Mulle saatiin, vasta tilattua, niin jouduin, heti lähteen meneen.
Että se siitä syömisestä taas.
Ihan vanha, tuttu, oon taas.
Että se sitten, ne paskan ruskeat siirs
Alueelleen kun taivastellen niitä ihmeltiin
Että siirry ees kookkauden eestä järjestelynä tuntemattoman
kerran tajuttomasti niin pahoinpidellyn ulkoisesti pehmeytenä tunteettoman
Mies se vaalea
jos kerran taisi
Huusi taas samantien
- Että entä sitten?
Rauhoitella yritti
hysteerisenä vain pelkoaan
ilmaisi
siltojen kautta ujouden täyttymyksen
Tämä on hirveän vaikeaa.
Perääntyen ihmettelemään
Kulttuuristaan minulle kertomattaan
Kuin pitämällä huolta hitaudestaan
Siihen kohdistuen kuin rikkaa silmää loaten
tuntemattomaan
Kun hän ei ujoudesta ei pysty
Pelostansa ei kertoa ulkoisesti
taida jaksaa vainottuna onneaan
inhon täyttymyksestään, tietä
polkua raskaasti, kävellen taivaltaan
Vain huolissaan kaveristaan
Ulkopuolinen
Nainen
Toinen
Valtio
- Ei ole sellaista.
Mies, kotikunnasta, entisestä, ilmoittaa, autistisesti, ja vanhempana, ulkokultaisesti:
- Että nyt joudun, kyllä sanomaan, näin, on ihan, aikuisena.
Hän vaalea, ei toimi apuna.
Hän on vaalea, nuori
Ja ylikuormittuneena
Vihainen ylirasitteesta
kärsimällä aina turvattomuudesta.
Joka on tässä hänellä ja Samilla, mukana, hänellä istuen naismaisena polvet koukussa, mukavassa syvän sylin tuolissa, hänen kehon olemuksen empatiaansa, taitamalla: aivan laittomana.
Raivon aggressiosta, tuntematon
Mikä tämä muka, on, ettei itse tarvitsisi tehdä muka mitään?
Mikä tämä ihmeellinen nopeus on?
Ihmiset vain tulevat ja menevät jotkut ovat kirjein postista viestejä lennätelleet:
muut ihmisen, itkun herkkyyttä, tunteikkuutena, avoimuutena, ja julkisena, ihmisille, ihmetelleet.
Toiset vankina pidettyinä
Tarttumalla koskettelemaan kasvoihin
Ei sitä Samia
Hän keskenpäivän
On herkkyytenä
Viisaskin
Tunnistaen
Pienen silmät
Oudosta kauneudesta ihmelleenkin
Se on valheen on maata
Voi, ei niin pientä, kiduttaa
saata
- Kuka vittu, tätä tekee?
Että pitäisi, linnun lailla, tuollaiseksi maata, omistamiseksi itselleen, silmien ympyrät paistaen hiljaisuutta koskettaen häiriintyen, rikkoen sydänmen,
pirstaleisen
Ei.
- Määpä tiedän toisen.
Ulkoinen nainen: Tunnistamiseen, ilon katveesta painon raskauden, hartioillaan, käsittämään sai ihmisen vastuuseen. Vaaleudesta linnunlailla, valheen uskomiseen, väsymyksestä kun sai kerran tehtyä ulkoisesti, kauniin pelottoman, tervehtimisen, eleen.
Onko tämä toisen oma?
- On.
Kyllä
... mutta kun sä et saa pakottaa, sanoi Sini, Samille.
Pakottamalla tahtoa
Ja sitten taas suojautua
Silmät peittäen, häpeästä
taas itse kertoen, ettei se ollutkaan
Pyhä Henki. Heidän esittäessään
itseä varten pakottamalla
alistaen, pakonalaisena pitäen
ja suurta vahinkoa aiheuttaen
kuvitellen, unelmissaan, onnistuen
Ja niin pahasti satuttaen.
"Mä oon se sun, linnunlailla, valkoinen, silmät pyöreänä, pelosta, ivaten."
että ei mielellään, muita ihmisiä vakavasti
ettei mielellään, muita ihmisiä, vakavasti satuttaen, saisi pois läheistä riistääkään
Mies, Tumma, toinen turva
Miehen, nimi M.
