sanoin, mitkä muut ominaisuudet voisivat vaikuttaa lämpölaajenemisen aiheuttamaan murtumaan ?
- valimomies
Hämmästyttävääkö-on kirjoitti:
No kerro vaikka aivan omin sanoin, mitkä muut ominaisuudet voisivat vaikuttaa lämpölaajenemisen aiheuttamaan murtumaan ?
Koostumus. Eri metalliseoksilla on erilaiset lämpölaajenemis (kutistumis) ominaisuudet.
Kyllä tämä ilmiö on ihan tuttua metallialalla työskenteleville. Hitsaussaumojakin tutkitaan röntgenillä ja ultraäänellä jotta niitä hitsausvirheitä löydettäisiin.
(hitsaussaumakin on alussa sulassa tilassa pienellä alueella)
Ja valimomiehet tietää sen, että paksut kappaleen osat jäähtyvät hitaammin kuin ohuet osat ja tämä aiheuttaa valukappaleissa jännityksiä jotka ilmenevät jopa säröinä tai muodon muutoksina. Valukappaleen suunnittelussa on huomiotava se erilainen jäähtymisen nopeus.
Monia valukappaleita joudutaan vielä jälkikäteen "hehkuttamaan" jotta jäähtymisen aikaiset jännitykset saadaan tasaantumaan.
(valukappalehan jäähtyy sulasta tilasta kiinteäksi kappaleeksi)
Kyllä nämä asiat on selostettu alan oppikirjoissa. Ja lisää kokemusta tulee pitkästä ammattityöstä alalla. Tätä metallien ominaisuutta käytetään hyväksi päivittäin eli "lämpöoikaisuina" eli kappaletta sopivasta kohtaa lämmittämällä ja sitten antamalla sen jäähtyä kappale saadaan "oikeaan muotoon". Tämä vaatii ammattikokemusta. valimomies kirjoitti:
Koostumus. Eri metalliseoksilla on erilaiset lämpölaajenemis (kutistumis) ominaisuudet.
Kyllä tämä ilmiö on ihan tuttua metallialalla työskenteleville. Hitsaussaumojakin tutkitaan röntgenillä ja ultraäänellä jotta niitä hitsausvirheitä löydettäisiin.
(hitsaussaumakin on alussa sulassa tilassa pienellä alueella)
Ja valimomiehet tietää sen, että paksut kappaleen osat jäähtyvät hitaammin kuin ohuet osat ja tämä aiheuttaa valukappaleissa jännityksiä jotka ilmenevät jopa säröinä tai muodon muutoksina. Valukappaleen suunnittelussa on huomiotava se erilainen jäähtymisen nopeus.
Monia valukappaleita joudutaan vielä jälkikäteen "hehkuttamaan" jotta jäähtymisen aikaiset jännitykset saadaan tasaantumaan.
(valukappalehan jäähtyy sulasta tilasta kiinteäksi kappaleeksi)
Kyllä nämä asiat on selostettu alan oppikirjoissa. Ja lisää kokemusta tulee pitkästä ammattityöstä alalla. Tätä metallien ominaisuutta käytetään hyväksi päivittäin eli "lämpöoikaisuina" eli kappaletta sopivasta kohtaa lämmittämällä ja sitten antamalla sen jäähtyä kappale saadaan "oikeaan muotoon". Tämä vaatii ammattikokemusta.mielenkiintoista...
"Valukappaleen suunnittelussa on huomiotava se erilainen jäähtymisen nopeus. "
-eikös ne jäähdy siellä muotissa aika tasaseen paksut ja ohuet kohdat.
-ei taida raudan valaminen olla enää nykysin kovin yleistä.- Lodz
Itseasiassa valuraudasta on helppo ja halpa valmistaa osia, joita tarvitaan paljon ja ne eivät vaadi suurta sitkeyttä. Esimerkkinä hissin vaijeripyörät, jotka valmistetaan muotoon valamalla ja koneistetaan sen jälkeen mittaan.
Kuuma rauta jäähtyy pinnalta nopeammin kuin kappaleen uumenista, koska kappale itsessään estää lämmön johtumista kuumasta kylmään, mutta pinnalla tilanne on 1500 vs. 20 astetta. Tästä johtuen valukappaleen "rakeet" venyvät pinnalla ja pysyvät lähes ennallaan kappaleen uumenissa.
- martta00
Yksinkertaiseen kysymykseen yksinkertainen vastaus:
Teräkselle a = 12E-6 ja E = 210000 MPa ja jos murtumisjännitys on Sm = 355 MPa, niin saadaan deltaT = Sm / (Ea) = 355 / (210000*12E-6) = 140,9K eli katkeaa noin lämpötilassa 300-141 = 159 astetta. Poikkipinnan kuroutumista ei ole huomioitu, joten katkeamishetkellä sauvaan vaikuttaa voima F = 355*(3,14*10*10/4) = 27,9 kN (vetoa).- lodz
Hyvä Martta! Ja kaikki ilman että tarvitsi alkaa pohtimaan hitsaustekniikan eri vaiheita.
lodz kirjoitti:
Hyvä Martta! Ja kaikki ilman että tarvitsi alkaa pohtimaan hitsaustekniikan eri vaiheita.
aika ihme juttu kuitenkin, jos sen tangon saa jollain laskulla ja kaavoilla poikki.
- ohduihisgyhs
Eikös ole ihan sama minkä paksuinen sauva on. koska kutistuminen on se joka katkaisee jos katkaisee.
Oma näkemys ja kokemus on että ei se katkea ensinkään, sen verran teräs venyy katkeamatta ja 300 astella ei niin paljoa tule pituusmuutosta.- hitsari_tietää
Ota huomioon myös se jäähtymisen nopeus. Liian nopeassa jäähtymisessä sopimaton teräsrakenne voi jopa rikkoutua.
Teräksen nopeaa jäähdyttämistä kutsutaan "karkaisuksi". Tässä sopivan kuumat teräskappaleet upotetaan veteen, öljyyn ta suolaseokseen, näin saadaan aikaa teräkselle sopiva kovuus. (jäähtymisnopeus vaikuttaa ominaisuuksiin)
Näitä "karkenevia" teräksiä ei voida hitsailla aivan miten tahansa. Näissä on tarkat ohjeensa. Yleensä karkenevia teräksiä ei juuri hitsailla.
Väärä hitsaustapakin voi aiheuttaa hitsaussaumassa karkenemista. Hitsaussaumaan voi syntyä jopa säröjä (halkeamia). Kuten edellä joku jo kirjoitti asiaan vaikuttaa myös "viruminen". Virumislujuus poikkeaa murtolujuudesta siten, että paljon alempi kuormituskin voi murtaa teräksen.
Täsä puhutaan myös "vanhenemismurtumasta".
Kantavien teräsrakenteiden suunnittelijan on huomioita tämä virumislujuuskin eikä vain sitä maksimaalista murtolujuutta. Virumislujuuteen vaikuttaa myös teräksen käyttöympäristön lämpötila eli kaikkia terässeoksia ei voida käyttää kylmissä olosuhteissa kantaviin rakenteisiin.
Näiden "kylmäterästen" hitsaukset on suoritettava ohjeiden mukaan. (tai ei sitten lainkaan).
- cchjbk
Summa summarum. Ei kannata sotkea mitään hitsaamista peruskoulun alkeisfysiikan tehtävään, jos ei hitsaamisesta mitään ymmärrä.
- ammattihitsari
Kyllä minulle ammattikoulutuksen alussa opetettiin miten hitsari voi välttää hitsaustyössä ne hitsisauman "reunahaavat" (ja myös halkeilut, säröt).
Tämä on ihan normaalia materiaalifysiikkaa jossa materiaalia lämmitetään ja sitten se jäähtyy.
Onko se jokin sauva, levy tms. on aivan sivuseikka, taustalla on AINA ne materiaalifysikaaliset tekijät. (mm. koostumus, jäähtymisnopeus, sisäiset jännitykset, kuormitus [veto, puristus, isku, vääntö] ja käyttöympäristön lämpötila)
Mikään koulun oppikirjan sisältö ei voi ottaa huomioon aivan kaikkia tekijöitä vaan usein tehtävä on aivan liian riisuttu "alkeistehtäväksi".
Esimerkkien olisi oltava käytännön todellisuuteen paremmin sopivia.
Kyllä metallialalla työskentelevän on ymmärrettävä materiaalifysiikan perusteet.
