Nyt kun tulee jo yli 40 vuotta siitä kun Karstulasta lähdin tuli mieleen kirjoittaa hieman ikävemmistäkin muistoista koskien Karstulaa.
Vanhempani olivat muualta Karstulaan muuttaneita, eivät siis syntyperäisiä paikkakuntalaisia.
Sain jo lapsena kotona seurata sivusta, kuinka yhteisö oli kylmä ja jopa vihamielinen muualta muuttaneita vanhempiani kohtaan. Vanhempani eivät oikeastaan koskaan täysin kotiutuneetkaan paikkakunnalle ja muuttivatkin sitten aikanaan muualle. Ystäviä toki oli, mutta yleinen ilmapiiri ei ollut ainakaan luonteva. Olen sitä mieltä, että kateus oli kohtuullisesti menestyneen perheen riesa.
Alakoulussa näkyi selkeästi, kuinka lasten vanhemmilta siirtynyt verenperintö tässäkin asiassa periytyi. Vaikka lapsista toki suurin osa oli luontevia ja käyttäytyivät hyvin oli minullakin jo aivan ensimmäisestä luokasta alkaen kiusaajia.
Joskus pelkäsin kouluun menoa, vaikka muuten olin innokas koululainen ja pärjäsin hyvin oppiaineissa. Koulun opettaja oli kyläläisiä ja luokalla oli joitakin hänen sukulaisiaankin. Tämä tietysti aiheutti sen, että ihan tasapuolista arvostelu ei aina ollut. Ylemmillä luokilla olevat pojat eivät tätä opettajaa kyllä liiemmin arvostaneetkaan, tunne oli varmaan molemminpuolinen.
( Jatkuu)
Vanhempani olivat muualta Karstulaan muuttaneita, eivät siis syntyperäisiä paikkakuntalaisia.
Sain jo lapsena kotona seurata sivusta, kuinka yhteisö oli kylmä ja jopa vihamielinen muualta muuttaneita vanhempiani kohtaan. Vanhempani eivät oikeastaan koskaan täysin kotiutuneetkaan paikkakunnalle ja muuttivatkin sitten aikanaan muualle. Ystäviä toki oli, mutta yleinen ilmapiiri ei ollut ainakaan luonteva. Olen sitä mieltä, että kateus oli kohtuullisesti menestyneen perheen riesa.
Alakoulussa näkyi selkeästi, kuinka lasten vanhemmilta siirtynyt verenperintö tässäkin asiassa periytyi. Vaikka lapsista toki suurin osa oli luontevia ja käyttäytyivät hyvin oli minullakin jo aivan ensimmäisestä luokasta alkaen kiusaajia.
Joskus pelkäsin kouluun menoa, vaikka muuten olin innokas koululainen ja pärjäsin hyvin oppiaineissa. Koulun opettaja oli kyläläisiä ja luokalla oli joitakin hänen sukulaisiaankin. Tämä tietysti aiheutti sen, että ihan tasapuolista arvostelu ei aina ollut. Ylemmillä luokilla olevat pojat eivät tätä opettajaa kyllä liiemmin arvostaneetkaan, tunne oli varmaan molemminpuolinen.
( Jatkuu)
Vastaukset 128
Vanhimmat
Tuli sitten aika lähteä oppikouluun kirkolle.
Muutos oli iso. Keskustan kouluissa oli paljon oppilaita, yhteiskoulun puolella n. 400 siihen aikaan. Opettajia oli montaa sorttia. Oli opettajia, jotka osasivat motivoida oppimaan ja huomioivat kaikki oppilaansa. Mutta oli päinvastaisiakin tapauksia. Ruotsin kielen opettajaa oikein pelättiinkin, parempi oli ainakin yrittää tehdä läksynsä. Jotkut oppilaista joutuivat opettajan silmätikuksi, mutta kyllä siihen olivat osin itse syyllisiäkin. Biologian opettaja oli sodassa vammautunut ja opetus oli välillä sitä sun tätä. Joskus hän sai silmittömiä raivonpuuskia.
Kiusaamista oli koulussa, vaikka opettajat kyllä pitivät kuria yllä. Kiusaamiseen en muista heidän koskaan puuttuneen. Varsinkin syrjäkyliltä tulleet oppilaat saivat tuntea nahoissaan monenlaista. Jos kotona ei ollut varaa ostaa esim. kunnon luistimia, siitä kiusattiin. Varsinkin kirkonkylältä kotoisin olevissa oli hiukan ylpeitä tyyppejä, jotka mielellään tekivät syrjäkyläläisille selväksi marssijärjestyksen.
Urheilutunneilla jako parempiin ja huonompiin oli kaikkein räikein. Opettajat olivat urheilussa hyvin menestyneiden kavereita, muut taas pakollista tunnin täytettä.
Olin pienestä koostani huolimatta fyysisesti vahva. Olin hiljainen ja melko hyvähermoinen, enkä työntänyt nokkaani kiistatilanteisiin. Minua eniten kiusannut kaveri erehtyi kerran käymään käsiksi ja silloin en malttanut pidätellä enää.
Kaveri sai minulta kunnolla selkäänsä, tapauksella oli paljon silminnäkijöitä. Sen jälkeen kukaan ei enää käynyt minuun käsiksi.
Kiusaaminen loppui keskikoulun jälkeen, oppilaat aikuistuivat.
Olen seurannut Karstulan asioita ulkopuolisena, koska olen asunut jo yli 40 vuotta muualla.
Jotenkin on jäänyt mielikuva, että se, mitä Karstulassa sanotaan huumoriksi olisi jo monessa muussa paikassa kiusaamista. Joku on joskus sanonut, että huumoria ei ole se, että jos kaksi nauraa ja yksi on hiljaa, vaan huumoria on se, että kaikki kolme nauravat. Kiusaaminen työpaikalla tai koulussa laskee motivaatiota ja tuloksia.
