Olen juuri 18 täyttänyt tyttö, jonka mieli on tässä noin kolmen vuoden ajan vähän reistaillut sinne tänne, diagnoosi oli aikoinaan pakko-oireinen häiriö, vieläkin neurooseja on ja jopa haittaavia sellaisia, oikeastaan koko ajan on jokin enemmän tai vähemmän vaikea pakkoneuroosi.
Aloitin uuden lääkityksen, tällä hetkellä menee Zyprexa, Zoloft ja Seroquel, kaikki aika pienillä annoksilla, pian pitäisi päästä Seroquelista kokonaan eroon. Uusin, Zyprexa, on auttanut neurooseihin, ne eivät ole enää niin pahoja, mutta nyt olen alkanut epäillä jotakin kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvää, koska mielialani vaihtelevat kuin vuoristorataa, riippumatta mistään ulkoisesta tekijästä.
Välillä (esim. toissapäivänä) olo oli mitä paras, teki mieli suurin piirtein pomppia innosta, kun taas tänään on koko päivän mieli tehnyt itkeä. Koskaan ei voi tietää, millainen seuraava päivä tulee olemaan, äitikin (jolle olen onneksi voinut aika paljon puhua) sanoo vain, että olen ainostaan väsynyt kun en ole nukkunut päiväunia, kavereille en tahdo puhua, en myöskään poikaystävälle. Psykologikäynneistä on aika paljon apua, mutta tuntuu etten jaksaisi enää tätä epävarmuutta siitä, millainen olo sitä vaikka huomenna tulee olemaan! Koulussa en jaksaisi käydä, tuntuu mahdottomalta ajatella "toisen persoonani" kannalta asioita, silloin kun se toinen (depressiivinen) on valloillaan. Tuntuu kuin olisin eri ihminen, väsyttää vain ja masentaa niin kauheasti.
Se vie ihanalta ololtaki kaiken pohjan, kun tietää että huominen voi jo alla alspäin. Olen ollut hoidossa, takaisin en menisi ainakaan nuortenosastolle, ehkä sitten aikuistenosastolle, jonne nyt kuuluisin (vai onko se raja 18v?) Toisaalta, en kyllä menisi osastolle vaikka pakotettaisiin, en haluaisi että ihana poikaystäväni joutuisi huolestumaan! Tahtoisin vain päästä eroon näistä ongelmista, olla joskus iloinen ilman tietoa pahemmasta.
Kiitos jos joku jaksoi lukea, pointti oli kai se, että voiko tämä olla maanisdepressiivissyytä, vai ihan normaalia "muuten-vain-sekavan-ja-väsyneen" mielen temppuilua?
Aloitin uuden lääkityksen, tällä hetkellä menee Zyprexa, Zoloft ja Seroquel, kaikki aika pienillä annoksilla, pian pitäisi päästä Seroquelista kokonaan eroon. Uusin, Zyprexa, on auttanut neurooseihin, ne eivät ole enää niin pahoja, mutta nyt olen alkanut epäillä jotakin kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvää, koska mielialani vaihtelevat kuin vuoristorataa, riippumatta mistään ulkoisesta tekijästä.
Välillä (esim. toissapäivänä) olo oli mitä paras, teki mieli suurin piirtein pomppia innosta, kun taas tänään on koko päivän mieli tehnyt itkeä. Koskaan ei voi tietää, millainen seuraava päivä tulee olemaan, äitikin (jolle olen onneksi voinut aika paljon puhua) sanoo vain, että olen ainostaan väsynyt kun en ole nukkunut päiväunia, kavereille en tahdo puhua, en myöskään poikaystävälle. Psykologikäynneistä on aika paljon apua, mutta tuntuu etten jaksaisi enää tätä epävarmuutta siitä, millainen olo sitä vaikka huomenna tulee olemaan! Koulussa en jaksaisi käydä, tuntuu mahdottomalta ajatella "toisen persoonani" kannalta asioita, silloin kun se toinen (depressiivinen) on valloillaan. Tuntuu kuin olisin eri ihminen, väsyttää vain ja masentaa niin kauheasti.
Se vie ihanalta ololtaki kaiken pohjan, kun tietää että huominen voi jo alla alspäin. Olen ollut hoidossa, takaisin en menisi ainakaan nuortenosastolle, ehkä sitten aikuistenosastolle, jonne nyt kuuluisin (vai onko se raja 18v?) Toisaalta, en kyllä menisi osastolle vaikka pakotettaisiin, en haluaisi että ihana poikaystäväni joutuisi huolestumaan! Tahtoisin vain päästä eroon näistä ongelmista, olla joskus iloinen ilman tietoa pahemmasta.
Kiitos jos joku jaksoi lukea, pointti oli kai se, että voiko tämä olla maanisdepressiivissyytä, vai ihan normaalia "muuten-vain-sekavan-ja-väsyneen" mielen temppuilua?
Vastaukset 3
Vanhimmat
olet fiksuntuntuinen.poikaystäväsi saa olla tyytyväinen.
Lääkityksesi viittaa lähinnä bipolaarisuuden suuntaan, mutta voi olla myös vakavaan ahdistuneisuuteen. Lääkärit eivät aina ole ihan avoimia (tai edes tiedä mistä on kysymys) - kyselepä tarkemmin. Ja kysele erityisesti Zyprexasta, jonka pääindikaatio on itse asiassa skitsofrenia - ja eräs mahdollinen sivuvaikutus on diabetes. USA:ssa Eli Lilly on tietääkseni jo haastettu oikeuteen tästä.
Luulen, että oireet on vaan mielen epätasapainoisuutta väsymyksen kera. Syöt kuitenkin 2-suuntaiseen hoitoon käytettäviä lääkkeitä ja isommat oireet noillakin pienillä annostuksilla pitäs pysy kurissa.
Varsinkin jos on seka diagnoosia mennyisyydessä, 2-suuntaisen diagnoosiin tarvii paljon aikaa ja seurantaa.
Ota oma 2-suuntaisesi epäily esille oman lekurisi kanssa...se on varmaan paras