Ei ammattihitsarit ole mitään tajuttomia "metalliroiske rappaajia". Kyllä me joudumme hitsailemaan teräsrakenteisiin kaikenlaisia tukitankorakenteita myös erimittaisista pyöröteräksistä. Kyllä se ainakin minulle on lähes päivittäistä työtä joten kyllä tässä tajutaan ne pitenemiset ja kutistumiset.
Kyllä hitsaustyössäkin on huomioitava se työjärjestys eli missä järjestyksessä mikäkin hitsaustyö tehdään.
Ei tämä ole yksinkertaisten asioiden "sotkemista" materiaalifysiikalla. Terässeoksilla nyt vaan sattuu olemaan omat materiaali ominaisuudet joten se terästankokin on hitsattava järki päässä. Tässäkin on valittava se oikea materiaali ko. käyttöolosuhteeseen. Terästangolla on väliä, onko se huoneen lämpötilassa ( 20) tai ulkona kovassa pakkasessa (-40) tai korkeassa lämpötilassa (esim. 400-500 ) ja kohdistuuko siihen kuormituksia. Fysiikka nyt vaan on tälläistä.
Unohtakaa ne peruskoulu esimerkkien "roiskerappaus" hitsausesimerkit terästangoista.
Aloituksessa oli selkeä kysymys, missä lämpötilassa sauva katkeaa. Sille, joka ymmärtää lujuudesta, ilmoitettu teräslaatu S355 on yleisesti käytetty rakenneteräs.
S355 teräslaadun murtolujuus ulkomuistista on välillä 52 - 64 kN/cm2. Eli yksiselitteistä vastausta ei lujuudessa voi antaa. Siinä tapauksessa, että on vaadittu ainestodistus, voi käyttää siinä annettua arvoa. Ajatellaan tässä tapauksessa meillä olevan ainestodistus ja siinä ilmoitettu arvo 58 kN/cm2.
Tällä perusteella voimme määrittää voiman, joka murtaa sauvan.
F = Murtolujuus x poikkileikkauksen pinta-ala
F = 58 kN/cm2 x 0.785 cm2
F = 45,5 kN
Esimerkkiin sopivasti 0.785 on teräksen ominaispaino eli 0,785 kg/dm3. Laskenta loppuukin tähän havaintoon, sillä;
Hooken lain mukaan, venymä aineessa on suoraan verrannollinen venyttävään jännitykseen. Edellinen on voimassa kun kimmokerroin on vakio eli kun jännitys ei ylitä tiettyä rajaa, jonka jälkeen kappale alkaa muovautua plastisesti.
Kuka teistä laskee, kuinka paljon tangon plastinen venymä on ennen murtumista? Tehtävä olisi pitänyt asettaa siten, että missä lämpötilassa kimmorajaa ei ylitetä, joten sen ratkaiseminen olisi ollut jotenkin tolkussaan.
Kysynkin, mistä tämän sivuston tästä maailmasta ulkona olevat esimerkit sikiävät?- alkeistehtävä
alkeistehtävä
siitähän tässä lie alunperin kysymys ja täsmällisempää olisi ollut kysyä missä lämpötilassa sauvan jännitys kohoaa annettuun arvoon ilman mainintaa kiinnitystavasta, jolloin kaikki hitsarit , valimomiehet, lujuusopin alkeita haparoivat, lämpökäsittelijät, murtovenymä-mutu-miehet ja muut olisivat jääneet sanattomiksi.
Tehtävän asettelu ja sen ratkaisuun annetut tiedot pitäisi olla riittävä vihje, minkä tasoista ratkaisua haetaan, kuten jotkut ovat ymmärtäneetkin, mutta aina sopii joukkoon näitä "minäpä tiedän paremmin". - Palstan_myrkyttäjät
Ketju osoitti taas palstalle pesiytyneen saivarteluporukan toiminnan.
Kukaan ei pysty esittämään minkäänlaista kysymystä ettei aina löytyisi syitä siihen että vastausta ei puutteellisilla tiedoilla voi ratkaista,, jos ei muuta niin planeettojen vetovoimat tai ilmakehän ennalta arvaamaton liike kelpaa syyksi polkea avaaja asioista tietämättömäksi aloittelijaksi jonka olisi tutustuttava aiheeseensa perin pohjin ennen kysymyksensä esittämistä.
Jäljet jo näkyy, palstalla on ennen ollut mielenkiintoisia ongelmia, nykyään kukaan ei viitsi kysyä yhtään mitään näiden ' tietäjien' takia ja ainoa aktiivinen on enää tämä OSP-hörhö.
Tämäkö on tarkoitus vai käyttävätkö jotkut ymmärtämättömät palstaa omanarvonsa pönkittämisen välikappaleena ja myrkyttävät toimillaan koko homman.
Edelleen on avoinna murtumislämpötila. Täällä löytyy puhujia, kun laskukonetta on pyydetty ottamaan käteen. Mutta jatketaan edellistä. Useimmille on varmaan turha kirjoittaa sauvan tasavenymästä, murtovenymästä ja poikkivedettävän tangon pituudesta vaikuttavana murtumistapahtumaan. Unohtamatta eri valmistajien tuotteiden ainestodistusten antamia arvoja jne.
Terästangon lampöpitenemisestä tiedetään sen pitenevän 1,2 mm / 100 astetta / 1m. Tässä vaiheessa tiedetään tangon kiinnityspisteiden olevan 1003,6 mm päässä toisistaan. Jätetään huomiotta, että normaalisti tarkasteluissa on oletuksena huonelämpötila 20 astetta, joten sauvaa on lämmitetty 280 astetta.
a) Yleisesti ylempään myötörajaan liittyy tasavenymäoletus 0,2 prosenttia, joten tanko venyy ensin 2 mm.
Murtovenymä puolestaan rakenneteräksillä on suuruusluokkaa 2 prosenttia, jonka oletetaan tapahtuvan sauvan keskiosassa. Ajatellaan murtovenymäalueen olevan pituudeltaan 100 mm, jolloin venymä 2 mm on suurempi kuin erotus 3,6 mm - 2 mm = 1,6 mm. Kuten joku aikaisemmin totesi, tuskin sauva annetuilla ehdoilla murtuu huonelämpötilassa. Samalla on huomioitava tangon pidentyneen muultakin 900 mm matkalta, koska voima on kasvanut kultaisen leikkauksen 1,618 verran suuremmaksi. Tarkemmin 45,5 kN/ 27,9 kN = 1,63 kertaiseksi.
M.O.T. Tanko ei murru poikki normaaliolosuhteissa. Kylmemmissä olosuhteissa muukin rakenne kutistuu, joten tilanne säilyy samana. Eikä näitä laskelmia tehdä kenenkään kiusaksi tai vähättelemiseksi. Realiteetit sen sijaan on syytä säilyttää.
Jos joku määrittelee kysytyn alkeistehtäväksi, niin erehtyy tässä suuresti. Osaava suunnittelija pystyy määrittämään myötörajan ainestodistusta vastaavaksi ja saa näyttämään hyvältä sellaisenkin ratkaisun, joka osaamattomamman laskemana ei riittäisi. Tutkimattomia arvoja materiaalissa, kokeneinkaan suunnittelija ei kykene hihastaan vetämään. Olisiko huono asia, jos kysyjä tietäisi jotakin kysymästään?- Mainiota-
Yksi neropatti lisää kuvittelemassa tarinaansa sopivia ominaisuuksia.
Ja vielä oikein suunnittelija !
Huoh !
Eli tanko kuroutuu hieman ohuemmaksi jäähtyessään ja toimii tämän jälkeen kuten ennen. Ratkaisu ei tunnu sopivan kaikille, mutta näin teräs toimii ja pelastaa monen suunnittelijan mokat eri yhteyksissä. Pidemmälle vietynä suunnittelu sallii plastiset muodonmuutokset mitoittamisessa, joka sopii erityisesti staattisiin rakenteisiin.
Eikö opettaja ole tätä vielä kertonut? Wikipedia osaisi kertoa asiasta mm. seuraavaa;
Plastisessa materiaalissa voidaan tehdä suuria muodonmuutoksia ilman, että kappale murtuu. Tämä ilmiö on havaittavissa suurimmalla osalla metalleista ja plastisuus on ominaista suurelle joukolle muitakin materiaaleja.- mikä-plastinen-muutos
teräksen, kuten kaikkien aineiden tiheys muuttuu ulkoisen voiman vaikutuksesta, joten kuroutuminen ei ole suoraan venymään verrannollinen.
Kuroutuma myös alkaa paikallisesti, ei koko pituudeltaan ja erittäin runsashiilinen ja kova teräs ei juurikaan käyttäydy elastisesti, vaan murtuu ilman kuroumaa.
