Ikävä toista ihmistä

mummu73

Sydän pakahtuu ikävästä.
Kuuden vuoden takainen tuttava(Matti) kävi eilen. Alkuvuodet paljon yhdessä oloa, vaikka välimatkaa n. 400 km. Aloin kiintymään häneen
. Sitten hänen pojalleen tuli rakennusprojekti, eihän isä minuun jaksanut yhteyttä pitää. Minä vaadin liikaa, olin mustasukkainenkin, olikohan hänellä joku toinen kun aikaa minulle ei riitänyt. Sanoin pahasti, loukkasin. Tuli viileä kausi.
Hain treffipalstalta uutta ystävää löytyi pariksi vuodeksi. Rehellisenä ihmisenä kerroin menneisyydestäni, myös tästä edellisestä ystävästä, joka oli samalta suunnalta, voi niin ei olisi pitänyt tehdä. Riitojen, syyllistämisien takia se suhde päättyi.
Mielessäni oli ollut taustalla Matti, kun edeellinen suhde oli kuolemispisteessä, jostain syystä Matti otti yhteyttä. Harvakseen olemme tapailleet, pitkä välimatka, sähköposti viestit hänen puoleltaan aika lyhyitä, samoin puhelimessa olot.
Kumminkin kun harvoin tapaamme. yhdessä saunomme, nukumme , käsikädessä istumme. Ne kaikki riittäisivät minulle, KUN TAPAAMISIA OLISI USEAMMIN.
Minulla on ikävä ihmistä ja ihmisen kosketusta, tässä yksinäisyydessäni.
Onko muita ikuisesti kaipaavia?

23

77

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ikävä on, jos yksin on. Ei toiselta voi vaatia mitään. Silloin sovimme yhteen.

    • kyllä.se.siitä

      Parivuotta yksinäistä leskeksi jäätyä

    • lepolepo

      Olen onnellisesti lepotilassa miessuhteissa, muistelen lämmölllä poisnukkuneita, en kaipaa uusia. Tapaan tuttavina monia miehiä eri tilanteissa. Rupatellaan. Joku jo luulisi, että on kiinnostusta muutenkin. Yksi mies tarjoutui hakemaan huonekaluja 200 km:n päästä, kun autoin hänen lapsiaan. Ihan asiallisesti mennään ensi viikolla. Olen ollut ainoa tyttö luokallani lukiossa ja opiskellut miesvaltaisella alalla eli tottunut olemaan miesten parissa ihan kaverina. Kotiini en ketään kaipaa.

    • yksin-on-hyvä-olla

      Ei ole ikävä ketään,
      oma rakkaani ainoain kalleimpain nukkuu nurmen alla, vain hän olisi mun rakkaani jos eläisi, kuten oli koko elinaikansakki, vain hän,
      lähes kuusikymmentä vuotta,
      --- liikun paljon ulkopuolella kotiani, joten päivät menee ihmisten ilmoilla mukavasti,
      uudet ihmis-suhteet aiheuttaa vain ahdistusta, en oikein tajua miksi, niin vain on,
      yksinoloon tottuu,,,,,

      • milmiina

        Haikeutta on silloin tällöin. Katselin Yle Areenalta prinssihäät. Tuli mieleen viimeinen kirkkomatka mieheni kanssa. Emme käyneet usein. Ihailin hänen profiiliaan, istuimme käsi kädessä. En arvannut, että viikon päästä häntä ei enää olisi. Mutta tässä iässä tietää jo senkin, ettei kaikkea, mitä toivoo, voi saada. Olen kiitollinen siitä, että olen uskaltanut elää omaa elämääni myös miehen kuoleman jälkeen, on loppuverryttelyn aika.


    • Vaan.vain.vaan.vain

      Olishan se toinen ihminen mukava. Vaikka juttukaverina. Tai käytäisiin vaikka yhdessä jossakin... Vaan mitenkähän sitä tottuisi toisen kanssa elämään? Vai olisiko parempi olla se toinen jossakin lähellä? Voisi vuoroin vierailla???
      Vaan meneehän se loppuaika yksinkin jo. Onhan tähän saanut tottua. Juttukaverikin löytyy kaupan kassalta: "Kuitti?" "Ei tarvii". Ja sama seuraavalla kauppareissulla. Eipä tuota puhetaitoa ole vuosiin juuri muualle tarvinnutkaan.

