Hain siis ensisijaisena lukemaan kauppatiedettä Joensuuhun. Itselle ei ollut väliä kaupungilla ja näin se että jns sijaitsee hieman syrjässä ei haitannut. Halusin rationaalisesti lykätä helpoimman ensimmäiseksi, jotta ei ainakaan jäisi tuosta yhdestä (1) pisteestä kiinni mitä ensimmäiseen saa toista kohdetta enemmän.
Kokeen jälkeen kun oikeat vastaukset näin, selvisi itselle että pisteet olisivatkin saattaneet riittää myös muualle ( parista en muistanut mitä laitoin, mutta ainakin 30p) , jos ei jopa kaikkiin kouluihin. Joensuussa hakijamäärät lähes tuplaantuivat noin 800 --> 1500, joten opiskelijoiden laatu kenties nousee.
Ymmärtääkseni kuitenkin Joensuu on juuri se minne on porukka päässyt vähemmälläkin lukemisella jopa hieman tuurilla, joten kiinnostaisi kuulla muilta Joensuuhun hakeneilta mitä tuumailette ja paljonko luitte?
Kokeen jälkeen kun oikeat vastaukset näin, selvisi itselle että pisteet olisivatkin saattaneet riittää myös muualle ( parista en muistanut mitä laitoin, mutta ainakin 30p) , jos ei jopa kaikkiin kouluihin. Joensuussa hakijamäärät lähes tuplaantuivat noin 800 --> 1500, joten opiskelijoiden laatu kenties nousee.
Ymmärtääkseni kuitenkin Joensuu on juuri se minne on porukka päässyt vähemmälläkin lukemisella jopa hieman tuurilla, joten kiinnostaisi kuulla muilta Joensuuhun hakeneilta mitä tuumailette ja paljonko luitte?
Vastaukset 47
Vanhimmat
Miten on mahdollista että Joensuuhun hakijamäärä tuplaantui kun muissa jopa laski tai pysyi samana :o
Oletko oikeesti noin yksinkertainen? :D Kunnon lipastoihin tuulipuvut ei uskaltanut hakea koska niin korkea pisterajat, ja näihin pöndelipastoihin siis hakijamäärät sen takia nousi.
t. 37p ja varma aalto
miksi (tulevat) aaltolaiset ovat kaikki aina niin ylimielisiä??
toi godtier ei välttämät ees pääse aaltoon XD raja voi hyvin olla 37,25-37,5
Se mihkään Aaltoon pääse, trollaa. Ja jos vaikka pääsisikin niin Allto EU:ssa on aika paska. Ennemmin kannattaa lähteä johonkin Itävaltaan tai Saksaan missä opetuksen taso on huomattavasti korkeampaa. Ja jos ei niin tossa heti naapurissa Stockholm University, päihittää Aallon 100-0. Eikä pääsykokeita kun pääsee heti lukion todistuksella jos enkuksi jaksaa opiskella.
Aaltolaiset ovat nyt kyllä ihan ulapalla :-) Hakijamäärät kasvoivat noin suuriksi, koska nyt ensimmäistä kertaa yhteishaussa pystyi hakemaan kuuteen (6) paikkaan kolmen (3) sijasta ja monella Joensuu varmasti varalla. Ensisijaisten hakijoiden määrä taas väheni roimasti ja tänä vuonna Joensuuhun ensisijaisesti haki vain 160.
Tampereen ensisijaisten hakijamäärän lasku selittynee osittain myös sillä että Tampereen viime vuotisen kauppiksen pääsykokeessa ei kaikille riittänyt laskimia joissa olisi neliöjuuri, jolloin matematiikka muuttunee huomattavasti vaikeammaksi, eikä monikaan halua tehdä koettaan Tampereella. Tosin myös Joensuussa oli kolmenlaista laskinta valintakokeessa ja potenssia ei taitanut löytyä mistään, joten vähän sai enemmän näpytellä.