Toivottavasti siitä olisi jo päästy eroon.
Kyllä näin täytyy sanoa, että hyvin samanlainen kylä. Toiset tietää paremmin omat asiat kuin itse. Emmerdalea arjesta toiseen.....ja on niitä luontaisia hullujakin ja näitä supivisia kotiäitejä.
Saakohan joku tähänkin järkevään keskusteluun liitettyä areenan?
Areenan porstuassa ei kiusata.
Tulihan se sieltä. Pelkästään tällainen kommentointi riittää todistamaan alkuperäisen kirjoituksen.
Porstuastako vai Nätistäkö kirjoittelet.
Veikkaisin että jommasta kummasta ainakin, tai sitten langattomalla yhteydellä jonka anteeni on sijoitettu kuuskaistan kaapelikelan päälle.
Onko kysymys siitä kaapelikelasta, jonka päälle porstua on kyhätty.
Kyllä, näitä kuuluisia keloja on käytetty mm porstuan kivijalkoina, nätin perustana ja myös uudessa k-marketissa.
Huhutaan että herra uukin olisi näistä rakentanut myös talon ja useita käkikelloja.
Onko tietoa että onko postimies raiskattu?
T: kukkulabilly
Nim.teällä
Kyllä minäkin muistan vuosikymmenten takaisen kouluajan ja mitä se oli.
Muistoissa on ettei kukaan oppilas kiusannut toisia ,vaan opettajat olivat pahimpia koulukiusaajia ,asia johon ei voinut puuttua ja asialle ei mahtanut mitään itse oppilas , oli selvä kahtiajakoa lellikit ja inhokit.
Ja niinpä se näkyy olevan vieläkin maaseudulla, jossa tunnetaan toisemme ja kaikkien "historia" vanhempien onnistumisten mukaan sitten lapset laitetaan eri kasteihin ja jollakin ihmeen konstilla se vaikuttaa myös koulussa pärjäämiseen ja todistuksiin.
Opettajilla on liian suuri valta määrätä jo koulun alku vaiheessa ,mihin suuntaan se lapsen tie alkaa kulkea.
Olet oikeassa siinä, että opettajat olivat monesti tosi pahoja.
Ei kaikki tietenkään, mutta ne hirveimmät olivat tosiaan oppilaiden kauhuja.
Karstulassa jaettiin oppilaat etukäteen syntyperän mukaan ryhmiin. Siellä sorsitummassa ryhmässä oleva sai tehdä lujasti töitä arvosanojensa eteen.
Kaikkein härskein tapaus oli kun kieliryhmät arvottiin, "arvonnan" suoritti rehtori nostamalla paperinipusta saksan lukijat ja englannin lukijat erilleen.
Arvonta jouduttiin tekemään, koska toiseen ryhmään oli huomattavasti enemmän hakijoita.
Silmiinpistävää oli lopputulos, kaikki ns. parempien piirien kakarat pääsivät haluamaansa kieltä lukemaan, muut pakotettiin toiseen ryhmään.
Opettajien hirmuvalta merkitsi monen lahjakkaan lapsen, lannisti ja jopa tuhosi tulevaisuuden. Tukea jatko-opintojen suhteen ei saanut, mieluummin lannistavaa vähättelyä.
Olihan 60-luvulla vielä paljon epäpäteviä opettajia, ylioppilaita ja muita opiskelijoita. Olipa eräässäkin koulussa kansakoulun viidettä, kuudetta ja seitsemättä luokkaa opettamassa sairastelevan ja sittemmin kuolleen opettajan kouluttanaton mies, vuosikausia.
Mutta heikoimpien kiusaamiseen syyllistyi myös korkeakoulusta tullut opettaja.
Paras opettaja minun koulu-urallani oli kansalaiskoulun johtaja Lauri Vasarainen. Hänen en huomannut kiusaavan ketään, vaikka välillä yleistä kurinpalautusta pitikin. Hän oli myös perehtynyt opetettaviin asioihin niin hyvin, että hän pystyi oppitunnin pitämään ilman oppikirjaakin ja kertoi paljon asioita elävästä tosielämästä. Hän uskalsi myös kympin antaa köyhemmällekin, jos se hälle kuului.
Minulle Vasarainen oli ainoa, joka teki henkilökotaisen vaikutuksen ja jonka muistan tänäkin päivänä.
Täytyy silti sanoa, että ainakin 90-luvulla oli aika yleistä että se kiusaaminen meni tiosinkin päin, oppilaat kiusasivat aika monia opettajia. Aika rajusti toisinaan. Vähemmän paha se silti on, koska aikuisilla ainakin PITÄISI olla keinot tällaisiin, ja kersat taas pitäisi saada jossain vaiheessa tajuamaan ettei se kannata. Yleensä ne häiriköt taisivatkin olla niitä jotka tulevat jossain vaiheessa kelkasta putoamaan, tai kotona oli ongelmia.
Turtiainen oli perseestä!
Muistan kyllä kun tuotakin reppanaa joidenkin piti kiusata niin, että joutui hermolomalle.
No mutta karstuset kersat olivatkin noin muutenkin todella sadistisia ja raakoja niitä kohtaan, jotka eivät kyenneet itseään puolustamaan; oli kyseessä opettajat tai koulukaverit.
Olkoon Karstula helvettinne. Fiksut ovat lähteneet sieltä kauas ja junteimmat päätyneet korkeintaan Jyväskylään "issoon muailmaan".