      • yksin-parasta-

        Kauheeta, en vaan tahtois läheltä, siis naapurista, naapuristosta kaveria,
        seki ahdistaisi,
        en kestä enää minkäänlaista velvoitetta olla ystävä kenekää kanssa, puolivuosisataa oman rakaan kanssa oli tarpeeksi,


    • yksin-olo-parasta-

      Eipä oo ikävä ketään,
      mitä vanha ihminen enää elämänkumpanilla tekiskää,
      yleensä näin vanhat ovat jo niin vaivasia ja kipeitä, että toinen jotuu hoitamaan toistaan,
      siitäki on pitkä kokemus, en enää jaksais alkaa kenekää omaishoitajaksi,

      • ukkeli11

        Merkillistä!
        Joku avaa ketjun jossa kertoo ikävästään ihmisen luo. Miksi pitää ikään kuin loukata toista aloittajaa. Ketjun avaus tuollaisesta "ihmisvihasta" on lähes käsittämätön. Ihmisviha ei edes kuulu kenellekään!


      • on-hyväksyttävä-totuus
        ukkeli11 kirjoitti:

        Merkillistä!
        Joku avaa ketjun jossa kertoo ikävästään ihmisen luo. Miksi pitää ikään kuin loukata toista aloittajaa. Ketjun avaus tuollaisesta "ihmisvihasta" on lähes käsittämätön. Ihmisviha ei edes kuulu kenellekään!

        Eiköhän alottajanki henkinen maailma ole jo vanhuuden höperyyttä, siis dementtiaa,
        normaali terve ihminen kyllä tietää ikänsä ja sukukypsyyden yli aikaisuuden
        ei tämän ikäset enää ole perheenperustajia eikä suvun jatkajia,
        vanha sanonta " suutari pysyköön lestissään "
        odottaisi jo tämän ikäsiltä reaali elämässä elämistä,
        monella on lapset ja lapsenlapset ja täyteläinen elämä takana harrastuksineen,
        harva tervejärkinen enää yli seitenkympisenä haaveilee uudesta kumpanista,
        - jos semmonen ihme on elämässä, että on enenstään joku vanha ystävä jonka kanssa on kymeniä vuosia pitäny yhteyttä, tämmösessä tapauksessa ehkä uusi läheisempi suhde on ehkä mahdollinen,
        mutta ei tuntemattomien ussien ihmisten kanssa enää vanha ihminen ikinä opi elämään läheistä elämää,
        siitä olen aivan varma.


      • Iirikki
        on-hyväksyttävä-totuus kirjoitti:

        Eiköhän alottajanki henkinen maailma ole jo vanhuuden höperyyttä, siis dementtiaa,
        normaali terve ihminen kyllä tietää ikänsä ja sukukypsyyden yli aikaisuuden
        ei tämän ikäset enää ole perheenperustajia eikä suvun jatkajia,
        vanha sanonta " suutari pysyköön lestissään "
        odottaisi jo tämän ikäsiltä reaali elämässä elämistä,
        monella on lapset ja lapsenlapset ja täyteläinen elämä takana harrastuksineen,
        harva tervejärkinen enää yli seitenkympisenä haaveilee uudesta kumpanista,
        - jos semmonen ihme on elämässä, että on enenstään joku vanha ystävä jonka kanssa on kymeniä vuosia pitäny yhteyttä, tämmösessä tapauksessa ehkä uusi läheisempi suhde on ehkä mahdollinen,
        mutta ei tuntemattomien ussien ihmisten kanssa enää vanha ihminen ikinä opi elämään läheistä elämää,
        siitä olen aivan varma.

        Olipa ehdoton mielipide!
        Meitä on moneksi, enkä pidä kummasteltavana sitä, että kaksi vanhaa yksineläjää löytää toisensa.
        Miksi he eivät voisi mennä yhteen? Juuri läheisyyden tunnehan heidät on yhdistänyt.

        Toivotan koko sydämestäni onnea kaikille, jotka ikääntyneinä ja yksinäisinä löytävät itselleen parin.


      • vm.....39

        Moni tämänikäinen on kyllä valmis vahvistamaan sen, että yhteiselämän intiimi puolikin sujuisi ja kelpaisi vielä, vaikka siinä ei sukua jatketakaan.
        Eivät läheskään kaikki 70 :t niin vaivaisia ole, kuin nimim. on-hyväksyttävä-totuus yllä kirjoittaa. Totuutta siinä kirjoituksessa on vain nimeksi.


    • Juuri Ylen Lauantain toivoituissa kuultu Eero Väreen Kohtaus kujassa herättää nostalgisia tunteita.
      https://www.youtube.com/watch?v=ySU6leAA2jo

      Levytysvuosi on 1948. Ei sitä pikkusanttu vielä tiennyt mitä elämä tuo eteen.