Tämä tehtävä on selvästi teoreettinen , mitään käytännön tilannetta jossa 300 asteinen sauva kiinnitetään päistään on vaikea edes kuvitella, joten rinnastus käytännön olosuhteisiin on keinotekoista, kuten eri ominaisuuksien spekulointi, ja ratkaisua on yritettävä hakea niillä tiedoilla jotka on annettu.
" Martan " laskelma on ainoa esitetty (ja oikea) tulos, kaikki muu on ollut pelkkää turhaa pyörittelyä joka ei ole vienyt asiaa mihinkään suuntaan.
- mitämerkitsee
Kuinka huonosti rutiilipuikolla hitsattu liitos kestää Suomen pakkasissa?
niin ja tuossakin tehtävässä kysytään lämpötilaa. Sisällä vai ulkona? Hitsaushetkellä tangon päässä on jotain 1500 astetta, vai mikä sen sulan teräksen lämpö lieneekään. Ja jos päät hitsataan eri aikaan, niin lämmitetäänkö se tanko siis tasaisesti 300 asteeseen ennen toisen pään kiinni hitsaamista. Hitsauskohtahan jäähtyessään tempasee aikamoisen vetojännityksen siihen ja varmaa jo vähän venyttääkin tankoa. Loppu jäähtyminen varmaan aika hidasta, eikä siinä oikeesti varmaan tanko katkee, vaikka se olisi lasia.
- JA51
Jos materiaali on nyt S355 niin silloin lähtöarvot muuttuvat. Nimittäin alussa on annettu, että murtulujuus on 355 MPa. Nyt S355:llä myötöraja on 355 MPa ja murtolujuus on 470-680 MPa. Huomaa siis, että murtolujuus ja myötöraja ovat eri asioita.
Jos nyt ajatellaan tätä tilannetta yleisesti ottamatta teräslaatuun kantaa:
Ensimmäinen tilanne, joka siis on eri tilanne kuin alkuperäinen:
Jos terässauvaa rasitetaan ulkoisella kuormalla, joka aiheuttaa sauvaan suuremman jännityksen kuin murtolujuus se menee katki. Ei tarvitse miettiä sitä kuinka paljon sauva venyy ennen murtumista. Venymismatka saattaa vaihdella ulkoisen kuorman mukaan.
Näin siis ulkoisen kuorman tapauksessa. Ei tarvitse miettiä venymää ainoastaan kuormaa.
Nyt kysymyksen tilanteessa ei ole ulkoista kuormaa. Sauva on vain kiinnitetty päistään niin, että sen pituus ei muutu. Tämä tarkoittaa sitä, ettei mikään takaa sitä, että sauvassa olisi jännitystä sen murtamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että pitää katsoa sekä venymää, että jännitystä.
Vetokoe teräkselle, venymän vaiheet:
1. Venymä ja jännitys kasvaa. Sauva venyy lineaarisesti suhteessa jännitykseen. Ollaan kimmoisella alueella tarkoittaen sitä, että venymän aiheuttama muodonmuutus ei ole permanenttia.
2. Suhteellisuusraja: Tämän jälkeen sauva ei enää veny lineaarisesti suhteessa jännitykseen.
3. Venymä ja jännitys kasvaa. Ollaan vielä kimmoisella alueella.
4. Myötöraja: Tämän jälkeen sauva alkaa venymään plastisesti koko mitaltaan. Plastinen tarkoittaa sitä, että venymän aiheuttama muodonmuutos on permanenttia.
5. Myötöalue: Myötörajan jälkeen sauva venyy jonkin matkaa ilman, että sen jännityksessä tapahtuu merkittävää muutosta.
6. Myötölujittuminen: Sauva venyy koko mitaltaan ja jännitys kasvaa.
7. Kuroutuminen: Sauvan plastinen muodonmuutos keskittyy pienelle matkalle sauvaa, jonka seurauksena sauva alkaa ohentumaan selkeästi kyseisestä kohtaa. Jännitys kasvaa.
8. Katkeaminen: Jännitys kasvaa niin suureksi, että sauva katkeaa. Sauva on myös venynyt tietyn matkan.
Nyt kannattaa huomata se, että tässä tapauksessa jännitys ja venymä ovat yhtä eksakteja suureita. Yhtä hyvin voi katsoa jännityksen sijasta venymää.
Venymä:
Kimmoisella alueella venymä on pientä ja vertailukelpoista lämpölaajenemisen kanssa.
Plastisella alueella venymä on yleisesti ottaen suurta suhteutettuna lämpölaajenemiseen.
Hauras materiaali venyy vain vähän ennen murtumistaan.
Sitkeä materiaali venyy paljon ennen murtumistaan.
Teräs:
Teräs on yleisesti ottaen sitkea materiaali. Se voi venyä hyvinkin 20 prosenttia ennen kuin se katkeaa. Lämpölaajenemisella tai tässä tapauksessa kutistumisella ei yleisesti ottaen päästä 20 prosentin muutoksiin, joten sitkeää materiaalia ei normaalisti saa katki lämpökutistumisella.
Nyt kuitenkin teräs muuttuu hauraaksi kun lämpötila laskee tarpeeksi matalaksi. Ja hauras materiaali ei siis suostu venymään kovinkaan paljon ennen murtumistaan. Jotenka kun lämpötila on muuttunut tarpeeksi matalaksi terässauva voi murtua lämpökutistumisen takia.
Eli mitä tulee tapahtumaan:
Jos myötöraja on nyt 355 MPa niin silloin sauva venyy kimmoisesti aina 159 asteeseen. Olettaen, että aikaisemmat laskut ovat oikein (en nyt itse viitsinyt tarkistaa sitä).
Sen jälkeen sauvaan tulee plastista venymää siihen asti kunnes teräs muuttuu hauraaksi. Tätä kestää oletettavasti noin 0-100:taan pakkasasteeseen riippuen teräslaadusta. Nyt siis tämän noin 150-250 asteen lämpötilan laskun aikana lämpökutistuma ei tule olemaan lähelläkään 20 prosenttia tai vastaavaa, jota siis tarvittaisiin sitkeän teräksen murtamiseen. Voi riippua teräslaadusta päästäänkö tässä vaiheessa myötölujittumiseen vai pysytäänkö koko ajan myötöalueella.
Teräs muuttuu hauraaksi. Lämpötila missä tämä tapahtuu riippuu teräslaadusta.
Sauvaan tulee vielä pieni matka venymää ja jännitys kasvaa kunnes sauva katkeaa. Ollaan myötoalueella tai pidemmällä. Eksakti lämpötila riippuu teräslaadusta. Sen lisäksi pitäisi kaivaa jostain kyseisen teräksen materiaaliominaisuudet erittäin alhaisilla lämpötiloilla, jotta kyseisen alueen venymää voisi verrata lämpökutistumaan.- Mikä_tarkoitus
Koko oletuksesi lähtee mielipiteestäsi että kyseessä olisi jokin määritelty seos.
Avauksessa oli annettu vain murtolujuus, pysytään siinä eikä ruveta säveltämään omia poikkeavia itselle sopivia lähtökohtia tarinoinnin pohjalle.
Vastaus on jo annettu, siihen ei ole lisättävää, se sisältää maininnan että kuroumaa ei ole huomioitu joten sauvan oletetaan olevan ns hauras.
Mitä lisäarvoa pitkä yksinpuhelusi ja hapuilusi raaka-aineopista toi kysymykseen ? - JA51
Mikä_tarkoitus kirjoitti:
Koko oletuksesi lähtee mielipiteestäsi että kyseessä olisi jokin määritelty seos.
Avauksessa oli annettu vain murtolujuus, pysytään siinä eikä ruveta säveltämään omia poikkeavia itselle sopivia lähtökohtia tarinoinnin pohjalle.
Vastaus on jo annettu, siihen ei ole lisättävää, se sisältää maininnan että kuroumaa ei ole huomioitu joten sauvan oletetaan olevan ns hauras.
Mitä lisäarvoa pitkä yksinpuhelusi ja hapuilusi raaka-aineopista toi kysymykseen ?Mun kirjahyllystäni löytyy lujuusopin kirja.
Ehkä itse arvaat, että mistä syystä.
Nämä jännitystä ja venymää koskevat asiat löytyvät ihan kirjan alusta. Siis lujuusopin kirjasta ei materiaaliopin kirjasta tai jostain ihmeen "raaka-aineopista"? Ja heti kirjan alussa myös mennään myötolujittuvalle alueelle esimerkissä.
