En tiedä ymmärsinkö oikein sua, mut voin taas sanoa varmemmin, että sinua parempaa naista en voi löytää. Harmittaa edes yrittää etsiä, mutta kai se on pakko. Pitää vaan uskoa siihen, että kaikki menee niinkuin pitääkin. Miten sitten meneekin. Jos se olisitkin lopulta Sinä.. Eihän sitä tiedä. Haluaisin uskoa siihen, mutta pelkään loukkaavani itseäni vain lisää. Liikaa ei sovi ainakaan yrittää. Sen olen oppinut. Eikä uskoa sokeasti mihinkään.
Uskoit varmaankin, että pelaan täydellä pakalla kun uskalsit vielä avartaa mailmaasi mulle, kaikesta huolimatta? Susta johtuvaa tää kaikki sekoiluni vaan on..veit kuiteskin jokeri korttini tietämättäsi..
Mulla on ikävä sun hellivää ääntäsi, napakkaa tekstiäsi ja ennen kaikkea sua. Sylini huutaa sua luokseen. Voi syli parkaa. Ei voi saada sua.
Kenen kanssa oletkin, niin toivon vilpittömästi että olet onnellinen. Sen kai jo tiesitkin.
Uskoit varmaankin, että pelaan täydellä pakalla kun uskalsit vielä avartaa mailmaasi mulle, kaikesta huolimatta? Susta johtuvaa tää kaikki sekoiluni vaan on..veit kuiteskin jokeri korttini tietämättäsi..
Mulla on ikävä sun hellivää ääntäsi, napakkaa tekstiäsi ja ennen kaikkea sua. Sylini huutaa sua luokseen. Voi syli parkaa. Ei voi saada sua.
Kenen kanssa oletkin, niin toivon vilpittömästi että olet onnellinen. Sen kai jo tiesitkin.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Et kai vaan ole ollut sisällä koko päivän? Olihan päivä : ) Kyllä olet ollut ulkona, näkyy tässä hieman sinistä taivasta. Sen oppinut, ettei näistä pidä sen kummemmin...mutta mukavaa silti välillä uskoa vähäsen...heippa.
Joo. Annetaan ajan kulua. Aika sen näyttää, eikä tämä palsta. Senkin olen oppinut. Verkot toimii suoraankin. Ei vaan sovi liian kauan pitää sormiaan liedellä, ettei pala. Lämmitellään ihan vapaasti kuiteski joskus jos siltä tuntuu. Sinä ja toivottavasti mäkin.
Onnea on paljon nytkin. Ei mulla ole mitään syytä sääliä itseäni, mutta sitä on vaan niin ahne. Syyllinen sylini siihen on ja sä. Kun jotain ikävää tai kivaa tapahtuu, niin pitäis olla vaan joku. Sille ei voi minkään. Onni tuplaantuu ja murheet puolittuvat. Kuin taivaasta toitotettu.
Välillä vähän unisena (ja pienessä krapulassa etenkin..) on tullut joskus vaan hieman haikea fiilis ja tänne jotain raapustan. On niitä suurempiakin syntejä. Tää sentään on jotain aitoa vaikka kuviteltua onkin..
Mitä välillänne tapahtui kun noin pelkäät? Selvästi välität paljon ja haluaisit takaisin tämän naisen kenelle kirjoituksesi on osoitettu... Onko nyt siis kysymys siitä sinä pakenit? Ja mitä tarkoitat lauseella "En tiedä ymmärsinkö oikein sua, mut voin taas sanoa varmemmin, että sinua parempaa naista en voi löytää." Tuntuu pahalta kun huomaa miten paljon toinen välittää, mutta on silti epävarma tulevasta... Ole rohkea ja kerro kaikki tuo mitä tänne kirjoitit suoraan hänellä. Uskon että hän on ansainnut kuulla tuon... Oletko miettinyt että myös hänellä voi olla kova ikävä syliisi? Soita hänelle.
En toivo sinulle hyvää kenenkään muun kanssa kuin minun.
näin unta että sulla on jokin asia mitä et halua kertoa ja minkä pelkäät vaikuttavan asioihin. Sairaus, vamma, trauma tai jotain?
Kyllä kai tajuat että en sellaisen takia hylkäisi. Vaikka olenkin pinnallinen, niin muut asiat ovat paljon tärkeämpiä.
No unta se vaan oli. Hallua koko homma.
Enhän minä pelaa millään korteilla. Minä vaan elän tätä elämää ja reagoin omalla tavallani eri tilanteisiin.
Mikä se jokeri kortti mahtoi olla?