Nuori
herjaamaton
Ulkokultainen
asiallinen
Rauhallinen
tasapainoinen
Kiintymyksellinen
Ujo
- Kuka?
Se joutui vankilaan...
Miehen nimi maaseudulta tuntematon, mies, etunimi, tai etunimenkirjain, syli vapaa, on M-nimisellä miehellä jolla velikin, on tunteeton, tunnistamatta,
- Ei voi olla, noin suuri, vankka seksiväkivalta-tausta.
Ei.
Kuului vaalealta, mieheltä, kai hänen ikätoverilta, tai ystävältä, maaseudulta lapselle kullankuvina, kullankeltaisin valojuovin, imbesillien esittelyn, ulkoisena ilmeenä, pelon täyttymyksen eleenä varovasti fantasian hallusinaatioksi, tunnistavana.
' jossa paikassa, on käynyt niin monia, unohtumattoman, lukuisia kertoa, ilmeenä, ihmetellen tai irvistellen monia niin häiritsevästi käyttäytyen, seuraillen, katsellen
' jossa heti paikkaan; alkuperäinen muoto, haki toisen ihmisen, näytti käsiään, levitellen ettei hän ymmärtänyt, pelkästään askeettista, seuraansa kantajaa
Ei.
N. S. puumerkinnät: naisen nimi Sini, sinä et mee minnekään.
Ja siksi meidän ihmis-syötäväksi annettava on, toimintona sellainen tuntematon, on.
Ulkopuolinen nainen:
- Voi vittu täällä, onkin ivallisuus, kielletty.
Janne nauraa.
Te ulkoisetta kauneudetta, olla, kokonaan, vain muita ihmisiä kokemalla, kutsumuksena, seurailuillaan.
Se on kielletty.
"Et sää voi vaatia, tuommoista, taas."
Landianne, miehen nimi, ulkoisesti, tunteettomana, itseä varten, ulkokultaisena, on aiheuttamaa.
Ei.
En pidä siitä ollenkaan.
Vaihdatko sää väriä.
Mieshenkilö, V. se tunteettomuuden ihanuuden julmuus, tietää miten niitä vaihdetaan.
Miten on sitten nämä hiustenraidat?
Miten on sitten, tämän hiustenvärin vaihtamisen laita?
-Voiko kokeilla?
Det var, blå-landet.
- Det fågel-landet! sägas Sami.
Ei häntä varmasti koskaan ole olemassakaan.
Kumpi on ruotsinkielinen?
Minä
Alkuperäinen: allekirjoittanut
Että se siitä syömisestä taas.
Ihan vanha, tuttu, oon taas.
Että se sitten, ne paskan ruskeat siirs
Alueelleen kun taivastellen niitä ihmeltiin
Että siirry ees kookkauden eestä järjestelynä tuntemattoman
kerran tajuttomasti niin pahoinpidellyn ulkoisesti pehmeytenä tunteettoman
Mies se vaalea
jos kerran taisi
Huusi taas samantien
- Että entä sitten?
Rauhoitella yritti
hysteerisenä vain pelkoaan
ilmaisi
siltojen kautta ujouden täyttymyksen
Tämä on hirveän vaikeaa.
Perääntyen ihmettelemään
Kulttuuristaan minulle kertomattaan
Kuin pitämällä huolta hitaudestaan
Siihen kohdistuen kuin rikkaa silmää loaten
tuntemattomaan
Kun hän ei ujoudesta ei pysty
Pelostansa ei kertoa ulkoisesti
taida jaksaa vainottuna onneaan
inhon täyttymyksestään, tietä
polkua raskaasti, kävellen taivaltaan
Vain huolissaan kaveristaan
Ulkopuolinen
Nainen
Toinen
Valtio
- Ei ole sellaista.
Mies, kotikunnasta, entisestä, ilmoittaa, autistisesti, ja vanhempana, ulkokultaisesti:
- Että nyt joudun, kyllä sanomaan, näin, on ihan, aikuisena.
Hän vaalea, ei toimi apuna.
Hän on vaalea, nuori
Ja ylikuormittuneena
Vihainen ylirasitteesta
kärsimällä aina turvattomuudesta.