Siksi toisekseen tehtävänantoa on jälkikäteen tarkennettu koskemaan S355:ttä. Ja S355 nyt sattumoisin käyttäytyy noin. Ja vaikkei kyseessä olisikaan S355 niin kyseiset asiat ovat ihan yleisiä kaikille terässeoksille.
Siksi toisekseen hauras ei tarkoita sitä, etteikö olisi plastista muodonmuutosta, eikä sitä, etteikö olisi kuroumaa. Eikä myöskään sitä, etteikö materiaalilla olisi sekä myötörajaa ja murtolujuutta. Eikä tehtävänannossa ole ensinnäkään rajattu kuroumaa pois. - niin-tietysti
No siinä tapauksessa, jos sulla on oikein kirja niin tottahan silloin on syytä puhella pehmosia.
- konemestari_opastaa
JA51 kirjoitti:
Mun kirjahyllystäni löytyy lujuusopin kirja.
Ehkä itse arvaat, että mistä syystä.
Nämä jännitystä ja venymää koskevat asiat löytyvät ihan kirjan alusta. Siis lujuusopin kirjasta ei materiaaliopin kirjasta tai jostain ihmeen "raaka-aineopista"? Ja heti kirjan alussa myös mennään myötolujittuvalle alueelle esimerkissä.
Siksi toisekseen tehtävänantoa on jälkikäteen tarkennettu koskemaan S355:ttä. Ja S355 nyt sattumoisin käyttäytyy noin. Ja vaikkei kyseessä olisikaan S355 niin kyseiset asiat ovat ihan yleisiä kaikille terässeoksille.
Siksi toisekseen hauras ei tarkoita sitä, etteikö olisi plastista muodonmuutosta, eikä sitä, etteikö olisi kuroumaa. Eikä myöskään sitä, etteikö materiaalilla olisi sekä myötörajaa ja murtolujuutta. Eikä tehtävänannossa ole ensinnäkään rajattu kuroumaa pois."tehtävänantoa on jälkikäteen tarkennettu"
Nimenomaan "jälkikäteen" tarkennettu. Miksi kysymystä ei voida laatia heti niin, että tehtävää voidaan alkaa ratkaista ANNETTUJEN tietojen mukaan?
Minusta se materiaalin tarkka määrittely heti alkuun olisi ollut paikallaan.
"Nämä jännitystä ja venymää koskevat asiat löytyvät ihan kirjan alusta. Siis lujuusopin kirjasta ei materiaaliopin kirjasta tai jostain ihmeen "raaka-aineopista"? Ja heti kirjan alussa myös mennään myötolujittuvalle alueelle esimerkissä."
Eri materiaaleille on erilaiset lujuusominaisuudet. Materiaalien fysiikka ja kemia ("aineoppi") ja lujuusoppi eivät ole erillisiä tiedelokeroita. Lujuusopista saadaan yleiset laskentakaavat erilaisille materiaaleille ja rakenteille. Aineoppi taas "yksilöi" sen laskennan kohteena olevan aineen ja rakenteet.
Molempia tarvitaan tehtävän ratkaisussa.
Ko. tehtävää ei voida ratkaista ellei meille ole annettu tarkempaa materiaalitietoa. Myös täytyy antaa rakenetietoja koska ko. tapauksessa emme voi tietää varmuudella mistä rakenteen osa tuo terästanko on.
Terästankoon voi olla vaikuttamassa myös "muita voimia" kuin pelkkä lämpöjännityksen (pituudenmuutos) aiheuttama "veto/kutistuminen". Esim. vaikuttamassa voi olla myös vääntövoimia jos kyseessä onkin VINOSAUVA.
Ja edellenkin unohdit sen VIRUMISEN.
Tehtävät voidaan ratkaista vain riittävien ennakkotietojen mukaan. Lujuusoppi käsittelee kaikenlaisia "voimia" eli se lämpötilasta johtuva pituudenmuutos EI ole ainoa vaikuttava voima. Ja tässäkin yhden kerran tapahtuva pituudenmutos on aivan ERI juttu kuin jatkuvasti vaihteleva lämpötilojen muutos.
Jatkuvilla lämpötilamuutoksilla voi olla virumiseen vaikutusta. (kuorma vaihtelee jatkuvasti "lämpövärähtelynä" pituutena ja kutistumana)
Tämä tekijä otetaan huomioon mm. lämpövoimalaitoksissa joissa painelaitteissa (mm. putkistoissa) pyritään tasaisiin lämpötilamuutoksiin. Eli käytön aikana ei sallita liian rajuja lämpötilojen muutoksia (heilahteluja). Noin sanotut "ylös- ja alas" ajot tehdän hallitusti joten huomio kiinnittyy kuorman muutoksiin (vaihteluihin).
Jatkuva kuormanvaihtelu liittyy metallien väsymisilmiöön. Mukaanlukien viruminen.
Murtolujuus ei ole ainoa tekijä joka huomioidaan. Lujuusopissa siis huomioidaan myös materiaali ja rakenteet. Aineoppi ja lujuusoppi kulkee käsi kädessä eli pidetään ne kirjat vaan samassa kirjahyllyssä ja luetaan niitä molempia. - JA51
konemestari_opastaa kirjoitti:
"tehtävänantoa on jälkikäteen tarkennettu"
Nimenomaan "jälkikäteen" tarkennettu. Miksi kysymystä ei voida laatia heti niin, että tehtävää voidaan alkaa ratkaista ANNETTUJEN tietojen mukaan?
Minusta se materiaalin tarkka määrittely heti alkuun olisi ollut paikallaan.
"Nämä jännitystä ja venymää koskevat asiat löytyvät ihan kirjan alusta. Siis lujuusopin kirjasta ei materiaaliopin kirjasta tai jostain ihmeen "raaka-aineopista"? Ja heti kirjan alussa myös mennään myötolujittuvalle alueelle esimerkissä."
Eri materiaaleille on erilaiset lujuusominaisuudet. Materiaalien fysiikka ja kemia ("aineoppi") ja lujuusoppi eivät ole erillisiä tiedelokeroita. Lujuusopista saadaan yleiset laskentakaavat erilaisille materiaaleille ja rakenteille. Aineoppi taas "yksilöi" sen laskennan kohteena olevan aineen ja rakenteet.
Molempia tarvitaan tehtävän ratkaisussa.
Ko. tehtävää ei voida ratkaista ellei meille ole annettu tarkempaa materiaalitietoa. Myös täytyy antaa rakenetietoja koska ko. tapauksessa emme voi tietää varmuudella mistä rakenteen osa tuo terästanko on.
Terästankoon voi olla vaikuttamassa myös "muita voimia" kuin pelkkä lämpöjännityksen (pituudenmuutos) aiheuttama "veto/kutistuminen". Esim. vaikuttamassa voi olla myös vääntövoimia jos kyseessä onkin VINOSAUVA.
Ja edellenkin unohdit sen VIRUMISEN.
Tehtävät voidaan ratkaista vain riittävien ennakkotietojen mukaan. Lujuusoppi käsittelee kaikenlaisia "voimia" eli se lämpötilasta johtuva pituudenmuutos EI ole ainoa vaikuttava voima. Ja tässäkin yhden kerran tapahtuva pituudenmutos on aivan ERI juttu kuin jatkuvasti vaihteleva lämpötilojen muutos.
Jatkuvilla lämpötilamuutoksilla voi olla virumiseen vaikutusta. (kuorma vaihtelee jatkuvasti "lämpövärähtelynä" pituutena ja kutistumana)
Tämä tekijä otetaan huomioon mm. lämpövoimalaitoksissa joissa painelaitteissa (mm. putkistoissa) pyritään tasaisiin lämpötilamuutoksiin. Eli käytön aikana ei sallita liian rajuja lämpötilojen muutoksia (heilahteluja). Noin sanotut "ylös- ja alas" ajot tehdän hallitusti joten huomio kiinnittyy kuorman muutoksiin (vaihteluihin).
Jatkuva kuormanvaihtelu liittyy metallien väsymisilmiöön. Mukaanlukien viruminen.
Murtolujuus ei ole ainoa tekijä joka huomioidaan. Lujuusopissa siis huomioidaan myös materiaali ja rakenteet. Aineoppi ja lujuusoppi kulkee käsi kädessä eli pidetään ne kirjat vaan samassa kirjahyllyssä ja luetaan niitä molempia.Ensinnäkin viruminen on korkeaan lämpötilaan ja korkeaan jännitykseen liittyvä asia. Teräksellä se tulee selvästi näkyviin noin 400 asteen jälkeen.