Mutta however; pointti nyt ei ollut (kuten ei tietenkään koskaan kellään) houkutella röllääjiä provoamaan ja kertomaan päiväuniensa märistä 37 pisteen unista, vaan luoda oikeasti palsta jossa Joensuuhun hakeneet/opiskelevat tai muuten joensuusta kiinnostuneet voisivat vaihtaa ajatuksiaan :-)
Voi voi, käy jo sääliksi jos luulet tuon 37 pisteen olleen märkää päiväunta :)
Potenssia ei kuulu olla pääsykoe laskimissa, neliöjuurta ei tarvinnut yhdessäkään tehtävässä tänä eikä oikeastaan viimevuonnakaan. Todella moni tekee pääsykokeen esim. helsingissä vain siksi ettei viitsi lähteä esim vaasaan asti. Todellisuudessa useimmilla ei siis ole edes varsinaisena tavoitteena päästä helsinkiin.
Ei tarvinnut tällä kertaa, mutta kuka sen tiesi ennen pääsykoetta? Tietenkin osa tekee pääsykokeen Helsingissä vain siksi etteivät näe yhden pisteen takia matkustamista tarpeelliseksi, mutta eipä tuo kokelasmäärien muutoksia yksittäisissä yliopistoissa selitä millääm tavalla...
ja 37p näsäviisastelija, haluatko todellakin opiskella kaltaisiesi kanssa? Toivotaan että Joensuuhun hakee asteen inhimillisempiä ja rennompia tyyppejä kuin aaltoon hörähtäneet ;)
P.s en oikeasti tuomitse kaikkia Aallossa opiskelevia, mutta ikävää että joukostanne löytyy tavallista enemmän näitä henkseleiden paukuttelijoita, joille kaikki inhimillinen tuntuu olevan vierasta :D
Et kai oikeasti kuvittele että tampereelle ei haettu sen takia ettei laskimet ole yhtä hyviä kuin muilla paikkakunnilla ??? Suurin osa ole edes tietoinen koko sattuneesta ongelmasta, ja eiköjän virheistä opita. Vaikea keksiä missä tilanteessa neliöjuurta tarvitsisi, aikalailla ainut tilanne keskikasvun laskeminen ja silloinkin murtojuurta jolloin neliöjuurella voi laskea vain 2,4,8,16 jne murtojuuret ja samaan tulokseen pääsee ilmankin juuria kun kokeessa on vastausvaihtoehdot. Joensuuhun hakee yleensä ne joilla ei riitä pää korkeamman pisteiden paikkoihin tai asuu lähettyvillä.
Täytyy kyllä näiden aalto kommentoijien juttuja kuunnellessa toivoa että tuli valittua oikea koulu, sillä nyt ei aallon kaverit ole asettaneet odotuksia korkealle. Jos yksikään näistä oikeasti edes on aaltoon tulemassa? Tosin tuskimpa ne oikeasti hyvät tyypit tänne vaivautuisi tulemaan soittaa suutaan..
Viime vuonna tarvitsi ensimmäisessä matikan tehtävässä neliöjuurta. Kuulostaa oudolta jos olosuhteet kaikille hakijoille ei olisi samat. (Ei mahdollisuutta ratkaista kaikkia tehtäviä)
Mitä näihin "Aallossa sisällä 37p" kommentteihin tulee, niin luultavasti 80% pelkkiä trolleja.
Eihän nelilaskimissa pitäisi edes olla neliöjuurta ja nimenomaan nelilaskimia käytetään pääsykokeissa? Kyllä meitä opetettiin valmennuksessa kaikki laskemaan ihan perus nelilaskimella missä ja - sekä jako- & kertomerkki. Kyllähän tuon neliöjuuren pystyi muulla tavalla ratkaisemaan.
Toi on kyllä hyvä pointti mitä ylempänä joku mainitsi, että ei huvita Helsinkiin muuttaa kun tulee tuplasti kalliimmaksi mitä ''pienemmillä'' paikkakunnilla (viitaten ihan esim. Turku, Tampere)
No ei kyllä tarvinnit neliäjuurta missään. Kokeilemalla ainakin kaikki sisäiset korot ja muut voi laskea. Olin tosiaan myös 2013 kokeessa ja ekat laskut oli myös tosi helppoja. Ainoostaan päästötehtävä oli vaikea.
