Minulla alkoivat paniikkikohtaukset tämän vuoden aikana.
Menetin kaikki ystäväni ja poikaystäväni, kaikki puukottivat selkään, valehtelivat ja pettivät.
Pääsin uuteen työpaikkaan ja päätin etten puhu siellä kenellekään enkä muutenkaan enää tutustu uusiin ihmisiin, usko ihmisiin oli mennyt.
Sittenpä kävikin niin, että aina jos joku tuli töissä juttelemaan minulle jostain työasiasta, aloin vapista, hikoilla, henkeä ahdisti ja sydän hakkasi tuhatta ja sataa.
Nyt olen viikon sairaslomalla koska viimeisin kohtaukseni oli niin paha, että jouduin lähtemään töistä pois kokonaan.
Minua pelottaa, sillä meillä muutenkin töissä vähennetään henkilöstöä joten tämä laskee mahdollisuuksia saada pitää työpaikka.
Ja se vain lisää hermostuneisuutta.
Onko kenelläkään muulla kokemusta paniikkikohtauksista työpaikalla?
Menetin kaikki ystäväni ja poikaystäväni, kaikki puukottivat selkään, valehtelivat ja pettivät.
Pääsin uuteen työpaikkaan ja päätin etten puhu siellä kenellekään enkä muutenkaan enää tutustu uusiin ihmisiin, usko ihmisiin oli mennyt.
Sittenpä kävikin niin, että aina jos joku tuli töissä juttelemaan minulle jostain työasiasta, aloin vapista, hikoilla, henkeä ahdisti ja sydän hakkasi tuhatta ja sataa.
Nyt olen viikon sairaslomalla koska viimeisin kohtaukseni oli niin paha, että jouduin lähtemään töistä pois kokonaan.
Minua pelottaa, sillä meillä muutenkin töissä vähennetään henkilöstöä joten tämä laskee mahdollisuuksia saada pitää työpaikka.
Ja se vain lisää hermostuneisuutta.
Onko kenelläkään muulla kokemusta paniikkikohtauksista työpaikalla?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minulla oli myös sama tilanne eli kohtaukset alkoivat työpaikalla jatkuvan kovan stressin ja paineen alla. Minäkin jouduin lopulta lähtemään pois työpaikalta, kun olo oli niin kertakaikkiaan kamala ettei enää selvinnyt. Kaikki alkoi ensin huimauksena ja jännittyneisyytenä sitten alkoi hengenahdistus ja pahoinvointi ja lopulta tuli vielä lisäksi vapina ja tukehtumisen tunne, jonka jälkeen jäinkin sitten sairaslomalle. Aluksi sain kahden viikon sairausloman ja lääkkeeksi Cipralexiä. Alkuannos oli viikko 5 mg ja sitten 3 viikoa 10 mg. Teho ei vielä riittänyt joten siirryttiin 15 milliin, jonka jälkeen oireet alkoivat helpottamaan. Täysin oireettomaksi en kuitenkaan silläkään määrällä vielä tullut joten aloittelen nyt 20 millin annosta. Töihin en ole vielä palannut....
Saitko Sinä lääkitystä vaivaasi? Suosittelen kyllä SSRI-lääkitystä, jos oireesi jatkuvat pidempään.
Hyvää Joulun odotusta Sinulle!
Mulla tuli esiin juuri työn kautta.Ennen olin niin sosiaalinen ja porukoissa viihtyvä,nauttiva.Nyt olen kohta vuoden ollut saikulla ja kaihdan kaikkea sosiaalista käymistä.Kaupassa on pakko käydä mutta senkin suoritan lähikaupassa vähän ennen sulkemista jolloin ei ihmisiä juurikaan ole.Ulkoilua harrastan illalla pitkin metsäpolkuja ja nautin tästä pimeän ajasta jolloin voi mennä vain "hahmona".Toivon, että joskus helpottaisi, koska vie ihan kamalasti energiaa. Tuntuu, että elämäni valuu hukkaan vuosivuodelta. ..
Itselläni tulee kesällä 2,5v. täyteen ensimmäisestä paniikkikohtauksesta.
Vasta tänä syksynä sain ensimmäiset paniikit
töissä. Sitä ennen ne tulivat vain kotona.
Itse käytän ssri-lääkitystä, Optiparia.
Se on vähentänyt paniikkeja huomattavasti,
sekä käyttämäni e-epa 500mg:nen 2kapselia päivässä.Sehän on luontaistuote.
Välillä on aikoja että töissä pärjää hyvin,
mutta kaikki äkillinen, stressi ja esim.
vatsaoireet puhaisevat heti paniikin
töissä.
Pitäisi olla niin kiireetöntä, mutta missäs
sellainen työpaikka olisi nykyään.
Ei auta kuin sinnitellä, ja etsiä itselle
sopivaa olotilaa.
Vuosia voi mennä, periksi ei kannata
antaa. . Toivon teille kaikille parempaa
uutta vuotta.....
Tiedän tunteen. Elän samanlaista elämää.
Oli sama vaiva, kunnes en jaksanut enää jännittää. Aloitin lääkityksen ja sairastaminen loppui kuin seinään. En edes punastu enää. Silloin päätin etten enää ikinä sairasta mitään apua hakematta. Alin ajattelemaan sydän parkaani, miten sekin oli kärsinyt kun pitkitin lääkkeiden aloittamista ja kärsin vuoden verran ja ihan turhaan. Lääkkeet ovat ihan turvallisia ja ne on tarkoitettu juuri tuollaisiin olotiloihin.
Töissä mulla ei ole ollut paniikkia kun olen ollut paljon ulkohommissa. Jätin lukion ja sen jälkeen kauppakoulun kesken paniikkihäiriön takia ja nyt näyttäisi siltä että taas pitää jättää koulu kesken...En osaa antaa mitään neuvoa sulle ku oon ite saman asian kans kusessa. Ei voi olla muualla ku kotona yksin.
Et oo yksin, meitä on paljon ja pitää vaan yrittää jaksaa,vaikka välillä se on vaikeaa