Nyt alkutilanteessa lämpötila on 300 astetta. Eli lämpötila on niin matala, että ehkä juuri ja juuri voisi lämpötilan puolesta tapahtua virumista. Jännitystä on taas alussa sen verran mitä kappaleen paino sille sauvalle aiheuttaa.
Nyt sitten kun lämpötila alkaa laskemaan niin silloin jännitys kyllä kasvaa sauvassa, mutta samalla lämpötila laskee. eli mennään yhä kauemmaksi lämpötilasta jossa voisi tapahtua virumista. - konemestari_opastaa
JA51 kirjoitti:
Ensinnäkin viruminen on korkeaan lämpötilaan ja korkeaan jännitykseen liittyvä asia. Teräksellä se tulee selvästi näkyviin noin 400 asteen jälkeen.
Nyt alkutilanteessa lämpötila on 300 astetta. Eli lämpötila on niin matala, että ehkä juuri ja juuri voisi lämpötilan puolesta tapahtua virumista. Jännitystä on taas alussa sen verran mitä kappaleen paino sille sauvalle aiheuttaa.
Nyt sitten kun lämpötila alkaa laskemaan niin silloin jännitys kyllä kasvaa sauvassa, mutta samalla lämpötila laskee. eli mennään yhä kauemmaksi lämpötilasta jossa voisi tapahtua virumista."Ensinnäkin viruminen on korkeaan lämpötilaan ja korkeaan jännitykseen liittyvä asia. Teräksellä se tulee selvästi näkyviin noin 400 asteen jälkeen."
Luuletko todella, että viruminen liittyy VAIN korkeaan lämpötilaan? Selitäpä sitten se vaihtokuormituksen aiheuttama väsymismurtuma. Entäpä se kylmähauraus?
Voiko kylmässä tapahtua virumista?
Virumiseen vaikuttaa myös kuormitus eikä ainoastaan lämpötila. Kuormitus voi olla staattista tai dynaamista vaihtelevaa kuormitusta. Tavallisessa huoneen lämpötilassa ( 20) kuormituksen aiheuttama virumissaika tulee varsin pitkäksi.
Tuo laskennallinen lämpötila 400 (tai enemmän) otetaan huomioon terässeosten käytössä korkeissa lämpötiloissa esim. kattila- ja höyryputkisto suunnittelussa. Kriittisissä tapauksissa annetaan jopa selviä rajoituksia lämpötilan ja paineen muutosten nopeudesta (eli vaihtokuormituksesta).
Viruminen otetaan huomioon laskettaessa laitoksen teknistä käyttöikää eli jossakin vaiheessa eteen tulee korjaustoimenpiteitä koska materiaali ei enää ole riittävän luotettavaa esim. kattilalieriöön voi tulla jatkuvasta kuormanvaihtelusta jopa säröjä. (tähän vaikuttaa myös paineastian seinämän paksuus eli lämmönjohtuminen on erilaista materiaalin pinnassa ja "sisällä")
Lämpötilamuutokset ovat siis erilaiset rakenteesta johtuen. Tämä lämmönjohtumisen erot toimii myös huoneen 20 lämpötiloissa.
Käyttölujuuden (varmuuden) laskenta ei näin ole aivan suoraviivaista. Rakenteiden suunnittelu on yksi osa-alue ja toinen osa-alue on: käyttötekniikka.
Laitteita on käytettävä niin, että voidaan saavuttaa laskennallinen käyttöikä laitokselle. Eli käytännössä joudutaan valvomaan lämpötila ja painemuutoksia koska ne vaikuttavat materiaaliin. (mm. vetomurtolujuus, viruminen, kuuma- ja kylmähauraus, äkilliset "iskumaiset" vaihtelut höyryputkissa, korroosioita unohtamatta) Fysikaaliset tosiasiat ovat laaja-alaisia. - JA51
konemestari_opastaa kirjoitti:
"Ensinnäkin viruminen on korkeaan lämpötilaan ja korkeaan jännitykseen liittyvä asia. Teräksellä se tulee selvästi näkyviin noin 400 asteen jälkeen."
Luuletko todella, että viruminen liittyy VAIN korkeaan lämpötilaan? Selitäpä sitten se vaihtokuormituksen aiheuttama väsymismurtuma. Entäpä se kylmähauraus?
Voiko kylmässä tapahtua virumista?
Virumiseen vaikuttaa myös kuormitus eikä ainoastaan lämpötila. Kuormitus voi olla staattista tai dynaamista vaihtelevaa kuormitusta. Tavallisessa huoneen lämpötilassa ( 20) kuormituksen aiheuttama virumissaika tulee varsin pitkäksi.
Tuo laskennallinen lämpötila 400 (tai enemmän) otetaan huomioon terässeosten käytössä korkeissa lämpötiloissa esim. kattila- ja höyryputkisto suunnittelussa. Kriittisissä tapauksissa annetaan jopa selviä rajoituksia lämpötilan ja paineen muutosten nopeudesta (eli vaihtokuormituksesta).
Viruminen otetaan huomioon laskettaessa laitoksen teknistä käyttöikää eli jossakin vaiheessa eteen tulee korjaustoimenpiteitä koska materiaali ei enää ole riittävän luotettavaa esim. kattilalieriöön voi tulla jatkuvasta kuormanvaihtelusta jopa säröjä. (tähän vaikuttaa myös paineastian seinämän paksuus eli lämmönjohtuminen on erilaista materiaalin pinnassa ja "sisällä")
Lämpötilamuutokset ovat siis erilaiset rakenteesta johtuen. Tämä lämmönjohtumisen erot toimii myös huoneen 20 lämpötiloissa.
Käyttölujuuden (varmuuden) laskenta ei näin ole aivan suoraviivaista. Rakenteiden suunnittelu on yksi osa-alue ja toinen osa-alue on: käyttötekniikka.
Laitteita on käytettävä niin, että voidaan saavuttaa laskennallinen käyttöikä laitokselle. Eli käytännössä joudutaan valvomaan lämpötila ja painemuutoksia koska ne vaikuttavat materiaaliin. (mm. vetomurtolujuus, viruminen, kuuma- ja kylmähauraus, äkilliset "iskumaiset" vaihtelut höyryputkissa, korroosioita unohtamatta) Fysikaaliset tosiasiat ovat laaja-alaisia.Viruminen eli toiselta nimeltään staattinen väsyminen. Huomaa siis, että kyseisen ilmiön toinen nimi on staattinen väsyminen. Siis STAATTINEN! Se on eri asia kuin vaihtokuormituksen aiheuttama DYNAAMINEN väsyminen. Eli siis vaihtokuormituksen aiheuttama väsyminen ja kylmähauraus ei ole virumista.
- sama_konemestari
JA51 kirjoitti:
Viruminen eli toiselta nimeltään staattinen väsyminen. Huomaa siis, että kyseisen ilmiön toinen nimi on staattinen väsyminen. Siis STAATTINEN! Se on eri asia kuin vaihtokuormituksen aiheuttama DYNAAMINEN väsyminen. Eli siis vaihtokuormituksen aiheuttama väsyminen ja kylmähauraus ei ole virumista.
Siinäpä se. Metalliseen rakenteeseen voi vaikuttaa molemmat voimat samanaikaisesti eli staattinen ja dynaaminen kuormitus. Viruisen lisäksi tässä tapuksessa tankoon voi vaikuttaa vaihtokuormitus eli väsyminen.
Toisaalta ko. tankoon vaikuttaa myös materiaalin sisäiset virheet esim. huono hitsaus essim. väärällä hitsauspuikolla tai väärällä hitsausvirralla (ns. "kylmäsauma").
Metallisen rakenteen "murtuminen" on monimutkainen ilmiö. Aina se murtumisen syy ei ole aivan ilmeisenselvä. Asiaan vaikuttaa myös rakenne eli mistä "tangosta" on kysymys? Jos se on vinotanko niin silloin oma vaikutus on vinotangon sijaintipaikka eli vaikuttaako siihen vetojännitys vai puristus voimat. Myös käyttöympäristön lämpötila vaikuttaa asiaan. Puristussuuntaisissa voimissa on huomioitava myös mahdollinen nurjahdus. Myös tangon pintavirheet voivat vaikuttaa asiaa kuten se "lovivaikutus".
PS. ne kouluesimerkit voivat olla liiaksi yksinkertaistettuja. Itse olen lämpövoimalaitoksessa tavannut tapauksia joissa höyryputkistossa tapahtuva "vesi-isku" on aiheuttanut jopa putkiston kannatinrakenteissa (ovat tankomaisia tukirakenteita) jopa ilmiselviä murtumia. Ne voivat irrota betonirakenteista taikka sitten kannatustankojen hitsauksissa on murtumia jotka on ehdottomasti korjattava.