Ja meillä matikan kirjassa ei ollut edes sisäisen korkokannan tehtävää eli esim. Sitä mitä tänä vuonna tarvittiin siinä investointitehtävässä (x/(1 r)) (x/(1 r^n))...jne. sen opettelin päivää ennen valmennusakatemian vihosta. Helppo, mutta en ainakaan siihen törmännyt missään vaiheessa matikan kirjassa. Mulla oli summa 7. Tosin voi olla mennyt vaan ohi.
Sama se annuiteettitehtävä. Kirjassa painotetaan helppoa kaavaa, mutta sillä et saa tietää esim. Neljännen maksueron koron suuruutta. Tämän taas osasin, koska laskin aiemmin 2013 tasaerän käsin ilman kaavaa ja sain oikein. Eli helppohan se on, mutta osa saattaa olla opetellut vain sen annuiteettikaavan, joka ei olisi pelkästään riittänyt oikeaan vastaukseen. Meillä ei ollut kirjassa harjotuksia muuya kun erän laskua tai lainan suuruutta.
Huomaa viime vuonna... Tehtävää ratkaistessa tuli n-juuri(kahdeksas) ratkaistavaksi, joka saatiin painamalla neliöjuuri näppäintä 3 kertaa.
K=kq^n
"Sijoituksen arvo kasvoi 8 vuodessa 1 400 eurosta 2 800 euroon. Sijoituksen keskimääräinen vuosituotto oli tällöin"
sori virheet...kirjotan puhelimella. 2013 oli myös vaikea prosenttitehtävä..mtosin joillekin se saattoi olla helppo. (1 r^2) tehtävä.
Sori...sois 2014 tarkoitan joo.
Niin eihän viime vuodenkaan kokeessa tarvinnut juurta kun on vastausvaihtoehdot? Ja mitä tulee sisäisen korkokannan laskemiseen niin sehän onnistuu ihan helposti diskonttaamalla joka nyt on erittäin keskeinen asia niin matematiikassa kuin laskentatoimessakin... Ja kaiken lisäksi kun vastaus oli 5% ei tarvinnut edes itse laskea diskonttaustekijöitä kun ne sai suoraan laskentatoimen tehtävästä. Tuota helpommaksi nyt ei kyllä korkolaskut muutu mitä oli tämän vuoden kokeessa. Eikä yhdessäkään tehtävässä kysytty annuiteetin neljännen erän koron suuruutta?
Meillä ei selitetty kirjassa tarkemmin diskonttausta eli ei selitetty miten lasketaan koneen investoinnin arvo, jos mukana on nettotuotot tai kustannukset.
Annuiteettitehtävässä kyllä kysyttiin muistaakseni neljännen korkoerän prosentuaalista osuutta sen erän lyhennyksen määrästä. Kaavalla tiedetään maksuerä, muttei ole eritelty koron osuutta tai lyhennyksen osuutta. Nehän molemmat on joka erässä eri suuruiset. Niistä ei ollut meidän kirjassa yhtään tehtävää.
Helppojahan noi molemmat oli, mutta jos ei ole tehnyt harjotuksia noista, ei välttämättä osaa tai uskalla vastata. 2 eri matikan kirjassa ei ollut kummassakaan vastaavia tehtäviä. Pääsykoekirjoja myyvä sivu taas lähetti matikkaa koskevan vihon, jossa noista oli tehtäviä ja sen vuoksi ne osasin. Meillä ei toisessa matikan kirjassa käsitelty edes summan kaavoja.
2014 oli taas ihan perus tehtäviä lukuunottamatta kahta. Indeksit löytyi joko kansiksesta tai matikasta, oli perus koron korkoa, yksinkertaista investointilaskentaa ja talolainatehtäväkin oli ihan perus annuiteettitehtävä.
Mutta siis matikassa oli 2014 2 erikoisempaa, 2015 1 erikoisempi tehtävä. 2015 olisi ollut siis helpompi saada enemmän oikein keskimäärin, mutta ero ei kovin huima ole.
Sitä taas kompensoi haastavampi laskis. 2013 laskishan oli tosi yksinkertaista. Jonkun arvion mukaan se olisi ollut 1,5-2,5 pistettä laskevaan suuntaan rajoissa. Se siis kompensoisi hyvin hieman helpomman kansiksen ja matikan. Joma oli musta ihan samaa tasoa.
