Olen esitutkinnassa teosta joka tapahtui pari vuotta sitten. Aion tulevassa oikeudenkäynnissä vedota syyntakeettomuuteen, sillä sairastan perinnöllistä skitsofreniaa. Tuolloin vuosia sitten elin tosiaan henkisessä tilassa jossa ei ollut kaikki kanootit kotona, skitsofrenia oli tuolloin diagnosoimaton ja elin vailla lääkkeitä ja apua.
Nykyään tilanne on hyvä, mutta oikeusjuttu on yhä edessä.
Miten tämä syyntakeettomuus toimisi omalla kohdallani käytännössä?
Tällä hetkellä on vielä esitutkinta loppusuoralla ja kohta lähtee paprut syyttäjälle.
Haluaisin jo tässä vaiheessa sanoa poliisille että pistäs syyttäjälle semmonen viesti että aion vedota skitsofrenian takia syyntakeettomuuteen.
Onko tämä mahdollista? Ajattelin että tämä voisi nopeuttaa ja helpottaa prosessia tai jopa saada syyttäjän antamaan syyttämättäjättämispäätöksen, mikä auttaisi myös huomattavasti.
Nykyään tilanne on hyvä, mutta oikeusjuttu on yhä edessä.
Miten tämä syyntakeettomuus toimisi omalla kohdallani käytännössä?
Tällä hetkellä on vielä esitutkinta loppusuoralla ja kohta lähtee paprut syyttäjälle.
Haluaisin jo tässä vaiheessa sanoa poliisille että pistäs syyttäjälle semmonen viesti että aion vedota skitsofrenian takia syyntakeettomuuteen.
Onko tämä mahdollista? Ajattelin että tämä voisi nopeuttaa ja helpottaa prosessia tai jopa saada syyttäjän antamaan syyttämättäjättämispäätöksen, mikä auttaisi myös huomattavasti.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei epäilty mielisairaus ole sellainen seikka, jonka johdosta syyttäjä voisi jättää syytteen nostamatta.
Esitutkinnassa voi vedota mihin tahansa ja on tietysti hyvä, jos syyttäjä sekä oikeuden jäsenet jo etukäteen tietävät.
"Ei epäilty mielisairaus ole sellainen seikka, jonka johdosta syyttäjä voisi jättää syytteen nostamatta. "
Eipä mene ihan noinkaan:
6. Syyttäjän mahdollisuus jättää syyttämättä
Tekijän syyntakeisuusarvioinnin on perinteisesti katsottu kuuluvan tuomioistuimelle. Valtakunnansyyttäjän vuonna 2000 antamien ohjeiden mukaan syyttäjällä on syyteharkinnassa mahdollisuus todeta tekijän olleen tekohetkellä ymmärrystä vailla ja jättää syyte sillä perusteella nostamatta. Apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio on 30.3.2004 annetussa tiedotteessa pitänyt syyttämättäjättämispäätöksen tekemistä syyntakeettomuuden perusteella arveluttavana muissa kuin suhteellisen lievissä rikoksissa. Rauti on mukaan syyntakeettomuuden arviointiin on syyteharkinnassa yleensä huomatta-
vasti heikommat edellytykset kuin tuomioistuimessa, joka voi vielä tarvittaessa hankkia asiasta uutta selvitystä.
-----
Eli kyllä se mahdollisuus on olemassa. Toisaalta taas syyntakeettomuuden arviointi ja/tai alentuneesti syyntakeisuuden toteaminen edellyttää sitä, että a) sairaus on ollut olemassa rikoksentekohetkellä ja b) sairaus on ollut akuutissa vaiheessa (psykoosi) rikoksentekohetkellä ja c) sairaus on vaikuttanut rikoksen tekijän ymmärrykseen siten, että hänet on katsottava syyntakeettomaksi tai alentuneesti syyntakeiseksi. Edes se, että sairastaa skitsofreniaa ei mitenkään automaattisesti tee kaikista syyntakeettomia, varsinkin, kun kyseistä sairautta on montaakin eri tyyppiä ja eri asteisina. Ja viimeiseksi; lievissä rikoksissa syyntakeettomuuden arviointi voidaan jättää tekemättä, jos arvioidaan, että sen toteaminen on liian aikaa vievää ja/tai kallista suhteessa rikoksesta saatavaan rangaistukseen. Mutta ainahan sitä voi yrittää..
Minkälaisella mittarilla syyttäjä toteaa, että tekijä oli tekohetkellä ymmärrystä vailla ?
Tuskinpa syyttäjä rupeaa sitä arviota tekemään, vaan jättää arvioinnin käräjäoikeudelle. Mikäli aloittaja todella vetoaa siihen, että on ollut syyntakeeton (tai alentuneesti syyntakeinen eli "varttihullu") tekohetkellä, hänet todennäköisesti passitetaan mielentilatutkimukseen.
Tosin, mikäli kyse on lievästä teosta (varsinkin sellaisesta, josta on odotettavissa vain sakkorangaistus), välttämättä ei. Mielentilatutkimus on kuitenkin varsin raskas prosessi ja tarkoittaa sitä, että sen aika ollaan joko Niuvassa tai Vanhan Vaasassa suljetulla osastolla.
Mikäli aloittaja on ollut psykiatrisessa hoidossa jo tekoaikaa ennen tai tekoaikana, voi olla olemassa riittävästi lääketieteellistä selvitystä hänen tekoaikaisesta mielentilastaan niin, että tuomioistuin voi tehdä asiasta ratkaisun ilman mielentilatutkimustakin.
Kuten on vastattu, ei pelkästään se, että henkilöllä on ollut diagnosoitu mielisairaus tarkoita sitä, että hlö olisi ollut kokonaan tai alentuneesti syyntakeinen.
Mitenkö syyntakeettomuus vaikuttaa? Jos hlö todetaan kokonaan syyntakeettomaksi, hänet jätetään rangaistukseen tuomitsematta. Jos hlö on ollut alentuneesti syyntakeinen, hänet tuomitaan neljänneksen alennetulta asteikolta (siksi termi "varttihullu").
Sinun on siis itse vähintäänkin esitettävä selvitystä siitä, että sairaus on vaikuttanut menettelyysi tekoaikana. Joten, vähintäänkin lääkärinlausuntoja peliin.
Jännä juttu, että mielentilassa tutkitaan henkilöltä mm. kivekset, niiden koko. Onko pieni munaisuus joku aggressioiden laukaisija, vain miksi kulkuset halutaan tutkia ja antaa lausunto niiden koosta.
Kiveksien koon tutkiminen on ymmärrettävää siksi, että niiden koossa olevat poikkeamat voivat viitata esimerkiksi hormonaalisen toiminnan häiriöihin, mikä puolestaan voi olla osaltaan selittämässä käytöstä.
Pahempi juttu se on, jos sinut julistetaan syyntakeettomaksi, jos nyt et ihan vuosikausia et joudu vankilassa virumaan sen rikoksesi vuoksi. Jokaista liikettäsi seurataan seuraavat pari vuosikymentä ja vaikkapa kamerat tulee kotiin piiloon. Vahingonkorvaukset joudut kuitenkin maksamaan ja olet rikosrekisterissä 20 vuotta.