Ongelmia ja vastuksia on ja oikeastaan viimeaikoina olen alkanut tiedostamaan että taitaa olla yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.
-ahdistunut lähes kokoajan, enemmän taikka vähemmän.
-hermostunut.
-murehdin kaikkia asioista.
-Elämä on murheesta murheeseen elämistä, kun yhdestä pääset alat murehtimaan toista.
-Väsyttää oikeastaan kokoajan, tähän olen etsinyt syytä mutta se voi olla tämä ns.häiriö syynä.
-haluttomuus.
Miten muut elävät tämän sairauden kanssa?
-ahdistunut lähes kokoajan, enemmän taikka vähemmän.
-hermostunut.
-murehdin kaikkia asioista.
-Elämä on murheesta murheeseen elämistä, kun yhdestä pääset alat murehtimaan toista.
-Väsyttää oikeastaan kokoajan, tähän olen etsinyt syytä mutta se voi olla tämä ns.häiriö syynä.
-haluttomuus.
Miten muut elävät tämän sairauden kanssa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ehkä tärkeämpi kysymys on, että miten sinä alat elämään asian kanssa ja teetkö sille jotain. Itse sain avun psykoterapiasta, jota on kolmesta vuodesta (200 kerrasta) enää 3 krt jäljellä. Olen nykypäivänä sillä tavalla oireeton, että elän hyvää elämää sen suruineen ja murheineen, mutta enää ne eivät kaada minua kokonaan. Ahdistuneisuushäiriöön liittyvät fyysiset oireet, kuten huimaus, pala kurkussa, kuristava tunne rintakehällä, puutumiset yms. ovat kaikki kadonneet. Suosittelen sinua hakemaan itsellesi apua! Saat sitä kyllä, jos olet sitä valmis vastaanottamaan!
Hei
Olen käynyt psykoterapiassa eli en saa sitä enää kelan tukemana.
Itsellä on myös pakkoneuroosi joka kuuluu tähän samaan ahdistuneisuus ryhmään ja terapiassa käsiteltiin oikeastaan pakkoneuroosia ja siihen liittyviä ongelmia.
Nyt kun olen saanut pakkoneuroosin tai siihen liittyvän ongelman hieman aisoihin niin olen huomannut tämän ahdistuneisuushäiriön.
Oletko perehtynyt EFT "taputtelusta"? Kannattaa kokeilla ja tutustua (Google).
EFT on varmaan myös hyvä, mutta suosittelen aktiivista tekemistä. Fyysinen ja henkinen puoli kulkevat käsi kädessä. Fyysinen tekeminen siis parantaa myös henkistä puolta ihmisessä.
Itse koin hikiliikunnan ulkoilmassa parhaaksi yksittäiseksi hoitokeinoksi ahdistuksessa.
artsi94:lle jatkan, että minä, joka elinikäisestä aloittajan mainitsemasta diagnoosista myös kovin kärsin, niin minut ahdistustila tekee sellaiseksi, etten pysty tuohon fyysiseen tekemiseen! En mitenkään, olen ihan salpautunut. Jotenkin tiedän, että se auttaisi, mutta miksi en saa sitä alkuun? Nyt minulla kova ahdistustila ja istun tuolissani läppäri sylissä, pölynimuri lattialla ja tavaroitakin jo siirrelty, jotta se imurointi pitkästä aikaa olisi ihan tärkein juttu. Kunhan kämppää pitkästä aikaa saisin järjestettyä, niin myös tänään piti mennä kuntosalille. Miksi ihmeessä en sitä saanut aikaiseksi ja päivä jo kohta kulunut. Voisinhan jättää siivoukset tänne kesken odottamaan voimakkaampaa hetkeä ja tehdä se salikäynti, mutta miksi en pysty lähtemään sinne. Ahdistus estää senkin. - Monesti sanotaan minullekin juuri tuota, mitä artsi94, mutta miksi ei toimi, siksi tuleekin mieleeni, että liian helpossa oleva ratkaisu. Onko sitten minun oire niin paha? Apua! En oikein millään haluaisi ottaa ylimääräistä rauhoittavaa/ahdistuslääkettäkään.
En itsekään pysty edes liikahtaa pahassa ahdistuksessa.
Artsi94 puhuu asiaa. Tänäänkin kun olen töiden jälkeen vain istuskellut tuntuu ahdistus voimakkaammin, töissä sitä ei edes huomaa niinkään, jos ei pahasti ahdista.
Myöskin kun harrastin kovaa treenaamista minusta ahdistus ei ollut näin paha.
Tälläkinhetkellä tunnen ahdistusta eikä siihen mitään niin selkeää syytä ole.
Onko muilla tälläistä?