Tämä taitaa nykyisin olla aika kuollut palsta, mutta on pakko yrittää.
Meillä on kohta 1v4kk esikoispoika, joka on aina ollut todella "vaativa" temperamentiltaan. Ei siis mikään perustyytyväinen vauvanakaan, vaan koko ajan tarvitsi jonkun lähelleen ja viihdyttämään - ei viihtynyt yhtään yksinään, söi rintaa tuntikausia kerrallaan (siis kuukaudesta toiseen, ei pelkästään tiheän imun kausina), tajuttoman huono nukkumaan. Kova vierastamaan eikä viihtynyt kuin äidin tai isän sylissä vauvana eikä nukkunut kuin omassa sängyssä (ei nukkunut kylässä, vaunuissa, autossa...).
Nyt meno on vähän helpottanut, mutta uusi ongelma on tullut: taapero menee sekaisin, jos meidän arkirutiinit muuttuu tai jompikumpi vanhemmista on pidempään poissa. Poika esim. siivouspäivinä itkee nopeasti hysterian partaalla, jos molemmat yritetään siivoilla ja hän ei saa tarpeeksi huomiota (otetaan siis touhuun mukaan ja toinen alkaa huomioimaan, jos itku alkaa; ei ole kyse lapsen huomiotta jättämisestä). Poika ei siedä yhtään sitä, että äiti esim. tekee ruokaa ja isä leikityttää viereisessä huoneessa, vaan poika on pakko viedä ulos tai yläkertaan leikkimään, kun haluaisi muuten saada sen kotihommia tekevän vanhemman huomion. On siis kaikkein tyytyväisimmillään silloin, kun molemmat istumme lelukasassa lattialla ja leikitämme häntä. Poika myöskään ei suostu menemään edes isovanhempien syliin, jos vanhemmat ovat näkösällä.
Ja nyt uutena villityksenä on se, että pojan yöunet on menneet sekaisin, kun mieheni on pitkän tauon jälkeen joutunut taas tekemään välillä iltavuoroja. Normaalisti poika nukahtaa helposti ja nukkuu suht hyvin, mutta kun isä on töissä, niin nukuttaminen kestää väh. 30min ja hän myös heräilee n. 1h välein siihen asti, että isä tulee kotiin ja hän saa todeta kaiken olevan "hyvin" eli siis isä käy näyttäytymässä pojan huoneessa tai sitten otetaan hänet viereemme. Tätä ei siis ole muina öinä kuin vain silloin kun mies on iltavuorossa.
Minua pelottaa vähän tämä käytös, että onko pojalla joku tunne-elämän trauma, vai mistä tämä voi johtua. Olemme minusta normaali perhe, joka rakastaa toisiaan ihan mahdottoman paljon. Meillä ei riidellä, lyödä, huudeta tai olla uhkaavia, vaan asioista keskustellaan rauhallisesti. Toki vaarallisissa tilanteissa pojalle sanotaan kovasti ja napakasti (mutta ei huudeta kurkku suorana), muuten hellitään, leikitään ja touhutaan hänen kanssaan paljon. Minä olen ollut koko ajan kotona, poika on ollut n. 1 kertaa kuussa hoidossa muutaman tunnin meidän ollessa treffeillä. 2 yötä ollut isovanhemmilla yli vuoden iässä, ne menneet ok. Eli ei siis pitäisi olla mitään turvatonta kiintymyssuhdetta tai järkyttäviä hylkäämiskokemuksia.
Mutta mitä tämä yöheräily varsinkin on ja miten poikaa voi tukea turvallisuuden tunteen saavuttamisessa, jotta hän kestäisi eroa vanhemmista edes hiukan paremmin? Ymmärrän, että hän on pieni, mutta muut samanikäiset touhuaa jo jotain yksinään esim. pihalla, mutta poika ei suostu tekemään edes hiekkakakkuja, jos en istu hänen vierellään.
Mitä tämä on?
4
129
Vastaukset
- Tuttuaa
Heippa!
Vastaan sinulle ihan myötätunnosta:).
Minun tyttäreni on jo 3 vuotias, mutta ollut alusta asti vaativa,herkkä ja "takertuva" persoona. Meillä on kyllä luojan kiitos vauvasta asti nukuttu yöt putkeen, että tsemppiä sinne öitten suhteen.
Meillä oli pienenä erittäin takertuvainen, ei kirjaimellisesti hetkeäkään viihtynyt itsekseen. Vierasti myös todella voimakkaasti kaikkia ja kaikkea 2 v asti. Jos yritettiin lapsen isän kanssa jotain jutella kun mies tuli töistä niin turha toivo, tyttö kävi hysteerisesti huutamaan niinkuin aina kun häntä ei huomioitu. Leikkipuistossa harmitti kun muut jo pienemmätkin tutkivat innokkaasti paikkoja ja oma lapsi vain kitisi jaloissa. Meidän tyttö on myös aina aistinut herkästi ilmapiirin ja ihmisten tunnetiloja. Esim jos olen itse kovin väsynyt niin se näkyy tytön käytöksessä heti. Jos minulla ja miehellä jotain pientä erimielisyyttä niin tyttö aistii sen välittömästi vaikka emme sitä näyttäisikään.