Käytännössä rakenteisiin vaikuttaa samanaikaisesti monia voimia. Ja sitten tarkan syyn selittäminen voikin olla aika monimutkaista useimmin syynä on monen tekijän summa.
Tuo tanko esimerkki voisi vallan hyvin kuvata putkiston kannatinrakenteiden tukitankoja. Äkillinen "vesi-isku" voi olla SE lopullinen murtaja ennestään heikentyneelle viruneelle ja väsyneelle rakenteelle. Putkistojen tukirakenteitakin on siis seurattava laitoksen käyttöiän mukana. Putkistojen kannatintakenteisiin vaikuttaa siis putkistojen staatinen massakuorma (paino) ja dynaamiset vaihtokuormitukset. Ja ne hitsaukset on oltava myös kunnollisia eli mitään "kylmäsaumoja" ei saa olla. (ei myöskään hitsaussaumojen säröjä)
Toivottavasti se tietomäärä kasvaa koulutuksessa siinä määrin kun tullaan työelämään jotta se työnteko sujuu turvallisesti. Oppikaa rakentamaan kunnollisia tukitankorakenteita työympäristöönne. Olishan se ikävä juttu jos putkistorakenteet romahtaisivat päällenne materiaalien lujuuden pettäessä syystä tai toisesta. Silloissakin on omat tukirakenteensa kuten myös rakennusten rakentamistyön aikaisilla telineillä.
Hyvää työturvallisuutta teille "laskupäillekin". - JA51
sama_konemestari kirjoitti:
Siinäpä se. Metalliseen rakenteeseen voi vaikuttaa molemmat voimat samanaikaisesti eli staattinen ja dynaaminen kuormitus. Viruisen lisäksi tässä tapuksessa tankoon voi vaikuttaa vaihtokuormitus eli väsyminen.
Toisaalta ko. tankoon vaikuttaa myös materiaalin sisäiset virheet esim. huono hitsaus essim. väärällä hitsauspuikolla tai väärällä hitsausvirralla (ns. "kylmäsauma").
Metallisen rakenteen "murtuminen" on monimutkainen ilmiö. Aina se murtumisen syy ei ole aivan ilmeisenselvä. Asiaan vaikuttaa myös rakenne eli mistä "tangosta" on kysymys? Jos se on vinotanko niin silloin oma vaikutus on vinotangon sijaintipaikka eli vaikuttaako siihen vetojännitys vai puristus voimat. Myös käyttöympäristön lämpötila vaikuttaa asiaan. Puristussuuntaisissa voimissa on huomioitava myös mahdollinen nurjahdus. Myös tangon pintavirheet voivat vaikuttaa asiaa kuten se "lovivaikutus".
PS. ne kouluesimerkit voivat olla liiaksi yksinkertaistettuja. Itse olen lämpövoimalaitoksessa tavannut tapauksia joissa höyryputkistossa tapahtuva "vesi-isku" on aiheuttanut jopa putkiston kannatinrakenteissa (ovat tankomaisia tukirakenteita) jopa ilmiselviä murtumia. Ne voivat irrota betonirakenteista taikka sitten kannatustankojen hitsauksissa on murtumia jotka on ehdottomasti korjattava.
Käytännössä rakenteisiin vaikuttaa samanaikaisesti monia voimia. Ja sitten tarkan syyn selittäminen voikin olla aika monimutkaista useimmin syynä on monen tekijän summa.
Tuo tanko esimerkki voisi vallan hyvin kuvata putkiston kannatinrakenteiden tukitankoja. Äkillinen "vesi-isku" voi olla SE lopullinen murtaja ennestään heikentyneelle viruneelle ja väsyneelle rakenteelle. Putkistojen tukirakenteitakin on siis seurattava laitoksen käyttöiän mukana. Putkistojen kannatintakenteisiin vaikuttaa siis putkistojen staatinen massakuorma (paino) ja dynaamiset vaihtokuormitukset. Ja ne hitsaukset on oltava myös kunnollisia eli mitään "kylmäsaumoja" ei saa olla. (ei myöskään hitsaussaumojen säröjä)
Toivottavasti se tietomäärä kasvaa koulutuksessa siinä määrin kun tullaan työelämään jotta se työnteko sujuu turvallisesti. Oppikaa rakentamaan kunnollisia tukitankorakenteita työympäristöönne. Olishan se ikävä juttu jos putkistorakenteet romahtaisivat päällenne materiaalien lujuuden pettäessä syystä tai toisesta. Silloissakin on omat tukirakenteensa kuten myös rakennusten rakentamistyön aikaisilla telineillä.
Hyvää työturvallisuutta teille "laskupäillekin".Eli ensin sä sekoitat termilogiaa keskenään ja sen jälkeen kirjoitat paljon aiheen vierestä.
Sitten mitä tulee väsymiseen ja sen soveltamiseen tässä tapauksessa. Niin silloin vastaus esitettyyn kysymykseen on ihan mitä vaan. Näin, koska tässä tapauksessa väsymisvaurion huomioon ottaminen merkitsisi pahimmillaan sitä, että oletettaisiin, että lämpötilaa lasketaan ja nostetaan miljoonia kertoja. Ja se millä välillä kyseinen lämpötilan nosto ja lasku tehtäisiin vaikuttaisi suoraan vastaukseen, koska kysymys koskee suoraan lämpötilaa! - tangon_pätkä
JA51 kirjoitti:
Eli ensin sä sekoitat termilogiaa keskenään ja sen jälkeen kirjoitat paljon aiheen vierestä.
Sitten mitä tulee väsymiseen ja sen soveltamiseen tässä tapauksessa. Niin silloin vastaus esitettyyn kysymykseen on ihan mitä vaan. Näin, koska tässä tapauksessa väsymisvaurion huomioon ottaminen merkitsisi pahimmillaan sitä, että oletettaisiin, että lämpötilaa lasketaan ja nostetaan miljoonia kertoja. Ja se millä välillä kyseinen lämpötilan nosto ja lasku tehtäisiin vaikuttaisi suoraan vastaukseen, koska kysymys koskee suoraan lämpötilaa!"Näin, koska tässä tapauksessa väsymisvaurion huomioon ottaminen merkitsisi pahimmillaan sitä, että oletettaisiin, että lämpötilaa lasketaan ja nostetaan miljoonia kertoja."
Täh? Mistä sä tälläistä ole lukenut? Kyllä riittävän heikko materiaali voi mennä rikki (vaurioitua) pienemmästäkin ja jopa yhdestä kerrasta.
Koko esimerkki on täysin järjetön. Eipä aloittaja edes kertonut MIHIN sen tangon päät edes hitsataan kiinni? Ilmaanko? Vai toisiinsako? Silloihan siitä tulisi rengas yhteenliitettyine päineen. Ja MISSÄ se lämmitetään 300 lämpötilaan? Uunissako? Auringonvalo ei kyllä nosta lämpötilaa noin korkeaksi.
Nämä esimerkkien tekijät usein ovat hörhöteoreetikkoja joilla ei ole mitään yhteyttä todellisuuteen. Niinpä niin, kertokaa te hörhöteoreetikot mihin ne terästangon päät ovat hitsattu kiinni. Toimiiko se esimerkin mukainen terästanko lujuutta vahvistavana rakenneosana vai onko se pelkkä koristetanko? Vai onko tarkoitus herättää vain mielikuvitusta? - JA51
tangon_pätkä kirjoitti:
"Näin, koska tässä tapauksessa väsymisvaurion huomioon ottaminen merkitsisi pahimmillaan sitä, että oletettaisiin, että lämpötilaa lasketaan ja nostetaan miljoonia kertoja."
Täh? Mistä sä tälläistä ole lukenut? Kyllä riittävän heikko materiaali voi mennä rikki (vaurioitua) pienemmästäkin ja jopa yhdestä kerrasta.
Koko esimerkki on täysin järjetön. Eipä aloittaja edes kertonut MIHIN sen tangon päät edes hitsataan kiinni? Ilmaanko? Vai toisiinsako? Silloihan siitä tulisi rengas yhteenliitettyine päineen. Ja MISSÄ se lämmitetään 300 lämpötilaan? Uunissako? Auringonvalo ei kyllä nosta lämpötilaa noin korkeaksi.
