Yksinolemisen pelko

Samaa ihmettelen itsekin, että miksi ei osata erota ensin, vaan nussiudutaan jo jonkun muun kanssa,kun uusi suhde tulee ilmi. Ja ikävintä on ettei asioista edes kerrota, vaan jatketaan touhua vuosikausia. Se oma ero pitäisi käydä kuitenkin läpi ennen kuin ryntää siihen uuteen suhteeseen, koska voi olla niin rikki ihmisenä ettei edes ole valmis siihen suhteeseen. Joskus vahvoja ihastumisia tapahtuu parisuhteen aikana, mutta silloinkin olisi kuitenkin nätisti tehty sitä nyksää kohtaan, että eroaisi ensin ja vasta sitten lähtisi kokeilemaan elämää sen ihastuksensa kanssa. Ihmiset eivät vain taida kestää kohdata niitä omia ikäviä tunteitaan ja yksinoloa, kun pitävät toista siinä varalla vielä, jos sen uuden kanssa ei onnistukaan. En ihmettelekään, miksi sitten "exät" ottavat vielä yhteyttä, kun heille sitä eroa ei ole selvin sanoin kerrottu ja on vain lopetettu yhteydenpito. Eli ihan oma vika on, jos uusi suhde menee sotkuun, ei se ole sen "exän" vika, joka ei edes tiedä, mitä toinen selän takana touhuaa. Exän puuttuminen omaan elämään loppuu siihen, kun hänelle on selkeästi kerrottu erosta, sen jälkeen ei ole enää mitään asiaa toisen elämään eikä tarvitse yhteydenottoihin vastata.

Juurikin näin. Ja jos ihastuu suhteen aikana, siitä pitäisi voida keskustella ja vielä miettiä ennen eroa, onko ero se varmasti ainut vaihtoehto. Mulla on laastarimainen olo ja pahalta tuntuu myös sen exän puolesta.... Mutta rakastumisen tunne on niin voimakas. Tässä on itsetutkiskelun paikka.

Olisko toi vielä enemmän miesten k naisten ongelma tai tapa? Samat sanat muuten, ei käy mun ajattelumaailmaan enkä ymmärrä yhtään. Onkohan nää muutenkin niitä lapsuuden kodista suoraan yhteiseen kämppään-ihmisiä, asiat jaettu aina jnkn kanssa eikä ilman osata olla eikä itsenään ilman taustatukea... En siis ylhäältä paheksu kun en ymmärrä syitä mut en vaan tajua miten tohon edes pystyy tai ajautuu.

Mun niin tekis mieli lähettää asialliset viestit näille exille mutta ehkä asia vaan ei kuulu mulle vaan miehelle. Onko teistä joku ottanut yhteyksiä kumppanin exiin?

Sitten vielä miehen yksinjäämisen pelko on valtava. Usein, siis monta kertaa päivässä kuulen, miten joku mies on eron jälkeen aloittanut ryyppäämisen ja alamäki on usein pitkä.... Olenko minä sitten se heinäpaali siinä alkavan alamäen tietyssä kohdassa,jonka tehtävänä on pitää vasta eronnut mies "kasassa". Ittelläni tällä hetkellä pukkaa taas masennusta päälle kroonisten kipujen vuoksi. Alkoo en käytä missään vaiheessa hoitona vaikka tuo toinen puolisko sen puolella onkin. Pysyn ihan lääkärinmääräämissä....

Tietääkö exä todella olevansa exä?
Vai annetaanko ymmärtää jotain muuta?

Toivottavasti ette anna mustavalkoisuuden vallata kalloanne.

Joskus voi olla niinkin, että joku ei tahdo lähteä kamalastakaan suhteesta lasten vuoksi, mutta sydän on aistinut sielunkumppanin läheisyyden ja kiduttaa nyt koko kroppaa saadakseen tahtonsa läpi.

Kyl naisilla on tapana että on jo hyvä ote uudesta oksasta ennen ku päästää irti vanhasta.. Niin monta kertaa kokeneena.. Naiset on kieroja narsisteja..