Tilanne meillä jo onneksi pikkuhiljaa parempaan päin, mutta edelleen yksin leikkiminen ja puuhastelu on vaikeaa, ei meinaisi millään leikkiä yksin vaikka leikkitaidot ja mielikuvitus kohdallaan. Aina pitää erikseen kertoa etukäteen että " äiti tekee kohta ruokaa niin leikit sitten sen aikaa vähän omia leikkejä" jne. Sitten suostuu pitkinhampain leikkimään, käy kyllä vähänväliä kysymässä tarviiko enää, eli ei nauti yksin puuhastelusta.
Meilläkin tyttö on aina muuttunut todella levottomaksi jos tehdään jotain perusjutuista poikkeavaa, ihan hirvittää syksyllä alkava päiväkoti, miten siellä tulee pärjäämään. Itse olen aina vähän epäillyt että lapsellemme on jotain erityispiirteitä, mutta toisaalta neuvolassa aina kehuttu lasta ja kehitystä, että tiedä sitten onko äidinvaisto väärässä tälläkertaa:)!
Tsemppiä sinulle, tutulta kuullosti:)
Pakko kai hyväksyä, että jotkut ovat vain "hankalampia" persoonia.
Sinuna en olisi huolissaan. Lapsesi vaikuttaa vain ehkä tavallista herkemmältä.. - Täälläkin
samanlaista yksivuotiaan kanssa. Nyt kyllä alkanut öisin nukkumaan pidempiä pätkiä, koska ei nuku :) päiväunia juuri laisinkaan. Laitetaan kyllä päikkäreille, mutta unet ovat ehkä maksimissaan 30 min ja herää todella äkäisenä ja loppupäivä yhtä helvettiä.
Roikkuu myös useasti lahkeessa kiinni, eikä viihdy yksin hetkeäkään ja kokoajan pitäisi olla sylissä. Aina ei kerkiä sylittelemään ja silloin lapsi raivoaa ja itkee taukoamatta. Todella uuvuttavaa se on, mutta toivottavasti menee ajan kanssa ohi. - Mahdotonyhtälöl
Lapsen luota ei sovi olla poissa. Yhteiskunta ei ymmärrä tätä.
- hyterd
Kyllä se ajan myötä helpottaa. Ilmeisesti muksu saa kaiken haluamansa huomion ja on tottunut siihen, että maailma pyörii hänen ympärillään. Toki niin pitääkin olla, pienihän hän vielä on, mutta hissukseen voi opetella myös odottamaan hetken aikaa, kun äiti tai isi tekee jotain muuta. Vaikka sitten kiukuttaisikin joskus.
Meidän nyt 3,5v on aikalailla ollut samanlainen, joskus 2v tienoilla se ripustautuminen alkoi helpottamaan. Yhäkin on luonteeltaan haastavampi, kuin vaikka siskonsa, mutta varsin valloittava ja herkkä persoona hyvällä tuulella ollessaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sanna Marin teki sen, mihin muut eivät pystyneet - sote kerralla maaliin
Yli 15 vuotta Suomessa vatvottu sote-uudistus meni lopulta läpi Sanna Marinin hallituksen aikana. Edeltävät hallitukset12210781Marinin hallitus hyväksyi soten (105-77) vuonna 2021
vastaan äänesti Kok, persut, KD, Liike Nyt. Nyt on sitten käynyt niin kuin on käynyt. Pääkirjoitus: Sanna Marin jätti1096166Jaaha, sitä on vasemmistoryhmä käynyt häiriköimässä Purran kodin vieressä
On näköjään iso lakana levitetty puiden väliin, jossa lukee mm. "Haista vi*** Riikka Purra". Tunkekaa leikkaukset pers..475326Kannattaako suomalaisen duunarin enää äänestää vasemmistopuolueita
sillä eivät ne tunnu kovasti ajavan suomi-duunarin etuja. Jos katsotaan Vasemmistoliittoa, niin sehän on ihan feministi1235268Enää viisi yötä Sannan kirjaan
Ihan täpinöissään tässä odotellaan. Vaikea pysytellä aloillaan, kun koko ajan tekisi mieli jo kirjakauppaan rynnätä, mut684306Professori: Maahanmuuttajien rikollisuutta hyssytellään - hävytöntä
Kriminologi Jukka Savolaisen mukaan ikä ja vaikeat olosuhteet eivät riitä selitykseksi. – Tutkitun tiedon valossa sanoi1024186Sanna-kulttilaiset hehkuttaa edelleen Marinia, vaikka esim. Sote oli susi jo syntyessään
mutta kulttilaiset eivät ole järjen jättiläisiä, ja sanoihin Lasse Lehtinenkin, että Suomessa on pohjoismaiden tyhmimmät513771Mistä kummasta voi johtua se, että vasemmistolaiset usein häpeää itseään
voiko se johtua esim. köyhyydestä? Ja tästä on siis ihan suomalainen tutkimus olemassa. "Suomalainen tutkimus osoittaa213708Marin teki sen mihin muut eivät pystyneet, vei susi-Soten maaliin
ja sitten hävittyjen vaalien jälkeen lähtikin vastuuta pakoon...... "Professori: sote-uudistus on täysi susi. Sosiaali133456IL - 100 000 potentiaalista sotilasta pakeni Ukrainasta!
"Ukrainasta nuorten miesten joukkopako Liki 100 000 asevelvollisuusikäistä miestä on poistunut Ukrainasta parin viime k753034