Olin yläasteella 80-luvun alussa. Jotkut opettajat antoivat kiusata itseään, muttei juuri ollut pahisopettajia. Itse olin syrjäkyliltä ja en kokenut mitään syrjintää, jos joku ns. kirkonkylän kossi alkoi mussutta , niin käkeen vaan. Meillä oli hyvä luokkahenki vaikka tasoerot olivat valtavat. Karstulan kaikkien aikojen Paras opettaja mielestäni Anitta Rasi ja huonoin Jouko Vierimaa, vaikken ollut kummankaan oppilaana, voin lasteni kokemusten perusteella sanoa näin, se jolla pitäis olla munaa hoitaa asioita ei ollut ja sillä jollei niitä ole ,ne oli. Ei Karstula ole sen pahempi paikka, kun muutkaan, moni asia on hoidettu esimerkillisesti.
Kirkonkylän kersat olivat paremmassa asemassa lähtökohtaisesti, koska olivat tuttuja jo alakoulusta alkaen. Hajallaan syrjäkylillä asuvat tulivat keskustan kouluihin, he olivat ulkopuolisia.
Lisäksi opettajat tunsivat pienellä kylällä näiden keskustan kullannnuppujen vanhemmat. Jos vanhemmilla oli jotain asemaa, näkyi se lasten kohtelussa.
Gaussin käyrän mukaan niitä lapsia arvosteltiin ja sinne huonompaan päähän piti saada oppilaita myös.
Kävi muuten monelle Karstulassa aikanaan, että yo-kokeesta tuli paremmat arvosanat kun arvostelija oli tuntematon.
Koulutodistuksen alakanttiin laitetut arvosanat seurasivat kuitenkin mukana ja aiheuttivat ongelmia myöhemmin.
Vielä pahempaa oli se, että oppilaita luokiteltiin vain mielikuvien perusteella, eikä vaivauduttu tukemaan mm. jatko-opiskelujen suhteen.
Tuo on totta.
Ne, joita opettajat sorsivat saivat usein paremman yo-todistuksen kuin mitä lukion päättötodistus oli.
Lellikit, jotka joutuivat puolueettoman arvostelun kohteeksi saivat taas huonomman yo-todistuksen kuin mitä lukion päättötodistus oli.
Itsellä lukion keskiarvo 7,4 ja yo-todistus yhtä puoltoääntä vaille L:n kokonaisarvosana.
Opettajat yrittivät hyvitellä jälkeen päin ja olivat mielin kielin, mutta en tervehtinyt niitä enää edes. Pitäkööt tunkkinsa.
Toi tarina minkä oot kirjottanut on vaan niin totta itse kanssa sinne luojan hylkäämään persläpeen muutaneena tiedän mistä puhut,leikki ystäviä kyllä on mutta vielä enemmän on paskan puhujia anteeks vaan alkuasukkaat että joku vahigossa sinne peräkorpeen eksyy ja vaikeuttaa teidän elämää siellä paratiisissa.
Ite olin ns.syrjäkylän lapsi. Ja kyllä kätevästi eristettiin porukasta. Toivottavasti ei nykyään enää ole niin räikeää jaottelua.
Karstula on liian syrjässä ,nähdään harvoin muita kuin oman kylän väkeä ,pyöritään vaan liian pienissä ympyröissä kun tunnetaan kaikki niin lokeroidaan lapset jo koulun alku taipaleella mihin kuulut.
Ja kun on lokeroitu on samalla tulevaisuus siinä
Kyllä tässä keskustelussa on oikeasti jotain perääkin.
Olin 70- ja 80-luvun vaihteessa töissä jonkin aikaa eräässä valtion laitoksessa Karstulassa. Kesäisin siellä oli myös kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita töissä.
Eräs vakituinen esimiesasemassa oleva otti yhden kesätyöntekijän silmätikukseen ja kiusasi häntä inhottavalla tavalla. Kiusaaminen jatkui joka päivä. Asiaan teki mieli puuttua, mutta vaikeaa se oli, kiusaaja oli esimiesasemassa meihin muihinkin nähden.
Lohdutin joskus tätä kiusattua ja yritimme olla hiukan sivummalla töissä, jotta tilaisuuksia kiusaamiseen olisi tullut vähemmän.
Lopulta kiusaaja pääsi eräänä päivänä ilmeisesti päämääräänsä kun kiusattu rupesi itkemään työmaalla, eikä siitä meinannut tulla loppua.
Tähän ainakin julkinen kiusaaminen sitten loppui.
Kesätyöntekijä oli ahkera ja tunnollinen ja pyrki aina tekemään työnsä kunnolla.
Syytä kiusaamiseen en tänäkään päivänä tiedä. Ennestään nämä henkilöt eivät tunteneet toisiaan.
Nykyään tuollaiseen olisi helpompi puuttua, mutta tuohon aikaan se oli todella vaikeaa. Tiedän, että tuo tiettävästi vieläkin paikkakunnalla asuva henkilö tunnettiin jonkin verran v-mäisenä tyyppinä muutenkin ja olisiko hänellä sitten ollut jotain henkilökohtaisia ongelmia, jonka vuoksi piti purkautua tuolla tavoin.
Näinhän se on,puretaan oma paha mieli heikompaan.
Nykyäänhän täällä on kai käytäntö että eräs kotimainen vähemmistöryhmä yllyttää/ käskyttää muutamaa toimintavalmista "renkiään" kiusaamaan muita.
Oikein mietityttää että pitääkö lapsuudenkoti myydä pois kun meno on hurjaa.
Itse suosittelisin myymään, jos sitä enää saa myytyä koko pitäjässä.
Kotimaiset vähemmistöryhmät vois karkottaa Karstulasta
Tarkoitatko tätä juhlahamekansaa missä on samenttia ja pitsihelmoja??
Just,just,niitä?
Joo kokkoon vaan
Osuuskaupan penkillä sen huomaa tämän kiusaamisen vieläkin, kun kunnan virkamiehet käy työajalla alkossa ja piereskelevän ohittaessaan penkillä istujan.
