Oon täs miettiny,nyt ku en enää jaksa "nauttia" exän aikoinaan lupaamasta kudutuksesta., että oikea pahuus ei vältsi näy kaikille.. Toteanpa vaan että tota kidutusta on riittäny, kiitos vaan. En kyl ikinä ole koittanutkaan mistään tilanteesta luikerrella siten että ihan kuin mussa ei ois ollu mitään vikaa ja osaa tapahtuneisiin. Sellasta tekee vaan aidosti mieleltään vinksahtaneet.
No, tolla kiduttajalla on sisko, jota on helppo eri statusten perusteella väittää pahaks ja paatuneeks. Silti koko sinä aikana kun tunsin näitä sisaruksia, olin vakuuttunu että pahaks leimattu sisko omaa moninkerroin positiivisempia ominaisuuksia siskoonsa verrattuna. Enkä tosiaan ole yksin ajatuksen kanssa. Yksinkertainen nyrkkisääntö paljastaa paljon: kun seuraa miten ihminen reagoi toisten iloon ja onneen, paljastuu äkkiä henkilö jolla olis asiaa pitkään terapiaan sillä normaali hyvä ihminen osaa iloita toistenkin ilosta ja onnesta. Kiduttajani ei. Näiden sisarusten kans kun keskusteli, ihmetteli tosissaan sitä että miks kiduttajasisko haluu väkisin että pahan viitta pysyy ehkä ulkoisin tunnusmerkistöin siihen paremmin sopivan siskonsa yllä. Syy on tietenkin se että halutaan pitää oma, todella selkärangasta asti kumpuava pahuus ja viha muita ihmisiä kohtaan piilossa. On ihmisiä, jotka on pohjimmiltaan hyviä ja aitoja ja jotka on tekemiensä elämänvalintohen uhrejakin samalla. Kun on joitakin polkuja valinnut, sitä ei ehkä osaa niiltä pois tai muuta, mutta se ei muuta näiden ihmisten persoona ja sisintä olemusta. Siksi pahaksi leimattu ihminenkin voi joidenkin yllätykseksi tulla erinomaisesti toimeen muiden ihmisten kanssa ja olla lapsiakin kohtaan täydellinen, kuin suoraan kasvatusoppaista. Oikea hyvyys on syvällä, ehkä tiukan lokeroidusti ajatteleville piilossa. Ikävää on se,että oikea pahuus on piilossa kaikilta muilta kuin siitä osansa saaneilta. Ei kiduttajastanikaan ketään uskonut kun kerroin millainen hän on. Siksi mulla on siitä tuntikaupalla aineistoa. Tuon aineiston kanssa olen pähkäillyt että onko oikein paljastaa tuota pahuutta. Mitä jos hän tekee lapsille sen mitä aineistossakin uhkas useasti. Olisiko parempi odottaa että hänen katkeruutensa ja vihansa, niin uhriutumiseen sopivasti yliammuttuja kun ovatkin. menee ajan kanssa ohi... No, ei ole mennyt ja sivulliset ovat saaneet kärsiä. Minun kärsimykseni on ollut ansaittua tiettyyn pisteeseen,normaali erokriisiin liittyviin prosesseihin asti. Nyt en vain enää jaksa odotella omantunnon häivähdyksiä sieltä missä niitä ei ole. Kidutus o tehnyt tehtävänsä..
Millainen sisar puhuu muu perheen sen taakse että "hylkäävät" tuon pahaksi maalatun sisaren? Ja seuraavassa hetkessä on kuitenkin valmis hyväksikäyttämään tätä omissa kidutustoimissaan.. En väitä mitään mitä en pysty myös toteennäyttämään... Toteanpa tähän että minun puolustuspuheeni tämän muka-pahan sisaren puolesta ei ole ikinä kantautunut minkäänlaiseen aitoon ajatusprosessiin. Oikeasti pahalla ihmisellä on aivoissa suojana joku ihmeellinen "palomuuri" kaikelta inhimiliseltä ja aidolta. Sisään pääse vain kaikki sellainen josta on hyötyä pahuutta toteuttaessaan. Tiedot toisten traagisistakin kohtaloista kyllä uppoavat,mutta vain pahan käyttöön. Jos nämä kaksi sisarta laitettaisiin olemaan tekemisissä tuntemattoman ihmisjoukon kanssa hieman pidemmäksi ajaksi, olen vakuuttunut että todellinen paha palhastuisi kun ei olisi näitä tuttuja rakenteellisia suojia jotka pitävät oikean minänsä piilossa.