Joka on tässä hänellä ja Samilla, mukana, hänellä istuen naismaisena polvet koukussa, mukavassa syvän sylin tuolissa, hänen kehon olemuksen empatiaansa, taitamalla: aivan laittomana.
Raivon aggressiosta, tuntematon
Mikä tämä muka, on, ettei itse tarvitsisi tehdä muka mitään?
Mikä tämä ihmeellinen nopeus on?
Ihmiset vain tulevat ja menevät jotkut ovat kirjein postista viestejä lennätelleet:
muut ihmisen, itkun herkkyyttä, tunteikkuutena, avoimuutena, ja julkisena, ihmisille, ihmetelleet.
Toiset vankina pidettyinä
Tarttumalla koskettelemaan kasvoihin
Ei sitä Samia
Hän keskenpäivän
On herkkyytenä
Viisaskin
Tunnistaen
Pienen silmät
Oudosta kauneudesta ihmelleenkin
Se on valheen on maata
Voi, ei niin pientä, kiduttaa
saata
- Kuka vittu, tätä tekee?
Että pitäisi, linnun lailla, tuollaiseksi maata, omistamiseksi itselleen, silmien ympyrät paistaen hiljaisuutta koskettaen häiriintyen, rikkoen sydänmen,
pirstaleisen
Ei.
- Määpä tiedän toisen.
Ulkoinen nainen: Tunnistamiseen, ilon katveesta painon raskauden, hartioillaan, käsittämään sai ihmisen vastuuseen. Vaaleudesta linnunlailla, valheen uskomiseen, väsymyksestä kun sai kerran tehtyä ulkoisesti, kauniin pelottoman, tervehtimisen, eleen.
Onko tämä toisen oma?
- On.
Kyllä
... mutta kun sä et saa pakottaa, sanoi Sini, Samille.
Pakottamalla tahtoa
Ja sitten taas suojautua
Silmät peittäen, häpeästä
taas itse kertoen, ettei se ollutkaan
Pyhä Henki. Heidän esittäessään
itseä varten pakottamalla
alistaen, pakonalaisena pitäen
ja suurta vahinkoa aiheuttaen
kuvitellen, unelmissaan, onnistuen
Ja niin pahasti satuttaen.
"Mä oon se sun, linnunlailla, valkoinen, silmät pyöreänä, pelosta, ivaten."
että ei mielellään, muita ihmisiä vakavasti
ettei mielellään, muita ihmisiä, vakavasti satuttaen, saisi pois läheistä riistääkään
Mies, Tumma, toinen turva
Miehen, nimi M.
Nuori
herjaamaton
Ulkokultainen
asiallinen
Rauhallinen
tasapainoinen
Kiintymyksellinen
Ujo
- Kuka?
Se joutui vankilaan...
Miehen nimi maaseudulta tuntematon, mies, etunimi, tai etunimenkirjain, syli vapaa, on M-nimisellä miehellä jolla velikin, on tunteeton, tunnistamatta,
- Ei voi olla, noin suuri, vankka seksiväkivalta-tausta.
Ei.
Kuului vaalealta, mieheltä, kai hänen ikätoverilta, tai ystävältä, maaseudulta lapselle kullankuvina, kullankeltaisin valojuovin, imbesillien esittelyn, ulkoisena ilmeenä, pelon täyttymyksen eleenä varovasti fantasian hallusinaatioksi, tunnistavana.
' jossa paikassa, on käynyt niin monia, unohtumattoman, lukuisia kertoa, ilmeenä, ihmetellen tai irvistellen monia niin häiritsevästi käyttäytyen, seuraillen, katsellen
' jossa heti paikkaan; alkuperäinen muoto, haki toisen ihmisen, näytti käsiään, levitellen ettei hän ymmärtänyt, pelkästään askeettista, seuraansa kantajaa
Ei.
N. S. puumerkinnät: naisen nimi Sini, sinä et mee minnekään.
Ja siksi meidän ihmis-syötäväksi annettava on, toimintona sellainen tuntematon, on.
Ulkopuolinen nainen:
- Voi vittu täällä, onkin ivallisuus, kielletty.
Janne nauraa.
Te ulkoisetta kauneudetta, olla, kokonaan, vain muita ihmisiä kokemalla, kutsumuksena, seurailuillaan.
Se on kielletty.
"Et sää voi vaatia, tuommoista, taas."