Päivystäjälle , nämä kunnan virkamiehet "luulevat" että ovat niin isoja herroja että aliarvioivat muita.
Toivottavasti eivät putoa liian korkealta,kun huomaavat joskus että eivät ole yhtään muita kummempia ja niiden aikaan saannokset tulee maksuun........
Ketä tarkoitit etkö uskalla sanoa suoraan
Etkö uskalla sanoa suoraan raukkis
Kyllä ne oppilaatkin kiusasivat opettajia. Muistan kun heikkilänmäen pojat huitoivat nokkosilla ja polttivat opettajien persuukset ulkokäymälässä. Opettajat istui reiällä ulkohuusissa ja pojat altapäin hutkivat nokkosilla. Oli Sylvan ja Mirjamin takapuolet kipiät.
Hyvä,hyvä,että saivat opettajatkin vuorostaan maistaa miltä kiusaaminen tuntuu olisi pitänyt olla kovempia otteita vielä
Justiinsa kuolleen Pekka Silvolan velipoikahan oli 50-luvun lopulla opettamassa suomen kieltä Vainion Hellän jäätyä eläkkeelle. Löi aina karttakepillä oppilaita. Samoin teki Pukkilan Ossi, joka opetti ruotsia ennen Leväistä. Ruusa oli myös äkäinen täti.
Minäs vuonna Ossi oli Karstulassa?
Nyt kun karstulaan on valittu uusi rehtori, voisi hän ottaa oikein sydämen asiakseen kiusaamiseen puuttumisen. Tähän astihan on systeemi ollut se että jos vanhemmat soittavat kouluun että lasta kiusataan. Kysytään: no kuka kiusaa. Vastauksen saatuaan: eihän se voi kiusata ketään kun on kympin oppilas.
Just' just' ,näillä mennään,ei saa valittaa ,ei opet puutu jos kiusaaja on " mieluinen" oppilas.
ja tosiasiahan on että kiusaamista tapahtuu niin Tolppilassa, yläasteella kuin lukiossakin joka lukuvuosi. Haloo opettajat!!!!
Kumpa nämä kiusaajat ymmärtäisivät ,minkä hirveän jäljen ne jättävät kiusattuun,tämä asia seuraa koko elämän ajan.
Sitten kun te kiusaajat viisastutte ja häpeätte tekojanne on jo myöhäistä.
Onneksi vaihtui rehtori, se munaton vetelä äijä ei ole koskaan saanut mitään aikaan.
Ei muuta kuin aktiivisesti vanhemmat koululle puolustamaan omia lapsiaan ja vaaditte että kissa nostetaan pöydälle, näin olen minä aina tehnyt.
Sama meno jatkuu mutta vitut siitä. Ei täällä kukaan mulle mitään mahda.
Kunnon turpaanvetoporukka vaan koolle niin monikin kyllä mahtaa ja kaikki yhdessä.
Aikonaan kokkeilivat tuotakin konstia, mutta vain minä jäin pystyyn. Ei täällä nämä paskahousut tosiaankaan mulle mitään mahda. Reppanoita tissiposkia kun ovat ja porukalla kiusaavat.
Mä tykkään vetää rikkaiten kakaroita turpiin
Itse oletkin saanut vain kyrpiin persiisiin.
Karstula on PERSEESTÄ
Vähän niinku sinäkin.
Sieltähän me ollaan kaikki,tai ainakin tosi läheltä ettei edes kehtaa sanoa.
Ajatteleppa jos olisi ainoastaan muutaman sentin siitä vierestä, niin olisikin jo synnyinseudulta. Pienestä tämä on kiinni.
Pylkönmäeltä tuli 70-luvulla porukkaa Karstulaan kouluun.
Ainakin heitä kiusattiin.
Karstulassa perinteet jopa velvoittaa kiusaamaan?
Tuossa päivällä oli makkaratarjoilut vasta valmistuneessa tarvikeliikkeessä lisukkeineen. Eikö vaan, joku kieroleuka huomauttanut silminnähden ylipainoista avajaiskäynnissä piipahtanutta mahdollista tulevaa asiakasta hänen poistuessaan "kuinka ollenkaan istuimesi kestää" tuota painoasi?
Tällaisia kommenttia tapaa ilmeisesti vain Karstulassa! En koskaan ole törmännyt vastaavaan kommentointiin Etelä-Suomessa lihavien ja laihojen suhteen.
Karstulassa ei ymmärretä kiusaamisen ja huumorin eroa.
Julmakin kiusaaminen naamioidaan huumoriksi, tämä on tunnusomaista Karstulassa. Kummallista asiassa on se, että aikuisiälläkin Karstulaan muuttaneet omaksuvat tämän vittumaisuuden melko nopeasti.
On se nyt viime aikoina vähentynyt luonnollisista syistä. Moni "alansa mestari" on saanut siipeensä omaistensa tai itseänsä kohdanneissa traagisissa tapahtumissa. Sivukylien MESTARI-SUVUN jäsenet ovat saaneet siipeensä ja hiljentyneet...ainakin osaksi.... Vaikuttajat eivät enää saa tukea toisiltaan, koska tragediat ja vanhuus tekevät tehtävänsä. Kyllä se hiljentää ja hidastaa, joskaan ei lopet, kun itse kokee kovia kokemuksia omassa elämässään. Nyt pitääkin YRITTÄÄ keskittyä (jos vain jaksaa) että omassakin elämässä on tehtävä-sarkaa ja aivan riittävästi...
Mutta tuo on aivan totta mitä kirjoitat.