Tälle palstalle laitoin siksi koska olen ollut tunteitteni vanki tässä asiassa ja siksi vältellyt äärimmäistä paljastusta. Nyt heitin tunteet nurkkaan ja on aika katsoa asiaa järkevästi. Järkevästi tutkaillen joudun asian osalta itsesyyttelyyn kun olen antanut asian odottaa. Koko tuon ajan kuduttaja on pystynyt vain vahvistamaan muurejaan ja aiheuttamaan lisää kidutusta ja kärsimystä läheisilleen. Minä selittelen odotusta itselleni tutkimalla itseäni ja tunteitani aidosti ja tarkkaan. Yksi syy odotukselke on se,että huolimatta tuosta pahuudesta hänessä on myös siinä määrin ominaisuuksia jotka ovat tuoneet hyviä ja kauniita muistoja. Ja onhan tietty tuo jälkijasvu: jotenkin sitä välttelee lastensa äidille mitään pahaa tekemästä. Lapset ovat kaikkeen viattomia ja ansaitsevat saada rakastaa molempia vanhempiaan. Enkä tiedä että voiko ihmisessä olla niin jakautunutta persoonaa että hän voisi olla jopa tarkemmankintutkailun perusteella hyvä toisille ja paha toisille. On helppo esim.olla hyvä niille jotka eivät ole niin lähellä tai muuta. Voihan olla että ihminen on vain niin rajoittenen ja epävarma itsestään että toimii tiukan puolustavasti tuota sisältä kumpuavaa ominaisuutta varoten.
Älkää siis tuomitko ihmisiä sen perusteella mitä kuulette heistä tai mitä statuksia heihin liitetäänkin, ennenkuin olette ottaneet asioista selvää. Minä olen ollut selvillä vuosia asioista ja kärsinyt siksi. Ne ovat olleet valintojani ja kadun niitä vain siltä osin kuin koskevat ulkopuolisia.
No, tolla kiduttajalla on sisko, jota on helppo eri statusten perusteella väittää pahaks ja paatuneeks. Silti koko sinä aikana kun tunsin näitä sisaruksia, olin vakuuttunu että pahaks leimattu sisko omaa moninkerroin positiivisempia ominaisuuksia siskoonsa verrattuna. Enkä tosiaan ole yksin ajatuksen kanssa. Yksinkertainen nyrkkisääntö paljastaa paljon: kun seuraa miten ihminen reagoi toisten iloon ja onneen, paljastuu äkkiä henkilö jolla olis asiaa pitkään terapiaan sillä normaali hyvä ihminen osaa iloita toistenkin ilosta ja onnesta. Kiduttajani ei. Näiden sisarusten kans kun keskusteli, ihmetteli tosissaan sitä että miks kiduttajasisko haluu väkisin että pahan viitta pysyy ehkä ulkoisin tunnusmerkistöin siihen paremmin sopivan siskonsa yllä. Syy on tietenkin se että halutaan pitää oma, todella selkärangasta asti kumpuava pahuus ja viha muita ihmisiä kohtaan piilossa. On ihmisiä, jotka on pohjimmiltaan hyviä ja aitoja ja jotka on tekemiensä elämänvalintohen uhrejakin samalla. Kun on joitakin polkuja valinnut, sitä ei ehkä osaa niiltä pois tai muuta, mutta se ei muuta näiden ihmisten persoona ja sisintä olemusta. Siksi pahaksi leimattu ihminenkin voi joidenkin yllätykseksi tulla erinomaisesti toimeen muiden ihmisten kanssa ja olla lapsiakin kohtaan täydellinen, kuin suoraan kasvatusoppaista. Oikea hyvyys on syvällä, ehkä tiukan lokeroidusti ajatteleville piilossa. Ikävää on se,että oikea pahuus on piilossa kaikilta muilta kuin siitä osansa saaneilta. Ei kiduttajastanikaan ketään uskonut kun kerroin millainen hän on. Siksi mulla on siitä tuntikaupalla aineistoa. Tuon aineiston kanssa olen pähkäillyt että onko oikein paljastaa tuota pahuutta. Mitä jos hän tekee lapsille sen mitä aineistossakin uhkas useasti. Olisiko parempi odottaa että hänen katkeruutensa ja vihansa, niin uhriutumiseen sopivasti yliammuttuja kun ovatkin. menee ajan kanssa ohi... No, ei ole mennyt ja sivulliset ovat saaneet kärsiä. Minun kärsimykseni on ollut ansaittua tiettyyn pisteeseen,normaali erokriisiin liittyviin prosesseihin asti. Nyt en vain enää jaksa odotella omantunnon häivähdyksiä sieltä missä niitä ei ole. Kidutus o tehnyt tehtävänsä..