      • Vieläkin.ihmetyttää

        Ei mitään vaikutusta minuun vaikka olin jo nelivuotias tuohon aikaan.
        Jotenkin kouluiässä tuntui kaikki vanhan tanssimusiikin levyt hirmuisen tutuilta vaikka tuskin niitä lestadialaisessa perheessä Philipsin "pikkumatista" koskaan kuunneltiin. Lastentuntia kyllä kuunneltiin ja sen hirveän rätinän ja rutinan seasta jotain kuuluikin. Vuoteen 1947 mennessä. Sitten meni vuosikausia, ettei ollut edes radiota. Miksi tuo vanha tanssimusiikki sitten on aina ollut niin tutun kuuloista?


    • pettynyt1

      Se ikävä kaihertaa pitkän yhteisen elämän jälkeen. Olen ollut treffipalstoilla, kirjoitellut monenmoisten miesten kanssa, tavannutkin, ei vaan oikein sykähdä.

      Mieleenpainuvin näistä kohtaamisistani oli mies, joka yli 40vuotisesta avioliitosta erosi. Ammattinsa puolesta liikkunut paljon miesten kanssa. Aina uudella paikkakunnalla uudet naiset seuraksi. Kertomansa mukaan vaimo ei tiennyt eikä aavistanut millaisen petturin kanssa eli. Hän kertoi näistä suhteistaan ylpeillen.

      Kerroin jotain omasta elämästäni ja kuolleesta miehestäni ja meidän onnellisesta avioliitosta. Hänestä tuli mustasukkainen poisnukkuneelle, samoin kuin minun joskus nuoruudessa olleille suhteille. Sattuipa kerran hänen ollessaan luonani, nimipäivänäni, että posti toi nimipäiväkortin tuntemaltani mieheltä. Se oli katastroffi. Mikä kamala petturi olinkaan.
      Tällaisia sankareita niitä treffipalstoilta löytää. Miehet hankkivat kokemuksia, kehuvat niillä, naisen yli 70-kymppisen, aviossa olleen, pitäisi olla edelleen neitsyt. Naisen olisi pitänyt elää, odottaen tätä suurta sankaria.

      • JÄLKEENPÄIN_HELPOTTAA

        Eroon pääseminen tuollaisesta suhteesta tuo helpotuksen tunteen,
        jonka kaltaista ei ole aikaisemmin kokenut.

        Uuteen asuntoon hankkii turvalukon ja turvaketjun ja ovisilmänkin,
        vaikka alhaalla on ovipuhelin.


      • JÄLKEENPÄIN_HELPOTTAA

        En kohdannut oman tarinani miestä treffipalstalla, sellaisiin en ole mennyt,
        vaan liikuntaharrastuksen parissa, jonka olin alottanut mieheni kanssa.

        Hänen kuoltuaan yrittelin jatkaa sitä, ja silloin tuo herrasmiehen ulkonaisen habituksen omaksunut tyyppi hakeutui seuraani. Olin kai vielä shokissa mieheni poismenon jälkeen, pyrin pitämään kiinni totutuista tavoistani kestääkseni menetykseni.

        Ihmisissä voi olla todella sairaita, vaikka julkisivu on kunnossa.


    • Älkää hyvät ihmiset alkako ohjelmoida toista ihmistä,minä tein sen virheen.Vain itseään voi muuttaa,ei toista ihmistä.

    • Enminäkuitenkaan

      On sekin varmaan kamala kokemus elää mustasukkaisen kumppaninkanssa -- Ketään ei voi omistaa .. ja jos yrittää , varmasti menettää hänet -- jos aikoo elää miehenkanssa on annettava hänenllekkin oikeus elää
      Enemmän sitä rakkautta -- ja myös näyttää se -
      Erohan siittä pelkästään asuinkuppanista tulee -- jos on niitä Seksualisia mielitekojakin . Ja se koskee meitä ikäihmisiäkin .

    • Ikä-ihminen pärjää kyllä sinkkunakin jos on etsinyt ja saanut tietoa. Yksinelämisestäkin.
      Löysin 10v. sitten netistä Union Medicasivut. Tilasin sieltä Lena Johanssonin kirjan Reiki Tie Terveyteen.
      Kirjan keskisivuilla oli kuvat miten reikimeditointia voi harjoittaa. Yhdistän siihen vahvat venyttelyt ja nenän kautta hengittämisen.
      Kun ihmisen energiakeskukset chakrat käsitellään päivittäin, ylitsepääsemättömiä tilanteita ei tule psyykkisellä tai fyysiselläkään puolella.