" Julmakin kiusaaminen naamioidaan huumoriksi, tämä on tunnusomaista Karstulassa. "
Niin no tämähän kyllä Karstulaisista jo tiedetäänkin.Paska kansaa siellä kaikki onnex aikonaan osasin sieltä poistua.Vieläkö ne samat sisäsiittoiset loiset siellä jaksavat temmeltää juoniensa kanssa.VOI REPPANOITA SÄÄLIKSI KÄY NIITÄ.
Samat sisäsiittoiset loiset, voitko tarkentaa?
Solmunteko kurssille kaikki kärsineet ja hirttosolmua opettelemaan.. Jos nyt suuri osa selviää ilman traumoja niin ehkä kiusatut on vaan hieman erilaisia ja luonnon valinta tapahtuu.. Tällöin saadaan normaalisoitua kansa oikealle tielle.. Ei sitä turhaan tummaihoisia, maahanmuuttajia ja homoseksuaaleja syrjitä.. Se on ihan normaalia. Kyllä täällä niin kauvan on valkoihoisia pohjimmiltaan karstusia asunut että ei ole mikään ihme että vierasta ja erilaista karsastetaan.
Ilmaantuihan itse se kiusaajakin palstalle....
Edustaako Risumies 11:n kommentti laajempaakin paikallista suhtautumista kiusattuihin henkilöihin?
Jos edustaa, yhteisö on sairas.
Isommassa mittakaavassa tuommoinen paikka jää kyllä aika alakynteen. Mutta teillä on kohta siellä valkoisia venäläisiä seurana.
Karstulan kokoisella pikkupaikkakunnalla on iso ongelma, jos touhu kääntyy kovin sisään päin. Puhe yhteisöllisyydestä voi tuntua kornilta ja kääntyä itseään vastaan.
Yhteisöhän se on esim. uskonlahko tai vankilakin.
Tiedän paikkakunnalla joskus asuneena kiusaamista esiintyneen. Yhteisön ulkopuolinen tuntee itsensä todella orvoksi. Joskus tunsin todellista myötähäpeää kun jouduin kuulemaan yhteisön ulkopuolisista puhuttavia asioita. Ulkopaikkakuntalaiset erityisesti saivat ns. "huutia" sellaisistakin asioista, joihin heillä ei ollut osaa eikä arpaa.
"Ei niin pientä pilaa, ettei osalla tarkoita totta"
Nämä jutut ei kuulkaas ole tuulesta temmattuja.
Sen osoittaa tämän päivän tilanne kunnassa.
Karstula oli kyllä paska paikka kasvaa. Muutamaa kovista on tosin vähän ikävä. Vois olla hauska nähä esim. pimeällä kujalla.
Kiusaaminen on verbaalista, eleellistä tai fyysistä aggressiivista käyttäytymistä. Kiusaaminen on toisen suunnitelmallista ja tahallista alistamista onnettomaan ja voimattomaan mielentilaan, eikä sitä tule sekoittaa kiusoitteluun. Kiusaaminen voi olla yksilöiden välistä tai yhteisöllistä. Kiusaaminen on joko suoraa tai välillistä maineen pilaamista.
Yksilöiden välinen kiusoittelu on yleistä esimerkiksi sisaruksilla tai vaikkapa ystävyksillä. Siitä harvoin aiheutuu vakavampaa haittaa. Ongelmalliseksi kiusaaminen muuttuu, kun kiusaaja saa sosiaalisen yhteisön tuekseen. Tällöin yhteisöllinen kiusaaminen saattaa johtaa hyvinkin vakaviin seuraamuksiin.[1]
Verbaalista kiusaamista ovat mm. sarkastiset huomautukset, haasteet, uhkailu tai loukkaukset, jotka on tarkoitettu ihmisen saattamiseksi onnettomaan ja voimattomaan mielentilaan.
Eleellistä kiusaamista ovat esimerkiksi syrjintä, keskisormen näyttäminen, oven paiskaaminen kiinni, sylkeminen huomion herättämiseksi ja tahallinen tuijotus.
Fyysinen kiusaaminen on fyysistä pahoinpitelyä kuten lyömistä, potkimista, tönimistä, tukistamista, tavaroiden heittelyä tai sylkemistä kohti.
Verkkokiusaaminen (englanniksi Cyberbullying) on kiusaamista, joka tapahtuu verkossa. Verkkokiusaaminen voi olla muun muassa pilkkaavat ja uhkaavat viestit, juorujen ja henkilökohtaisten tietojen levittäminen, valokuvien ja videoiden edelleenlähettäminen.
Verkkokiusaamisesta helppoa tekee se, että verkossa tekijä voi saada halutessaan anonyymiteetin. Verkossa kiusaaja voi esiintyä nimimerkin takana, jolloin tietoon ei tule se että kuka kiusaaja on.
Kaikki läsnä olevat ovat vastuussa kiusaamisesta. Kiusaaminen on ryhmäilmiö, ja kun kiusataan, jokainen on silloin mahdollistamassa kiusaamisen jatkumisen.
https://www.mll.fi/nuortennetti/kiusaaminen/roolit/
http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/mina-ja-muut/kiusaaminen/
Epäsuoraa kiusaamista on vaikeampi havaita. Tällaista on esimerkiksi ikävien tai perättömien juorujen levittäminen, selän takana pahan puhuminen, kiusatun syrjiminen ja porukasta ulkopuolelle jättäminen tai ilkeiden viestien lähettäminen. Sekin on kiusaamista, että sallii kiusaamisen tapahtuva, vaikka itse ei siihen aktiivisesti osallistuisikaan. Sillä ei ole merkitystä, miten kiusataan vaan se, miltä se kiusatusta tuntuu.