Nämä esimerkkien tekijät usein ovat hörhöteoreetikkoja joilla ei ole mitään yhteyttä todellisuuteen. Niinpä niin, kertokaa te hörhöteoreetikot mihin ne terästangon päät ovat hitsattu kiinni. Toimiiko se esimerkin mukainen terästanko lujuutta vahvistavana rakenneosana vai onko se pelkkä koristetanko? Vai onko tarkoitus herättää vain mielikuvitusta?Jos sä voisit edes lukea mun kaikki aikaisemmat viestit. Mä en rupea kertaamaan niiden sisältöä. Niissä aikaisemmissa viesteissä mä olen jo kertonut sen miten kyseinen sauva menee kerrasta poikki. Joten älä rupea viisastelemaan.
Sen lisäksi aikaisemmat viestit lukemalla tajuaisit sen, että se ainoa syy minkä takia mä mainitsen väsymisen on se, että "konemestari" mainitsee asiasta. Ja, että mä ainoastaan perustelen viestissä sitä, minkä takia väsymistä ei pitäisi ottaa huomioon. Nimittäin sen ottaminen huomioon merkitsisi siis sitä, että pitäisi kehittää jokin väsymishistoria (eli ruveta keksimään asioita joita ei ole mainittu tehtävänannossa) ja, että se väsymishistoria vaikuttaisi ratkaisevasti tulokseen.
- JA51
Periaatteessä kyse on vaikeimmillaan samankaltaisesta kysymyksestä kuin; Kuinka paljon energiaa tarvitaan jään lämmittämisessä vedeksi?
Niin kuin varmaan tiedät niin kyseinen lasku pitää laskea osissa, koska jään ja veden ominaislämpökapasiteetti on eri. Sekä sen takia, koska kun jää sulaa vedeksi niin energiaa kuluu, mutta lämpötila ei nouse.
Nyt siis myötäminen on laskennan kannalta samanlainen vaihe kuin jään muuttuminen vedeksi. Jännitys pysyy vakiona, mutta lämpötila nousee ( jään sulamisessa lämpötila pysyy vakiona, mutta käytetyn energian määrä nousee).
Venyminen jännityksen noustessa on laskennan kannalta samanlaista kuin energian kuluminen jään ja veden lämpötilan noustessa. Jään ja veden lämpötilan nouseminen lasketaan käyttäen samaa kaavaa, mutta kulmakerroin on eri, koska ominaislämpökapasiteetti on eri. Eli sama jo aikaisemmin esitetty kaava kaikissa tilanteissa, mutta nollasta myötorajaan yksi kulmakerroin, myötörajasta kurouman alkamiseen toinen kulmakerroin, kuroutuessa kolmas kulmakerroin, teräksen muuttuessa sitkeästä hauraaksi taas kulmakertoimen muutos.
Nyt äskeisessä kannattaa huomata se, että todellisuudessa plastinen alue on epälineaarista, mutta siitä päästään helposti eroon siis sillä, että se kyseinen alue linearisoidaan. Nyt se, että kuinka moneen osaan epälineaarinen osa jaetaan sitä linearisoidessa vaikuttaa tuloksen tarkkuuteen ja siihen kuinka monta eri kulmakerrointa tulee, mutta tällä linearisoinnilla päästään siis tähän sama kaava, mutta kulmakerroin muuttuu logiikkaan ja lopulta helppoon laskuun. Nyt pitää etsiä vain jännitys vastaan venymä kaaviot eri lämpötiloilla ja katsoa siitä sopivat kulmakertoimet. Ja se mikä tässä on se vaikein osuus on kyseisen kaavion löytäminen kun lämpötila on todella matala. Tehdään pieni yhteenveto menneestä:
Iodz: 1 metrin pituinen, 10 millimetrin halkaisijan terässauva lämmitetään 300 asteeseen ja hitsataan molemmista päistään kiinni. Ilmoita lämpötila, jossa sauva katkeaa.
Jännä tuo agressio, jonka tämä tehtävä aiheuttaa. Kyllä teräksiä on moneen lähtöön, mutta ajattelin toisessa viestissäni hieman tarkentaa tehtävänantoa koskemaan nimenomaan rakenneteräs S355:sta (Fe52), koska tuosta ilmoitetaan suoraan standardia vastaava myötölujuus.
Tässä vaiheessa voi todeta kyseessä olevan sitkeän rakenneteräksen, jonka murtolujuus on todellakin 510 - 680 N/mm2 eli 51 - 68 kN/cm2. vaativia laskelmia tehdessä materiaalista vaaditaan ainestodistus, jolloin määritin tehtaan antamaksi arvoksi 58 kN/cm2. Loppujen lopuksi materiaalin lujuudella ei tässä tehtävässä ollut merkitystä, sillä rakenneteräkset venyvät jokseenkin samalla lailla.
Martta00
Yksinkertaiseen kysymykseen yksinkertainen vastaus: Teräkselle a = 12E-6 ja E = 210000 MPa ja jos murtumisjännitys on Sm = 355 MPa,
Tähän voi todeta, Sm = 355 MPa on nimellinen myötörajan arvo teräkselle S355 ei murtolujuus, kuten hän sen käsitteli laskelmassa. Uskon tämän olleen vahinko ja näitähän aina sattuu tekevälle. Lopputulema sauvan katkeamisena oli satua, johon halusin puuttua.
Yritelmä: FL/(EA) = aLdt -> jännitys /E =a dt. Heitäpä tämä tarkastelu asiakkaalle, ja järjestä spektaakkeli tangon katkaisemiseksi. Tämä, vaikka tutustumatta siihen tarkemmin, se saattaa olla kuinkakin hieno.
JA51:
Hän tuntuu olevan perillä lujuuden määrittämisestä. Miksi tehtävillä pitäisi olla jokin yksiselitteinen vastaus, monen asian vaikuttaessa muuttujana tehtävään. Yksi asia on venymä ja lujuus kuumennetussa teräksessä, josta ajattelin tulevan jotakin kommenttia.
Kuroumusta sen verran, ettei sitä voi jättää laskelmista pois, jos se on S355 aineeseen liittyvää.
Mikä-plastinen-muutos: Kannattaa lukea tarkemmin. Oletus oli kurouman syntyvän tangon keskelle ja olevan pituudeltaan 100 mm, ei koko tangon pituus. Laskelma käsitteli tätä pituutta.
Lopuksi totean, etten todellakaan ole suunnittelija, vaan entinen kaupallinen myyjä. Tämä on fysiikkaan syvästi mieltyneen mieleni harrastus. Voisin tehdä tehtävän tälle sivulle, sillä niitä tunnuttiin kaivattavan. Luonteeni mukaista olisi useimpien vastauksien olevan oikeita, enemmän kuin yhden, jos sen pystyy jollakin tapaaa perustelemaan laskukoneen kanssa.
Eiköhän lopeteta tähän hyvällä ja oteta se hyvä, mikä tästä on otettavissa opiksi. Kaikilla oli hyviä huomioita, joiden parhaista osista saisi paljon aikaan. Muistakaa aina hyvän levysepän pystyvän paikkaamaan sitä, mitä suunnittelussa onnistutaan tekemään väärin. Nimimerkillä kokemusta on.- JA51
Se plastinen venymä eli permanentti venymä tulee ensin koko sauvan pituudelle. Vasta ihan loppuvaiheessa se plastinen venymä keskittyy pienelle alueelle jolloin tapahtuu kurouma.
- miten_kestää
Hitsataanko rutiilipuikoilla? Soveltuuko selainen hitsaussauma pakkaseen?
- hitsari_valitsee
miten_kestää kirjoitti:
Hitsataanko rutiilipuikoilla? Soveltuuko selainen hitsaussauma pakkaseen?
Hitsauspuikkojen valinnasta on kirjojakin. Ainakin Esab niminen firma on julkaissut tälläisen oppaan.
miten_kestää kirjoitti:
Hitsataanko rutiilipuikoilla? Soveltuuko selainen hitsaussauma pakkaseen?
kun nyt kerta kysyt jo viidettä kertaa, niin vastaan, vaikka en asiasta tiedä oikeastaan mitään, mutta rutiilipuikkohan on saksalaisten keksimä ns helppo puikko hitsata. Hyvä vaihtoehto juuri muuten hankaliin olosuhteisiin, jolloin puikko pitää saada syttymään helposti ja sula pystyä hallitsemaan vaikeassakin paikassa. Itse se syntyvä hitsisauma on ihan sama kuin vakiopuikollakin, joita käytetään sarjatuotannossa suojassa ilmastonmuutoksilta. Pitää kuitenkin muistaa, että rutiilipuikoistakin pitää huolehtia yhtä hyvin kuin tavallisista. Päällysteen puikossa on oltava kuiva, vaikka tuulisi ja vettä sataisi ja olis 30 astetta pakkasta.