      Siitä voi laskea mikä työtuntimäärä tuohon menee; tunti päivässä vuodesta toiseen, niin kauan kuin jaksaa.
      Huikeaa siinä on,kun menet hoitopöydälle aivan henkisesti ja fyysisesti romuna, voimaannut harjoituksen aikana niin että uni tulee.
      Harjoitus on myös kaksiteräinen miekka. Piilotajuiset murheesi ja huolesi tulevat väistämättä päälle. Siksi sitä kavahdetaan.
      Kun leposyke laskee hyvin alas, samoin aivokäyrä syvänlevon asteelle, voit ladata voimaa seuraavan päivän koettelemuksiin.

      • reiki-reikä

        Pääasia päälle että avun saa. Sen eon cöpenikki huomannut.


    • kat-leija

      Hätä keinot keksii.
      Ihminen on älyllinen olento ja esim. sublimaation avulla viettiyllykkeet muuntuvat sellaisiksi, että ne pääsevät tyydyttymään sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla. Kun elinikäinen parisuhde päättyy toisen kuolemaan eivät kaikki pysty helposti tilalle uutta hyväksymään.
      Rakkauselämä sisälsi kuitenkin valtavan energiamäärän. Voiko sen "jalostaa" nyt toisenlaiseen käyttöön. Selibaatissa elo kyllä onnistuu, ei siihen kuole eikä se tee sinusta muista huonompaa vanhaa ihmistä.
      Sanon kuin vanha palstaystävämme Lyyli aikoinaan. "Minulla ei ole enää miestä eikä naista, minulla on vain ihmisiä." Sopii minullekin mainiosti.
      Vanha ystävämme Sigmund Freudin piti kulttuuria ja taidetta vietin jalostumina. Kaikki riippuu persoonallisuuden rakenteesta. Vaikeiden suruvaiheiden jälkeen monen elämä on radikaalisti muuttunut.
      Huomaa yht'äkkiä kuinka paljon on jäänyt aikaa itselle. Takana on työelämä ja jälkipolvet pitää huolta itsestään, on lastenlapsia ja lastenlastenlapsia.
      Jatkaa voi näinkin. Toinen vaihtoehto on panna toimeksi ja etsiä se kumppani, eiköhän onnistu kun jotain sen eteen tekee.
      Kolmas vaihtoehto on jäädä ikuisesti haikailemaan, kaipaamaan ja ikävöimään.

      Hyvää tulevaa juhannusta.

    • ilmanreikiä

      Olen kerran saanut reiki-hoitoa ja en tuntenut yhtään mitään ja se jäi siihen.
      Loppu slyt.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ikävöin sinua kokoyön!

      En halua odottaa, että voisin näyttää sinulle kuinka paljon rakastan sinua. Toivon, että uskot, että olen varsin hullun
      Ikävä
      59
      4044
    2. KALAJOEN UIMAVALVONTA

      https://www.kalajokiseutu.fi/artikkeli/ei-tulisi-mieleenkaan-jattaa-pienta-yksinaan-hiekkasarkkien-valvomattomalla-uimar
      Kalajoki
      93
      2408
    3. Jos sinä olisit pyrkimässä elämääni takaisin

      Arvelisin sen johtuvan siitä, että olisit taas polttanut jonkun sillan takanasi. Ei taida löytyä enää kyliltä naista, jo
      Tunteet
      45
      2062
    4. Älä mahdollisesti ota itseesi

      En voinut tietää. Sitäpaitsi.. niin
      Ikävä
      22
      1793
    5. Kadonnut poika hukkunut lietteeseen mitä kalajoella nyt on?

      Jätelautta ajautunut merelle ja lapsi uponnut jätelautan alle?
      Kalajoki
      26
      1601
    6. Ota nainen yhteyttä ja tee Tikusta asiaa?

      Niin sitten minä teen Takusta asiaa.
      Ikävä
      28
      1536
    7. Joku hukkui Hyrynsalmella?

      Oliko mökkiläinen taas?
      Hyrynsalmi
      15
      1212
    8. Metsästysmökki

      Metsästyskortti saapui. Lisäksi metsästysmökki varata!
      Kuhmo
      31
      1148
    9. Mitä sinä mietit

      Mies?
      Ikävä
      110
      1125
    10. Emme voi elää velaksi, sanoi Riikka

      Valtionvelan odotetaan nousevan 86,3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vielä kuluvan vuoden aikana. https://www.iltale
      Perussuomalaiset
      79
      1062
    Aihe