Sen kyllä huomaa, että muualta tulleet ajetaan tavalla/toisella pois muualle asumaan sanomisilla. Jos Karstula haluaa kehittyä, niin pitäisi luoda uusia työpaikkoja. Mutta niin ei vain ole tai ei tapahdu. Sisäsiittoinen paikka ja varmasti tulee pysymään sisäsiittoisena tällä menolla.
Se oli Honkakin suurimmillaan liian iso Karstulan kokoiseen ja älliseen paikkaan.
Siinä yksi syy taantumiseen.
Toki toinen syy oli se, että toiminnot olivat hajallaan monella paikkakunnalla.
Firman johto ei halunnut olla Karstulassa, vaan Etelä-Suomessa. Toimihenkilöistäkin osa asui Jyväskylässä.
Syytä siihen miksi näin oli voi kukin miettiä tykönään.
Pienet paikkakunnat, työttömyys, kuppikunnat, huonolla itsetunnolla varustetut läskit juoruakat, ja itseensä kyllästyneitä ihmisiä tätä on Karstula. Mitätön pieni paikkakunta.
Paskan jauhamisella pääsee pois ja pitkälle, paskan myymisellä vielä pidemmälle.
Jos oikein hyvin onnistaa voi pelata vaikka golfia palmupuiden alla sitten myöhemmin...
Onneksi täällä ei ole kenenkään pakko asua :P
Olisiko tässä kyseessä tumma poika Sapran perältä, joka myy virolaista apulantaa työkseen?
Karstulan päättäjät ovat luultavasti tilanneet paskaa rajattomaan määrän takavuosina koska menee näin huonosti.
Facebookissa on muisteluketju "arkistojen kätköistä Karstulan ryhmä", jossa muistellaan ansiokkaasti menneitä ja siellä on paljon hyviä kuvia ja juttuja kouluista, opettajista, urheilusta ja muusta elämästä.
Tunnen valtaosan sinne kirjoittajista ja he ovat oman kokemukseni mukaan niitä hyviä ja kilttejä ihmisiä, jotka eivät kiusanneet toisia esim. koulussa. Sen panin merkille, että niitä ilkeitä, jotka kiusasivat koulussa toisia ei tuolla facebook-ryhmässä näy.
Näyttää olevan aika vanha tämä ketju.
Ei sillä, on asiaa muistella vähän ikävämpiäkin asioita.
Minä muistan kuinka ihmiset oli jaettu syntyperänsä ja asemansa takia luokkiin eikä niistä seepran raidoista päässyt eroon ennenkuin lähti muualle.
Kun meni uuteen paikkaan kukaan ei välttämättä tiennyt että olit se köyhän kodin tyttö tai poika, jolla oli leima otsassa kotipaikkakunnalla.
Pahinta oli mielestäni kuitenkin opettajien harjoittama eriarvoistaminen ja jopa kiusaaminen.
Muistan ikäni muutaman opettajan loukkaavat sanat.
Näin ja kuulin myös vierestä kun hiukan kömpelöä poikaa opettaja ivasi urheilutunnilla ja opettajan suosikkina olevat kovat urheilijat nauroivat mukana.
Ei kovin mukavia muistoja.
Kaiken paras keino on saada kiusaaminen loppumaan kun pyyhkäisee kiusaajalta räkäviisarin poskelle, minulla oli tällainen tapa ja kyllä se aina tepsi niin isompaan kuin pienempäänkin , kyllähän ne sitten mennä kilikutti opettajalle siitä rälläämään ,että kun se löi ja ihan " syyttä"ja enimmäkseen ne oli tämän kersan vanhemmat opettajan perseen nuolijoita , mutta ei se auttanut aina saivat turpiinsa kun päätään aukovat, että se siitä
Joo, aikani minäkin rauhallisena kaverina räksytystä ja haukkumista kestin. Mutta sitten heitin pahimman kiusaajan painiheitolla lattiaan niin että sillä silmät pyöri päässä vähän aikaa kuin hedelmäpelillä.
Sen jälkeen ei enää kiusattu minua vaikka olin pienikokoinen.
Ei välillä tiedä miten päin olis, kun noita kyseisen ryhmän julkaisuja katselee. Ylistetään kusipäisiä ihmisiä ja puskaradiossa kehutaan miten hyvä paikka Karstula on elää ja olla. Ongelmat koskee lähinnä kateutta ja haukutaan joukolla, kun joku kehtaa suditella vanhalla romulla kylillä.
Paska kylä, paskat ihmiset, mitään tekemistä ei ole, palvelut ihan perseestä ja ihmisten ilmoille hiton pitkä matka!
Joo, ei ole kaikki kultaa mikä kiiltää.
Savustaminen on yleinen harrastus Karstulassa.
On niin pienet piirit, että jos joku ei tykkää jonkun toisen pärstästä niin kyllä porukan savustuksella saadaan tyyppi ulos.
Karstula on muuttotappiokunta ollut jo vuosia ni luulis että ottaisivat avosylin vastaan kaikki jotka sinne muuttaa ja että niistä si pidettäs kiinni. Siinä karstulalaiset osaa yhtä pitää että osaavat tosiaan savustaa muita pois sieltä. Iteki kuullu siitä mitä alempanaki kerrottii että juuri sai se yks nuori tyttö lähtöpassit Karstulan syrjäkylältä . Karua hommaa mitä sillekin tehtiin joukolla. Eikä se ole ainoa joka on Karstulasta pois savustettu mitä kuulee.
Koulumuistoista sen verran, että koulutunneista ikävimmät muistot on jäänyt urheilutunneista. Toki joillakin lukuaineiden opettajilla oli ainakin yhteiskoulussa tapana ilkeillä joillekin.
Mutta urheilutunnilla heikompien osa oli jäädä jalkoihin. Ainakin meillä opettaja myös ilkkui joskus jos ei ollut tarpeeksi hanakka juoksemaan pallon perään kuin ne parhaat.