Landianne, miehen nimi, ulkoisesti, tunteettomana, itseä varten, ulkokultaisena, on aiheuttamaa.
Ei.
En pidä siitä ollenkaan.
Vaihdatko sää väriä.
Mieshenkilö, V. se tunteettomuuden ihanuuden julmuus, tietää miten niitä vaihdetaan.
Miten on sitten nämä hiustenraidat?
Miten on sitten, tämän hiustenvärin vaihtamisen laita?
-Voiko kokeilla?
Det var, blå-landet.
- Det fågel-landet! sägas Sami.
Ei häntä varmasti koskaan ole olemassakaan.
Kumpi on ruotsinkielinen?
Minä
Alkuperäinen: allekirjoittanut
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mutta kun Sami kerran halusi, että hän toisen oma, on empatiastaan, ulkoisesti
hyi se ruma on! Mustanpuhuvana kertoi, itsekeskeisen kurituksen että huolissaan, on moni muukin, siitä vaaleasta ei jää jäljelle, kun itsekseen puhuvana tasapainottomuutta, maskuliinisuuden julistaa, niin ikään. Keskeltä hartioidensa, hiljaisuus, teennäisyyden, yrittää sovittaa, kertomaan, edes salaisuuden lailla piirron leikkaavan, taivaankannen, reunan, ulkona taivaasta, kertoen, jo hämärtyen.
Sitten on semmoisia, sairaanhoitajanlapsia.
Jotka on maaseudulta
Jotka ovat silmätsuurina
Apua anomassa
Ei voi heitä jättää
tai selvitä, yksin
sen lapsen kanssa
Tämä on Vuokatti.
Ei kun se on Ruka.
Nainen
Transvestiitti
Ei Ounastunturi?
Niin, ei saa laskea
Vahinkoa aiheuttaa
Ja suututtaa
Koska sä olet jo käynyt, Ounastunturilla, sulle ei ole Suomen, matkailua.
"Paljonko Sinillä, on konkurssia, Suomesta?"
Hyvin paljon, meinaa taas saada.
Anna jo, pois, isä hyvä
tule jo luo ja pidä kädestä
kun ulkona on melkein pimeää
ja kaikilla, ulkoisesti jotenkin niin paha
olla
Etkö sä osaa Suomea?
Juuri ollenkaan ei onnistu
Pitää välttää ylikuntoisuuden
käyttämistä
Mies, vaalea, kotikuntalainen: Mä en osaa, kertoa, mun asiaa, suomena.
- Mä vain ajattelin että sä et välttämättä, puhukaan suomea.
Kun mun piti vain soittaa äkkiä, ja kysyä.
Se ilmaisee, alastomuuden kunnioittamatta jättämisestä hätää
Ivallista, niin taas, saa hakea, osoiteltuna tai suurena, kokemisena kuin jälleen näkemisenä
Kehon olemuksesta, päivää paistatellen, niin hiljaisten, auringonsielujen ylirasite-tilasta julkisesti katsellen, yli hektisyyden, naisen ympyröinä, kolmen niin pieniä, tai kätevästi, pienentäen, hiljaisuuteen, mykkyyteen, uhmaten myrkyllisiä, kehon kieliä. Hysterian täyttymyksestä itkusta silmät ivallisesti, kertoivat tuntemattomina keskellä kasvojen, suu pyöreänä, hymyillen, kuin huutaen.
- Ei hän on täältä.
Kiitoksia kirjasta, Auringonkukka-metsä, juulaiskeskitys-leiriltä?
Kauanko?
Kaupanko?
Ahaa
Tämä on mielikuvia, seksistä parhaimpia, mies kalju jo kotiin tuli, sininen lattia, saaveina tai niiden edessä istuen jakkarana näyttää jotenkin niin valjulta, sotavankina.
Ja joku nainen kyseli, kysyi vain ilmaisten: Miksi sä et puhu, suomea?
- Etkö itsekään käytä?, kysyin jo takaisin.
Oliko hän jo vanhempi?
Tai vähän parempi, mutta arempi.
Mieshenkilö, M. tuntematon, on arempi, villistään, kauneuteen, jaloon kehoon, vaarankin antaa uhaten, maaseudulta, josta todettiin, että kun keisarinnana pitää lukeakin yhdessä, vaalean miehen, ei mulle kauheasti, saa olla, mitään landea.