Musta koe oli siis samaa tasoa tai hieman helpompi. Eli tason myötä nousu olisi 0-1 P ( ensisijaisuudet 1p). En jotenkin usko mihinkään yli 2p nousuun.
Ainiin ja hakijamäärät on muuten laskeneet ainakin Turkuun ja Tampereelle, joten sekin voisi vähän kompensoida pisterajojen nousua vastaan. Kvy liiketoiminnan rajat haastatteluun oli turkuun laskeneet. Jos siis yhteispistekiintiössä rajat laskee, laskee myös koepisteiden rajat. Ylipäätään kaikille aloille Turun yliopistossa oli huomattavaa laskua. Varmaan hakuuudistus vaikuttaa.
Kyllähän laskentatoimen ja rahoituksen kirjassa ihan selvästi selitetään mikä on diskonttaustekijä ? Itseasiassa kansiksessakin oli siitä esimerkkin Eikä niitä tarvinnut edes itselaskea kun ne taulukossa oli valmiina. Ja ihan selvästi nettonykyarvo menetelmän kohdalla sanottiin että nettotuotot siirretään tämänpäivän rahaksi. Jos on niin tyhmä ettei yksinkertaista diskonttausta osaa niin ehkä ihan hyvä ettei tule edes valituksi. Ja jos ei nyt herranen aika ymmärrä annuiteetistä sitä että koron ja lyhennyksen osuus vaihtelee niin ei hyvää päivää ? Eihän siinä tarvitse edes laskea sitä 4 erän jälkeistä määrää kun tietää heti ettei se ole 60%? Jos on noin avutonta lukemista eikä osaa edes tuota vertaa soveltaa ehdotan hakua korkeintaan merkonomiksi mieluiten puutarhuriksi
Se 60% kysymys oli viimenen ja oli eri tehtävä, josta puhuin. Itseasiassa sen 60% tehtävän oikea vastaushan oli jotain 62% eli ei kovin kaukana. Ja siinähän puhuttiin, että jäljellä on 60%. Ja jotkut on kuulemma oikeasti oksentaneet ennen koetta jännityksen takia. Jännitetään liikaa eikä toimi aivot kunnolla.
Jos laskee ekaa kertaa annuiteetin korkoja käsin, ei välttämättä uskalla vastata.
Ja koneen investoinnista: En puhu yksinkertaisesta diskonttauksesta eli siitä, jossa 1 summa muutetaan nykyaikaan vaan koneen investoinnin sisäistä korkokantaa, jossa jokainen tuotto tai kustannus pitää laskea yksitellen nykyhetkeen. Itse laskin tuon tehtävän harjoitellessa ensin täysin väärin. Jos siis ei ole tollasta harjotusta ennen tehnyt, ei ainakaan jännityksessä osaa välttämättä ekaa kertaa huomioida kaikkea. En esim. Tiennyt että myös kustannukset pitää diskontata yksitellen nykyhetkwen vaan olisin voinut ne vähentää suoraan. Sellasta tehtävää ei ollut, mutta olisi voinut olla.
Laskiksen sisäisen koron tehtävä, missä poimittiin valmiit luvut oli helppo, mutta siitä en puhunutkaan.
Ja no , en ole diskonttokappaleista lukenut muuta kun ne kaavat, enkä matikasta teoriaa koskaan lue vaan teen lähinnä niitä tehtäviä ja jos en osaa, luen siltä osin teoriaa. Laskiksen diskonttokappaleen hyppäsin siis käytännössä yli. Jos siinä jotain tarkemmin selitettiin, en ole lukenut.
Niin siis sen 60% pystyi kyllä päättelemään vääräksi ilman, että edes laski sitä. Ja jos laski niin ei siiinä tarvinnut mitään yksitellen laskea vaan käyttää jäljellä olevan lainan määrää koslevaa annuiteetin kaavaa KxQ^k-Ax(1-Q^k/1-Q). Kirjassa sanotaan että NETTO tuotot diskontataan. Voit siis vähentää tuotoista kulut ja diskontata sen..tai diskontata molemat erikseen. Omaa huonouttahan se on jos ei ymmärrä.