Sitten urheiluvarusteiden puute oli myös köyhemmillä silmiin pistävä. Ei ollut kunnon luistimia eikä huonoilla edes oppinut luistelemaan. Liikunnan ilon onnistui opettaja ainakin minulta tappamaan jopa kymmeniksi vuosiksi. Vasta yli 50-vuotiaana hankin itselleni sukset ja olenkin sittemmin hiihtänyt ja pyöräillyt paljon.
No mites, tuotanuinnii käsityönopettaja?
Liikunnanopettaja kuvitteli jotenkin ansiokseen sen, että luokkaan oli tullut liikunnassa ja urheilussa luontaisesti lahjakkaita oppilaita. Ei heille olisi enää tarvinnut opettaa asiaa, Ne, jotka perhetaustansa takia tai jostain muusta syystä eivät pärjänneet niin hyvin jäivätkin ilman ohjausta.
Kyllästyin opettajaan niin paljon, että lintsasin suurimman osan liikuntatunneista. Enkä muuten ollut ainoa.
Kyllähän sieltä Karstulan peräkyliltä se yks nuor tyttöki savustettii vast ikkää pois. Ei kerinnyt montaa vuottaa asua ja työssä olla.
Ikävää toimintaa.
Se on kyllä todella kamalaa toimintaa mitä viitsitään toisille tehdä että ne saadaan savustettua pois...
Aina kehutaan sitä yhteisöllisyyttä.
Ei olisi niin väliä vaikka ei sotkeennuttaisi toisten asioihin, kunhan saisi olla rauhassa.
Eräänlaista yhteisöllisyyttä sekin että joukolla savustetaan muita pois... Ei vaan hyvällä tavalla yhteisöllistä. Piirit on pienet ja omintakeiset jos kauniisti asia ilmaistaan.
Rehellisesti sanottu, täällä toimitaan näin.
Nykyisin on ns. "naamakirja" , mut tosi on ollut ennenkin kouluissa et OPETTAJILLA OLI JONKINLAINEN OMA NAAMAKIRJA oppilaista ,jopa niin , että kun oli jonkin tietyn sukulainen ,ta jos varsinkin sisar niin automaattisesti olit yhtä "ilkeä, t5ai huonompi oppilas ym " Näin se vaan oli. En ymmärrä sitä ,et mikä siinä kun VALTAA ON VÄHÄNKIN PAINOSTAA,JOS EI ITE OIKEIN TYKKÄÄ NAAMASTA ,niin se pitää näyttää, Niinhän sitä sanotaan,et IHMINEN ON PAHIN PETO. Se on totta monissa yhteyksissä !
Sama ilmenee myös kunnasta työnantajana.
Näitä opettajan kuvatuksia on vieläkin olemassa .
Hitlerin jälkeläisiä on täälläkin.
Näitä tapauksia on joka alalla ,jos heistä välittää ja , jos ei välitä heitä risoo aivan kauheasti .
Mätien akkojen kylä.
Joo nythän onki kutuaika ahvenilla ,mätiä on paljon .Saa katiskat koht rantoihin.
Kardessa tapahtuu tätä kiusaamista joka paikassa ja pois savustamista paljolti. Sitä jo aiemmi mainittua syrjäkylän tyttööki oikee porukalla touhusivat ulos Kardesta ja kunnanvaltuutettuki mukana. Lopulta se tyttö lähti. Sääliks kävi se tyttö.
Siis insestin pitkä historia
Opettajissakin oli ennen aikaan suuria eroja.
Tuttuni sai opettajalta saksan kielessä keskikoulun päästötodistukseen arvosanan 5.
Meni sitten kuitenkin lukioon, jossa eräs toinen opettaja toivotti ensimmäisenä päivänä tervetulleeksi sanoen: "Mitä sinäkin täällä teet"
Loppujen lopuksi tämä kaveri kirjoitti ylioppilaaksi loistavin arvosanoin, pitkän oppimäärän saksan kielestä laudatur ilman ensimmäistäkään virhettä kokeessa.
Sanomattakin selvää, että saksaa ei opettanut sama opettaja lukiossa kuin keskikoulussa.
Ainakin 1980 - ja 1990-luvulla oli sellainen meininki että koulussa kermaperseiden kersat saivat parempia numeroita ja niitä suosittiin joka paikassa. Vanhempien piti kuulua Rotareihin tai Leijona-veljiin että olit jotain. Allekirjoitan aloittajan näkemykset täysin että opettajien kakaroita ja sukulaisia on aina täällä suosittu, toivottavasti on ajat muuttuneet ja täälläkin on siirrytty 2020-luvulle.
Suosiminen oli ainakin 60- 70-luvuilla tosi törkeää.
Kyllä oli ja siinä saattoi mennä jonkun syrjäkylän lapsen tai kirkonkylän vähävaraisen lapsen elämä pilalle vaikka olisi ollut lahjojakin lähteä vaikkapa opiskelemaan pidemmällekin.
Mutta, jos sai todistuksen vain pärstäkertoimen mukaan niin mahdollisuudet meni siinä.
70-luvun alkupuolella kun saksankieli alkoi jäädä englannin jalkoihin suosituimmuudessa jouduttiin arpomaan saksan opiskeluun oppilaita niistä, jotka olivat pyrkineet englantia opiskelemaan. Tuloksena "arpajaisissa" oli, että syrjäkylien ja vähempiosaisten lapset laitettiin saksaa lukemaan, englantia lukivat sitten parempiosaiset.
Pitkällä saksalla ei sitten ollut muutamissa jatko-opiskelupaikoissa sitten juuri mitään tekoa.
Joutui lähtemään aika kaukaa takamatkalta kun piti ensin opetella eglanti, jotta pääsi edes kunnolla opiskeluihin käsiksi. Paha maku jäi suuhun tuosta.