- Mies: Ihastuen, ehkä onnesta tunnistamisestaan, kuulopuheesta luullen, tapana.
Nimeäni esittäen.
Juutalais-keskitysleiriä.
Se jatkuu, aina vaan...
Ei ne todellisuutena
lopu koskaan.
MaailmankivoinSisko
Montako niitä on?
Maailman kivin
Miten vittu te kehtaatte?
Maailman mukavin sisko
Maailman kipein, sisko
Katselemme taas tässä yhdessä kun mieshenkilö, M. tumma, ja tunteeton, ei ole oikein hereillä. Hänen pitäisi tehdä kyllä, töitä, mutta me emme ota ketään, muuta.
- Sitten, otetaan, joku toinen. Vanha nainen sano, perään lähtien, ja uskoaan, tarjoten.
Äidin oma apu, on kuoleman kalman, keltaisesta hartiahuivista, kuin valo.
Mieshenkilö, M. vain tunteettomasti, maaseudulta, yleensä vain turpaan tykkää vetää, ja toimittaa, sairaalaan.
Ei.
Älä tee sitä.
Ei
Älä tee sitä.
Jätä työ tekemättä.
Jätä kotityöt, välistä.
Ei näin.
Mies, M. "Mikset sää vihti kotona mulla asua?"
- Ei ole tarkoitus, loukata, noin monia, kivuliaasti käydä, satuttamassa, ymmärtämättä omaa, yritteliästä, itseään.
Ei älä tee sitä.
Ei. Näin
Kts. Kun aina ei käsitä, että joku asia on, jo ihan toisen ihmisen oma, ettei se ole tarkoitettu, piikana, palvelijaksi kotiin vanhuksellekaan, sisäköksi.
Sitten tuli mieleen, että se on jotenkin sekaisin, tällainen harhojen, mielikuvien maailma.
lausui joku ulkopuolinenkin
Oletko säkin ottanut jo näin?
Vahingossa, tiedostamatta tunteettomuuttaan, julmaa, häpeän, raakuntaa, perheestä.
Ei se ollut aito
Järjestelmän väkivalta-ihminen
En voi palvoa
Epävarmuutta
Ihminen ei ole aina oikea.
Sini kysyy, oletko sä sen sun fantasiamaailman-unelman, jota kanssa, ei ole oikeana sisimmältään, sinulle koskaan, aidosta vainoharhaisena, jollaista ei näin tule vastaan.
Ihminen ei ole aina aito, vaikka hän näyttää siltä ja voi liikkua, vaarallisena, ollen.
Aito ihminen siskoille
Maailmankivoin sisko
Ulkokultaisen kaunis
Maailma sinut vei
Ihmisen vapauteen
Lensi kauneuden tie
Kopeasti hädästä
Kärsimyksen kunnioittamisen
On jaloin tie
Ihmisenä, sisarelle, perheellensä aidon onnen tuoda, ei se fantasia normittomuuden, ole sellainen, että kenenkään tarvitsisi, näin empimättä, tasapainottomuuteen, kuolla.
Ei meille, ole sellaista, uutta elämää.
Maalmakivoin sisko, auttaa aina.
Maailman kivoin sisko, kivuliaasti kortensa kekoon kantaa, ja yrittää auttaa.
Ulkoisesti, maailman kivuliain sisko, ei ole kuoleman omaan, tuntematon, outo.
Tunteeton
Ketään auttamatta
Ei enkelinä, toivostasi, lähde täältä.
Voi maailman odotetuin sisko,
unelmistaan, pillittää
rakentamalla pilvilinnaa
auttamisesta, osallistumisellaan
Normiton arvomaailmaton
Ei säästämisellään ole apua
Normiton, ei lastansa säästellen
Edes apuansa kehuen, kerro
Upeudesta äitiyden, matkojen taivaltaen
edes kerro koreastaan
Voitko sä kertoa, miltä se tuntui?
Ei miltään.
"Mä en voi synnyttää, siellä, niin kuin te pystytte."
Ei Sinillä sellaista, ole.
Ei, kun hän on se. Totesi, mies- M. tunnistamaton, ja tuntematon, edelleen maaseudulta
- Vai olisiko mun itse pitänyt, olla siellä?