No eihän se eroa mitenkäänn matematiikan osuuden tehtävästä? Diskonttaustekijän saat kun lasket 1/(1+r)^t ? Ja sillä kerrot aina kyseisen vuoden tuotot. Yritätkö sanoa että osaat laskea diskonttaamalla kun on vain yksi tuloerä mutta et kun niitä on useampia ?? Ihan samallaillahan se menee kuin laskiksen tehtävässäkin...ja jos oli edes vähän järkeä päässä valitsi ensimmäisenä jomman kumman keskimmäisistä prosenttiluvuista niin ei tarvitse laskea kaikkia 4 vaihtoehtoa vaan selviää vähemmällä ja kun 5% tuottovaatimukselle oli jo laskettu taulukkoon diskonttaustekijä oli se järkevintä laskea ensin jolloin sai heti ensimmäisellä oikean vastauksen..
En puhunut itsestäni. Sain matikasta 6/7 ja ainoa väärin meni kakkutehtävä, jonka ymmärsin huolimattomana väärin. Kunhan mietin 2014 ja 2015 vuoden matikan vaikeuksien eroja. Enkä ole menossa laskikseen tai rahikseen vaan todennäköisesti luen tjt:tä tai logistiikkaa pääaineena.
Ja yritän sanoa, että vaikka susta tuo kaikki on yksinkertaista ja kierrettävissä, ei se kaikille ole, itseasiassa suurimmalle osalle se ei ole ja vaikka olen aina ollut luonnostaan hyvä matikassa, en olisi tullut mieleen päätellä noita tehtäviä noin kuten sanoit. Matikkaahan tässä ei olla lähtemässä opiskelemaan tai ainakaan minä en ole. Se tuli selväksi, että olet parempi päättelemään kuin minä. En silti usko, että kannattaisi ihan puutarhuriksi sen takia ryhtyä.
Ja tosta diskonttaamisesta. Opettelin siitä aluksi pelkät perus kaavat. Jos sanotaan, että joku kustantaa jonkun verran vuonna t on se helppo laskea ja ne opettelin. Ainuttakaan tehtävää ei tullut vastaan koneista, jonka nettotuotot on vuodessa esim. 20000. Mulla järki sanoi ensin, että plussaa tuotot ja vähennä kustannukset. Ei tullut mieleen, että diskonttaa se 20000 joka vuodelta nykyhetkeen. Tämän opettelin siis päivää ennen pääsykoetta, koska vasta sillon törmäsin vastaavaan tehtävään. Helppohan se oli kun sen kerran näki, mutta mulla järki ei sitä kertonut lukematta.
Matikka mullakin on aika heikolla pohjalla kun b siitä kirjoitin. Lähinnä sitä yritin tässsä selittää, että kaikki tarvittava noihin laskuihin oli todella helposti saatavilla ja jos omaa päättelykykyä ei hirveästi tarvinnut edes kokeessa laskea. Ja jos mulle tämä oli näin yksinkertaista enkä edes omista talousmatematiikan kirjaa luulisi e rai l kirjoittaneiden nauraneen oikeat vastaukset paperille ;) kuhan vähän vitsailin ja provosoin.. kaikkihan on pitkälti kiinni asenteesta, "äkykkäät" pääsevät vain helpommalla.
siis mulla meni matikka ihan läskiksi, vain 2/7 että älkääs nyt elvistelkö vaikka teillä olisikin matikka hallussa, ei se kaikille ole selvää, muut tehtävät menivät onneksi aika hyvin ja sain kokoon 27.5p, eiköhän sillä joensuuhun päästä
''jos omaa päättelykykyä ei tarvinnut edes kokeessa laskea'', joo, itse en ihan mututuntumalta fiilispohjalta lähtisi noissa kokeissa vastailemaan. Helppohan se on etenkin jälkeenpäin sanoa. Muutenkin kaikki vastaukset jälkeen päin ollut luokkaa ''niin tietysti, noinhan se meneekin'' vaan ei kokeessa aivot raksuta ja vainoharhaisuus nousee esille.