Se jatkuu joo. Jopa te-keskuksesta sanottu eräälle, miksi muutitte tänne,ei ME oo haluttu. Kuvitelkaa näitä älynväläyksiä v. 2022.
Erinomaisia matkijoita löytyy paikkakunnalta. se menee suvuttain se taito. Eräässä suvussa jamomista harrastetaan vieläkin. Perinteet velvoittavat. Todella osaavia ovat. Toinen toistaan paremmin panettelevat silmätikukseen ottavia jopa peremmin pistävät kuin panettelun kohde. Koulussa sitten jälkikasvu harjoitteli, kuinka naapuri sopersi puheessaan. Vuoron perään naaman eteen tulivat harjoittelemaan ja toiset seurasivat, kuinka uhri reagoi kun uhrin vanhempia matkittiin.
Karstulassa ei oikein ole kunnon kesätapahtumaa nykyään.
Pitäisi järjestää v---uilufestivaalit.
Nehän olisivat jo ensimmäisestä kerrasta alkaen perinteiset.
Matkijoita ja patologisia valehtelijoita. Ivataan matkitaan ja valehdellaan. Laitetaan valetta kiertoon nautitaan tulkoksista.
Karstulassa tehdään kaikki omalla tavalla. Pelekästään kun kattoo liikennetta niin vaikeata se on. Pysäköidään jalkakäytäville, ajellaan suojateitä pitkin ja kirkon eessä oikastaan pyörätietä pitkin. mitään ei voi tehdä kunnolla. ei mitään. Noh, tämä onkin junttila.
Kardessa on omat sääntönsä.
Esitän Rakstulaa uudeksi nimeksi. Toki vailla ylpeyttä ensinkin.
Se syrjäkylän tyttöki muutti pois aikaa sitten eikä sen panettelu loppunut. Hävettää olla karstulalainen kun kuulee että mitä kaikkea muut kuntalaiset tekee toisille.
Pitäisiköhän tehdä asialle jotain eikä itkeä tääl suomi24?
Eihän ne ihmiset jotka muita kiusaa niin usko jos niille jotain asiasta sanoo. Pitäis olla iso joukko ihmisiä jotka sanoo että sen kiusaamisen pitää loppua. Se syrjäkylän tyttöki pyysi poliisit käymään. Ei auttanut joutu silti muuttaa pois.
Koin kerran todellista myötähäpeää kun eräs karstunen kuntapolitiikassakin aktiivisena ollut henkilö haukkui toista ihmistä yhtäkkiä apinaksi julkisessa tilaisuudessa. Nauroi päälle ja olin sivusta seuranneena ällikällä lyöty.
En silloin tiennyt, miksi näin kävi. Myöhemmin sain tietää, että haukkujaa kismitti se, että kohdehenkilö asui muualla kuin Karstulassa mutta kävi töissä kuitenkin Karstulassa.
Minua kiusattiin työpaikalla juuri tuosta syystä.
Tuo on sitä savustamista, jota on käytetty paljon. Tehdään jonkun elämä vaikeaksi ja yritetään ja useimmiten saadaankin henkilö lähtemään tai muuten nujerrettua. Ilkeilyä on monesti mahdoton todistaa ja sen voidaan selittää olevan vain huumoria.
Toki esim. työpaikoilla voi porukan kesken huumori olla joskus rankkaakin, mutta kyllä kiusaamisella ja huumorilla on kuitenkin selkeä ero.
Järkyttävistä kohtelua täällä ovat saaneet syntyperäiset karstuset. Kiusaajia ja savustajina muualta kulkevat ja muut veentuomat, jotka liittoutuneet sopivien kuntapäättäjen kanssa. Siinä sitä on menty naureskellen käsikynkkää, kun kokouksessa on itketetty viranhaltijoita.
Näin tehdään
Tätä samaa saa niskaansa myös syrjäkylillä. Kun ei jostain syystä huolita porukkaan tai on muualta tullut vieras, aika ikävää nokittelua harjoitetaan. Ihmettelen, että vieläkin tällaista on, vaikka jokainen kuihtuva pikkukunta tarvitsee myös uutta asukasvirtaa jotta elinkelpoisuus säilyisi edes jotenkuten.
Kepulaisuus on se pahin kuppikunta ja muualta muuttaneet koetaan uhkana omien parissa. Varsin ikävää ja jopa luotaantyöntävää touhua. On helpompi nostaa kytkintä ja muuttaa muualle ystävällisempään ympäristöön kuin taistella näillä kulmilla elintilasta.
Ai kiusaajiat ovat muualta tulevat?
Porukkaan pääsemiseksi pitää olla.
Touhu on välillä kuin lastentarhasta.
Sitä syrjäkylän tyttöö alko kiusaa ihan paljasjalkaset karstuset mutta mukaan lähti myös näitä veentuomia:ajattelivat varmaan pääsevänsä muiden suosioon osallistumalla kiusaamiseen. Surkeaa on että moni joutuu Kardessa kiusaamista kokemaan. Pahinta on se että kiusaajat kokevat tekevänsä oikein ja siksi eivät lopeta. Aina on joku "hyvä syy" minkä varjolla kiusata ja pois savustaa joku ihminen.
Kiusaaminen on vaan lisääntynyt huomattavasti täällä Karstulassa...Lapsoseni lähti opiskelemaan muualle,ei jäänyt lukioon.
Älä huoli, se on luultavasti hänelle parhaaksi. Näkee vähän maailmaa jne. Sitä ei suuri osa karstusista näe koskaan.
Valitettava totuus on, että kiusaaminen on lisääntynyt ihan joka paikassa. Karstula ei ole tässä poikkeus, eikä ainoa syntinen kunta tällä saralla.