Minäkö olen sekoittanut sut. saisit seota vahän lisää,eihän tästä muuten mitään tule.
Olen vapaa vielä, etkö haluakaan vai mikä on.
Olen halunut katsoa tämän meidän välisen vetovoiman, mitä tapahtuu.
Soita tai tekstaa mulle, ja kerro suoraan. Mistä tiedät etten edelleen miettisi sinua...? :)
Saat aikaiseksi. Oli kenelle hyvänsä. Ei kyllä minulle. Ihailin vaan.
Terveisin: Walpuri
niimpä..voi syli parkaa..
ja voi sua kolli parkaa=)..olisithan säki voinu välillä soittaa mulle jos kerran oli ikävä..en mä voi sitä tietää ku et ilmottele itestäs mitään ku kerran kuukaudessa..ja -tiedoks sulle,etten mä sun jälkeen oikeen edes eti ketään..nää ns tapailut riittää mulle tällä hetkellä..=)oot rakassss mulle tajuutko????
En ole sitä vielä tajunnut. Sun pitää se mulle selvästi kertoa että rakastat!
En ole mitään liikaa sanonut, koska enhän minä voi rakastaa sua kun en kunnolla tunnekaan. Ei tämä kyllä mitään tavallista ihastumistakaan ole..
Senkin varmaan jo olet tajunnut.
Kyllä sä varmaan minusta vähän pidät, koska olen sua niin paljon paijannut sanoillani. Ettet ois vähän kehräämäänkin ruvennut..en uskalla edes kuvitella...taidat puskea vaan toisen tuhisijan poskia..näin olen ainakin ymmärtänyt...voi kissanviikset. Silakkamarkkinoille se kai on vaan suunnistettava..
kolli oikein kolistelee, alkaa kyllä kolahtamaan toi teksti älyttömän tutulla tavalla.
eikö hän ole kertonut mitä ajattelee sinusta? oletko edes kysynyt?
olet paijannut häntä sanoilla, onko hän ymmärtänyt asian paijauksena vai kenties toisin?
tämä kattimatti kujeilee...
Kaikki mitä olen hänelle suoraan sanonut on totta. Ei edes liioittelua.
Sillä lailla. Kohta alan ihan oikeasti epäillä, että tiedän kuka siellä raapustaa.
voi olla hän, koska majailet pääkaupunkiseudulla. Kerro vähän lisää itsestäsi.
Soitin tänään sinulle, miksi et vastannut puhelimeen.
se siellä luuraa. Kerrohan tarkemmin.
Muuta en kerro kuin sen että meillä on vuosi ikäeroa..olen -80..hän on mua vuoden vanhempi..samassa koulussa ollaan vieläkin..
Tuo juttusi on melkein kuin minun suusta.
Olen kanssa yrittänyt kertoa tunteistani tekstin välityksellä hänelle, ihastukselleni ja tiedän että tunteet ovat molemminpuolisia. Niin kaipaan häntä, haluaisin niin halata ja suudella hellästi,rakastaa häntä. Uskon että tämä nainen on minun toinen puolikkaani mitä olen jo pitkään kaivannut, sillä en ole koskaan tuntenut toista naista kohtaan samoin, siksi tämä erossa olo kalvaa minua. Toivoisin vain että hän tulisi myös minua vastaan eikä pakoilisi, olisi vain niin paljon helpompaa yhdessä.
Jos ihastuksesi tuntisi samalla tavalla, olisitte jo yhdessä. Tuntuisi siis siltä, ettei hän vastaa tunteisiisi. Eli aika herätä ja haistaa kahvi. On niitä muitakin kaloja meressä.
En kuvitellut samalla tavalla kuin sinä. Ehkä vain villeimmissä fantasioissani. En kuitenkaan missään vaiheessa oikeasti kuvitellut että hän pitäisi minusta. Se on itsepetosta. Ei kannata.
Itseluottamusta kuitenkin löytyy sen verran, että uskoisin hänen kiintyvän minuun, mikäli hän minuun tutustuisi. En muuten olisi häntä koskaan ulos pyytänyt.
Kuvittelin minäkin aikoinani etten voisi enää kehenkään ihastua teini-ihastukseni hävittyä kuvioista. Nykyään en välttämättä enää edes kääntäisi päätäni, jos hänet näkisin.
Kyllä se siitä. Aika parantaa hulluuden.
Pitää myös ottaa huomioon että sitä voi olla niin väärässä et huhheijaa. Nyt ei vain tajua.
että lennä vain laudan kappaleilla
"koululla" tarkoitin samaa budo-seuraa. Jos lukisit näitä, niin nyt viimeistään äkkäisit mut. :P