Uusi mies???

mikäli luovut yksinhuoltajuudestasi ja alat elämään vastuullisena ja tasaarvoisena vanhempana lapsesi toisen vanhemman, isän kanssa

On siinäkin kysymys. Mikset voisi?

Minä otan mielelläni. Lapsi ei ole missään tapauksessa ongelma, päinvastoin lapsista ja heidän tulevaisuudestaan huolehtiminen on aina mitä hienoin ja tärkein tehtävä. Olen muuten raitis ja kunnollinen, mutta en meinaa pärjätä tässä yhteiskunnassa joten elän toimeentulotuella hyvin vaatimatonta elämää. Olen myös täydellisen epäkiinnostava miehenä ja sen lisäksi tietenkin ruma ja ylipainoinen. Minulla ei ole naisista mitään kokemusta, saati seurustelusta. Joten ei taida tulla mitään.

Et löydä. Pysy yksinäsi. Anna lapsi isälleen. Mene töihin.

Jos ei muuten niin iske varattu mies, sitähän nykyisin harrastetaan paljon ja kun vielä estetään isän ja lasten tapaaminenkin, niin saa miehen kokonaan.

Täällä suurin osa on provoavia vastauksia, paitsi isäpapalla.

En oikeastaan edes ymmärrä, miksi kysyt tällaista. Miksi kuvittelet, että et voisi löytää miestä itsellesi? Ymmärräthän että valtavan moni, jolla on jo lapsia, löytää uuden suhteen? Käytännössä suurin osa niistä, jotka uuden suhteen ylipäätään haluavat. Sinä olet vielä kaiken lisäksi todella nuori, joten sinulla on elämä aikaa.

Mutta viestistäsi huokuu sellainen henki, että miehen saaminen on sinulle vähän liian korostunut tavoite. Mikäli haluat kestävän ja onnellisen parisuhteen, niin opettele ensin elämään rauhassa ilman miestä. Tuskin olet asunut montaa vuotta vielä edes ilman vanhempiasi? Ota aikaa itsellesi ja lapsellesi. Mieti mitkä asiat ovat sinulle elämässä tärkeitä, ja älä listaa että mies olisi siellä sijalla nro yksi. Unohda nyt toviksi mies, ja mieti muita asioita.

Kun ei väkisin etsi, niin joskus tulee vastaan se helmi, joka sinua ja lastasi todella arvostaa.

Itse olin pienten kaksosten sinkkuäiti viisi vuotta. Siitä lähtien kun lapset syntyivät. Lasten kasvaessa aloin toki kaipaamaan aikuista rinnalleni, ja ehdokkaitakin oli. Eli siis vientiä piisasi. MUTTA minä en huolinut ketä tahansa, koska tiesin että pärjään yksinkin, ja huolin rinnalleni vain juurikin minulle ja lapsilleni sopivan ihmisen.

Sellainen sitten lopulta löytyi, ja saman katon alla on elelty jo kohta 10 vuotta. Jos olisin huolinut jonkun niistä tyrkyistä aikoinaan, joita ehdolla oli, niin tuskin olisin nyt onnellinen. Ajattele elämässäsi pidemmälle, ja opettele olemaan itsenäinen. Vasta kun rakastat itseäsi, voit rakastaa muitakin.

Itse olen melkein sinun ikäisesi nainen, enkä ole vielä koskaan vakavasti seurustellut. Ulkonäköni ei ole este löytää kumppania, vaan ujous. Kummallakohan meistä on paremmat "chance´t"?

Helposti, mieti millaista unelmaelämäsi olisi? Millainen unelmien miehesi olisi? ja hae ennakkoluulottomasti turvallista ja pysyvää parisuhdetta.

Totta kai voit. Mutta sulattele entinen suhde ensin pois alta, että uudelle puolisolle ei jää sinun taakkaasi kannettavaksi niin paljon. Mieti mitä olisit voinut tehdä toisin ja mikä meni vikaan, ettei uudessa suhteessa tule samoja ongelmia. Älä jää kuitenkaan mässäilmään virheillä - se ei kasvata sinua ihmisenä.

Minä olen aloittanut lasten kanssa suhteen kahdesti. Erosin väkivaltaisesta suhteesta 22-vuotiaana, kun muksu oli vuoden vanha. En kuitenkaan pohtinut millaista miestä etsin, vaan seuraavaksi otin narsistin, jota yritin miellyttää vuosikaudet. Ero tuli siitäkin suhteesta - vaikka lapsia oli kaksi lisää.
Kolmen lapsen äitinä löysin uuden rakkauden ja nykyisen kanssa on oltu samassa veneessä jo kohta 4 vuotta. Nykyinen puoliso on mieleltään terve, eikä alista tai lyö. Valitettavasti exät muistuttelevat itsestään oikeuden kautta.

Etsi siis rauhassa ja ajan kanssa hyvä uusi puoliso, ettet toista virheitäsi.

Kaikki on uusia, kunhan tarkistat pelkokertoimien lisäksi kannattavuudet. Suosittelen lämpimästi ikuista rakkautta vaiheeseen.