Tuo edellinen kirjoittelija höpisee jostain Esabista. Firmojen mainoksia ei kannata uskoa koskaan, eikä varsinkaan niitä höpöjuttuja mitä lukee puikkopaketin kyljessä. Oikeasti rutiilipuikot on ollut pakko kehittää hitsareille, jokka on niin tumpeloita, etteivät saa edes puikkoa syttymään. Sellaiset tunarit kun hitsaa, niin se on ihan yks lysti, kestääkö se sauma pakkasella.procentti kirjoitti:
kun nyt kerta kysyt jo viidettä kertaa, niin vastaan, vaikka en asiasta tiedä oikeastaan mitään, mutta rutiilipuikkohan on saksalaisten keksimä ns helppo puikko hitsata. Hyvä vaihtoehto juuri muuten hankaliin olosuhteisiin, jolloin puikko pitää saada syttymään helposti ja sula pystyä hallitsemaan vaikeassakin paikassa. Itse se syntyvä hitsisauma on ihan sama kuin vakiopuikollakin, joita käytetään sarjatuotannossa suojassa ilmastonmuutoksilta. Pitää kuitenkin muistaa, että rutiilipuikoistakin pitää huolehtia yhtä hyvin kuin tavallisista. Päällysteen puikossa on oltava kuiva, vaikka tuulisi ja vettä sataisi ja olis 30 astetta pakkasta.
Tuo edellinen kirjoittelija höpisee jostain Esabista. Firmojen mainoksia ei kannata uskoa koskaan, eikä varsinkaan niitä höpöjuttuja mitä lukee puikkopaketin kyljessä. Oikeasti rutiilipuikot on ollut pakko kehittää hitsareille, jokka on niin tumpeloita, etteivät saa edes puikkoa syttymään. Sellaiset tunarit kun hitsaa, niin se on ihan yks lysti, kestääkö se sauma pakkasella.tuo oli oikeastaan vasta osatotuus tässä rutiilipuikkoasiassa.
Rutiilipuikolla siis voi hitsata tavallista pienemmällä virralla, jolloin sula on pienempi ja se voi sitten johtaa ns kylmäsaumaan, joka on aika paha hitsausvirhe. Hitsin ja perusaineen raja jää ohuen ohueksi ja se ei siis kestä mitään. Hitsaaminen pitäisi aina tehdä maksimivirroilla, jolloin saumasta tulee luja ja hitsaus sujuu nopeasti/taloudellisesti.- voihitsi
Kyllä rutiilipuikkojen tuottaman sauman lujuuksissa pientä eroa huonompaan suuntaan on, mutta monella hitsarilla helpomman hitsattavuuden ansiosta lopputulos kuitenkin helposti lujempi.
- ammattihitsari
procentti kirjoitti:
kun nyt kerta kysyt jo viidettä kertaa, niin vastaan, vaikka en asiasta tiedä oikeastaan mitään, mutta rutiilipuikkohan on saksalaisten keksimä ns helppo puikko hitsata. Hyvä vaihtoehto juuri muuten hankaliin olosuhteisiin, jolloin puikko pitää saada syttymään helposti ja sula pystyä hallitsemaan vaikeassakin paikassa. Itse se syntyvä hitsisauma on ihan sama kuin vakiopuikollakin, joita käytetään sarjatuotannossa suojassa ilmastonmuutoksilta. Pitää kuitenkin muistaa, että rutiilipuikoistakin pitää huolehtia yhtä hyvin kuin tavallisista. Päällysteen puikossa on oltava kuiva, vaikka tuulisi ja vettä sataisi ja olis 30 astetta pakkasta.
Tuo edellinen kirjoittelija höpisee jostain Esabista. Firmojen mainoksia ei kannata uskoa koskaan, eikä varsinkaan niitä höpöjuttuja mitä lukee puikkopaketin kyljessä. Oikeasti rutiilipuikot on ollut pakko kehittää hitsareille, jokka on niin tumpeloita, etteivät saa edes puikkoa syttymään. Sellaiset tunarit kun hitsaa, niin se on ihan yks lysti, kestääkö se sauma pakkasella.Et taida tajuta mitään hitsauksesta? Esab on hitsausteknologia firma. Esabilla on yleispuikko OK 48.00 ja se on "emäksinen" puikko seostamattomille hienoraeteräksille. Tätä puikkolaatua konepajat käyttävät varsin yleisesti tasavirta "yleispuikkona". (tämä sopii myös matalille lämpötiloille, iskusitkeys ulottuu jopa - 40 lämpötilaan asti, yleisemmin kumminkin vain - 20 saakka.
Puikot OH 43.32 ja OK 46.00 ovat rutiilipäällysteisiä yleispuikkoja jotka soveltuvat myös vaihtovirta hitsauksiin. (sopivat myös pienmuuntaja laitteille)
Ei tämä ole mitään Esabin mainospropagandaa. Tietyt hitsauspuikot (ja langat) ovat jopa luokituslaitosten hyväksymiä. Etpä taida tietää mitä ne luokituslaitokset ovat? Ammattihitsarina käytän yleispuikkona juuti tutoa OK 48.00 puikkoa. Opettele edes ensin hitsauksen teoria. - lodz
Nyt on pakko kysyä: miten tämä puikkohitsaus enää liittyi alkuperäiseen kysymykseen?
lodz kirjoitti:
Nyt on pakko kysyä: miten tämä puikkohitsaus enää liittyi alkuperäiseen kysymykseen?
varmaan sen takia, että Esabin miehen mielestä se tanko ei murru ainakaan siitä hitsin kohdalta, koska se on niin hyvä hitsari, enkä minä ymmärrä mistään mitään.
- hitsarin_pyyntö
lodz kirjoitti:
Nyt on pakko kysyä: miten tämä puikkohitsaus enää liittyi alkuperäiseen kysymykseen?
"hitsataan molemmista päistään kiinni."
Näinhän se aloittaja kirjoitti. Se puikkohitsaus oli nyt vain oletus kun aloittaja EI kyennyt kertomaan MITÄ hitsausmenetelmää hän tarkoitti !
Ajatus "hitsataan molemmista päistä kiinni" sisältää ajatuksen hitsauksesta. Näin ainakin minä hitsarina ole tottunut ajattelemaan. Pakkohan se jokin oletus hitsaustavasta oli sitten tehtävä.
Otin esimerkiksi sen puikkohitsauksen koska se on "yleisesti" tunnettu menetelmä. Harvemmat sentään tuntee kitka-, ulträäni- tai laserhitsausta.
Miksi aloittajat ovat niin "tyhmiä" etteivät itse osaa kertoa MITÄ tarkalleen ottaen tarkoittavat? Pyydän kovasti anteeksi jos olettamukseni puikkohitsauksesta oli väärä. Hitsausmenetelmiä on niin monia. - häikäisevä_havainto
lodz kirjoitti:
Nyt on pakko kysyä: miten tämä puikkohitsaus enää liittyi alkuperäiseen kysymykseen?
"hitsataan molemmista päistään kiinni. "
Tuo ajatus ei mitenkään liity hitsaukseen millään tavalla aloittajan ja "lodzin" mukaan.
Puikkohitsauksella ei voi hitsata molempia päitä kiinni "johonkin" mitä ei kerrota.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1006484
Nikkalassa vauhdilla nokka kohti taivasta
Mitähän Darwin sanoisi näistä 4 suomalaisesta, jotka kävivät Haparandan puolella näyttämässä, kuinka Suomi auto kulkee t303873törniöläiset kaaharit haaparannassa
isäpapan autolla kaahatta 270 km/h metsään https://www.lapinkansa.fi/nsd-kaksi-suomalaista-kuoli-kolarissa-haaparannall/283260Sitä saa mitä tilaa Perussuomalaiset!
https://yle.fi/a/74-20160212 SDP:n kannatus se vain nousee ja Keskusta on kolmantena. Kokoomus saanut pienen osan persu3761774- 331408
- 271350
Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän
Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi471023Anteeksi kulta
En oo jaksanut pahemmin kirjoitella, kun oo ollut tosi väsynyt. Mut ikävä on mieletön ja haluisin kuiskata korvaasi, hyv11976Perttu Sirviö laukoo täydestä tuutista - Farmi Suomi -kisaajista kovaa tekstiä "Pari mätää munaa..."
Ohhoh, Farmilla tunteet alkaa käydä kuumana, kun julkkiksia tippuu jaksosta toiseen! Varo sisältöpaljastuksia: https:11910- 42879