Millainen sisar puhuu muu perheen sen taakse että "hylkäävät" tuon pahaksi maalatun sisaren? Ja seuraavassa hetkessä on kuitenkin valmis hyväksikäyttämään tätä omissa kidutustoimissaan.. En väitä mitään mitä en pysty myös toteennäyttämään... Toteanpa tähän että minun puolustuspuheeni tämän muka-pahan sisaren puolesta ei ole ikinä kantautunut minkäänlaiseen aitoon ajatusprosessiin. Oikeasti pahalla ihmisellä on aivoissa suojana joku ihmeellinen "palomuuri" kaikelta inhimiliseltä ja aidolta. Sisään pääse vain kaikki sellainen josta on hyötyä pahuutta toteuttaessaan. Tiedot toisten traagisistakin kohtaloista kyllä uppoavat,mutta vain pahan käyttöön. Jos nämä kaksi sisarta laitettaisiin olemaan tekemisissä tuntemattoman ihmisjoukon kanssa hieman pidemmäksi ajaksi, olen vakuuttunut että todellinen paha palhastuisi kun ei olisi näitä tuttuja rakenteellisia suojia jotka pitävät oikean minänsä piilossa.
Tälle palstalle laitoin siksi koska olen ollut tunteitteni vanki tässä asiassa ja siksi vältellyt äärimmäistä paljastusta. Nyt heitin tunteet nurkkaan ja on aika katsoa asiaa järkevästi. Järkevästi tutkaillen joudun asian osalta itsesyyttelyyn kun olen antanut asian odottaa. Koko tuon ajan kuduttaja on pystynyt vain vahvistamaan muurejaan ja aiheuttamaan lisää kidutusta ja kärsimystä läheisilleen. Minä selittelen odotusta itselleni tutkimalla itseäni ja tunteitani aidosti ja tarkkaan. Yksi syy odotukselke on se,että huolimatta tuosta pahuudesta hänessä on myös siinä määrin ominaisuuksia jotka ovat tuoneet hyviä ja kauniita muistoja. Ja onhan tietty tuo jälkijasvu: jotenkin sitä välttelee lastensa äidille mitään pahaa tekemästä. Lapset ovat kaikkeen viattomia ja ansaitsevat saada rakastaa molempia vanhempiaan. Enkä tiedä että voiko ihmisessä olla niin jakautunutta persoonaa että hän voisi olla jopa tarkemmankintutkailun perusteella hyvä toisille ja paha toisille. On helppo esim.olla hyvä niille jotka eivät ole niin lähellä tai muuta. Voihan olla että ihminen on vain niin rajoittenen ja epävarma itsestään että toimii tiukan puolustavasti tuota sisältä kumpuavaa ominaisuutta varoten.
Älkää siis tuomitko ihmisiä sen perusteella mitä kuulette heistä tai mitä statuksia heihin liitetäänkin, ennenkuin olette ottaneet asioista selvää. Minä olen ollut selvillä vuosia asioista ja kärsinyt siksi. Ne ovat olleet valintojani ja kadun niitä vain siltä osin kuin koskevat ulkopuolisia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Halusin vaan vielä lisätä että kyse ei ole asetelmasta "kumpi on oikeassa", sillä ei ole merkitystä. Asiat koskee myös viattomia ja puolustuskyvyttömiä ihmisiä, enkä yksinkertaisesti vaan enää kestä sitä että niitä ei korjata.
Kirjoitat asioista, joita on vaikea todentaa tuntematta ihmisiä perinjuurin.
Hyvyys ja pahuus ja miten ja kuinka paljon ne kenessäkin ilmenee. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja esiin saattaa pullahtaa yllättäviä ominaisuuksia elämän painaessa ja asioiden ahdistaessa. Paljastuu niitä puolia myös iloisissa tilaisuuksissa. Sekin, et jotkut on tottuneempia iloon ja jotkut suruun. Osaavat käsitellä asiaa ja suhtautua paremmin ja rakentavammin kuin toiset. Ihmiset reagoivat eri tavoilla ja kaikki eivät näytä ulospäin yhtä paljon tuntemuksiaan. On annettu ja saatu erilaiset eväät elämän alussa ja varrella.
Kamalaa on huomata jonkun sortavan ja painavan alas toista ihmistä ihan tarkoitushakuisesti. Mitä muuta sellaisesta voisi ajatella, kuin et kieroutunut ja tavallaan sairas se ihminen, kun niin tekee.
Kamalaa tuokin,pilata lapsilta läheiset sukulaissuhteet mustamaalaamalla joku ja poistamalla hänet perheestä väärin perustein. Lapsillehan on totuus se, minkä vanhempi kertoo. Vie vuosikymmeniä huomata, et kerrottu olikin vain asian yksi puoli, ei koko totuus tai välttämättä totuus ollenkaan.
Surullista luettavaa.
En tiedä teidän tilanteestanne ap, mutta itse omien lasten kohdalla toimin niin, että tahdon heille aina hyvää. Kaikki ihmiset, jotka lapsieni kanssa toimivat, joista lapseni pitävät ja jotka haluavat lapsilleni hyvää toivotan ilomienin lasteni elämään. Ei minun heistä tarvitse pitää, riittää että he ovat lapsilleni hyväksi. Väliin ihmetyttää tämä erotilanteissakin puolisolle kostaminen ja haavoittaminen lasten varjolla, kun oikeasti pitäisi tajuta, että silloin haavoitetaan juuri lasta.