Niin no sepä ehkä erottaa meidät toisistamme :) toisella menee paskat housuun ja menee lukkoon tosi tilanteessa ja toinen ei. Ja tottakai täytyi laskea jonkin verran, mutta ei kyllä kovin montaa laskutoimitusta tarvinnut tehdä jos ei jäätynyt täysin. Ensimmäisessä tehtävässä jäi 2 vaihtoehtoa jäljelle kun tiesi edes mitä tarkoittaa inflaatio. Jos jäljellä on kaksi vaihtoehtoa kannattaa veikata vastausta koska odotusarvo on positiivinen ja olihan lasku nyt luokkaa yläaste. Sisäisen korkokannan tehtävässä kannatti laskea 5% korko ensin koska se oli keskellä ja valmiiksi laskettu laskentatoimen tehtävässä. Kakkutehtävässä nyt huomasi edes sen enempää laskematta, että D on ainut missä lukuarvo kasvaa. Oikein väärin tehtäviin kannattaa jo vastata positiivisen odotusarvon vuoksi ja niistäkin puolet olivat kysymyksiä joissa ei tarvinnut laskea. Itsellä meni noin 1/3 sivua kaikkie matikantehtävien ratkaisemiseen ja aikaa noin vartti. Eipä siinä mitään mutu tuntumaa tarvitse jos on päätä edes vähän.
laskitko ensisijaisuus pisteet mukaan?
Jos tos 27,5pistees on jo ensisijaisuudet mukana ni et kyllä pääse mihinkään
27.5 voi justjust riittäkkin joensuuhun. Moni kuitenkin jättää paikan ottamatta ettei menetä ensikertalaisuus paikkaansa. Vaikka hullua se onkin. Kuhan muute vaan on sen sinne listaan laittanu.
Eise vaikuta pisteisiin yhtään mitään jos jättää ottamatta. Vaikuttaa varasijavalintaan ja itseasiassa ei niitä kuitenkaan ihan hirveästi ole.
Koe oli viime vuotta ehkä vähän helmpompi mutta luulet että Joensuuhun vaaditaan max 27p en usko että nousee sen enempää. Itse hain ykkösenä Joensuuhun ja kokeesta 27p 3 niin enköhän sinne pääse . Stadista olen kotoisin, onko täälä muita "etelästä" Joensuuhun ykkösenä hake eita ja miten teillä meni koe?
Asiantuntijoiden mukaan sinne raja 29p
Mistäs ne asiantuntijat sen tietää jo ennen kun edes kaikkia papereita on tarkastettu?
Ei ne varmasti tiedäkään mutta aina voi arvioida kokeen vaikeustason ja hakijamäärien perusteella
Joensuuhun tavote kokeesta sain 22p ja yo pisteet 25p että enköhän sinne pääse yhteispisteet siis 50p
Ei millään, hakijamäärä tuplaantui :D
Tuplaantui koska nyt pystyi hakea 6 paikkaan ja varmaankin kaikilla on tuo Joensuu sijalla 4, 5 tai 6 joten eiköhän tuo selitä tuon hakijamäärän nousun.... ;)
No voi riittää, vastaisitko alla olevaan kysymykseen :)
Jos henkilö on laittanut vaasan ensimmäiseksi vaihtoehdokseen ja oulun toiseksi, ja hän pääsee vaasaan niin vaikuttaako tämä myös oulun pisterajaan? hän siis olisi myös päässyt ouluun.
Joensuun hakijamäärä ei tuplaantunut kuten aloittaja väittää se nousi reilut 500 viime vuonna hakijoita oli 1066 tänä vuonna reilut 1500 suurin osa tästä noususta johtuu siitä että nyt oli 6 hakukohdetta ja varmasti erittäin moni laittoi siitä johtuen Joensuun 4,5 tai 6 vaihtoehdoksi toisin kun aiemmin ei ole ollut mahdollista. Itse veikkaan Joensuun pisterajan nousevan 3p eli raja olisi 28p tänä vuonna yhteispisteissä 48p viime vuoden 45p sijaan. Yli 3 pisteen nousuun en jaksa uskoa.