Pitkämiekkailu lajina?

jaa että jotain itsepuollus/taistelulajia lähdet harrastaan että saisit sitten tosi elämässä itseäsi puollustaa XD ei vittu mikä pelle XD XD nyt olet vaan katsonut liian monta leffaa XD harrasta meditaatioo niin voit vaikka kävelellä raput ja jättää sen hissin laiskoille kusipäille. tarvii ajatusta edes heille suoda saati sitten fyysistä kontaktia XD XD XD

Tähdet ny ainaki pystyy helposti mukana pitämään ettäs tiiät ;)

Kyllä se kerrostalon kokoinen karpaasi piripäissään helpommin puukkoon tippuun kuin tuollaisen(tai tälläisen) tiipertäjän nyrkin iskuihin. Sama varmaan koskee myös noita erilaisia suomilaisia.

Hapkidoko se on oikotie onneen? Voi -----na 15 kuluttanut aikaan väärän lajin parissa. Ens syksynä lähtee lajivaihtoon!

(ai niin "don't feed the troll" on se asfalttiviidakon vanha sanonta, mutta menköön nyt tällä kertaa)

Ei välttämättä ole trolli, vaan ihmiset todella ajattelevat tuolla tavalla. Aina sitä samaa vaparin ja muay thain ylistystä. Näille kun ei koskaan tule mieleen, että ihmiset haluavat harrastaa jotain lajia ihan vain lystiä pitääkseen. Aina on jotain vatipäitä soittamassa poskeaan ja vertailemassa lajeja keskenään, aivan kuin oltaisiin sotaan valmistautumassa. Nykyään kun kamppailulajit ovat vain harrastuksia, joita saa harrastaa aivan mistä syystä tahansa. Muinoin ne ovat olleet sotataitoja, joilla oli tarkoitus eliminoida vastustaja, mutta eivät enää nykyään. Tätä jotkut eivät tajua.

Vapaaottelukin on lopulta vain kehässä käytävää matsia varten, ja ihan harrastukseksi tarkoitettu. Jos sekin olisi oikea sotataistelulaji, missä on asetekniikat? Vihollista varten täytyy valmistautua kaikella tapaa. Miksi otellaan painoluokissa ja mies miestä vastaan? Oikeassa tilanteessa kun vastassa voi olla useampi jättiläinen aseistettuna. Mitä tekee vapariottelija tuossa tilanteessa? No, yrittää tietenkin saada yhden heistä mattoon, jotta tuomari voisi liputtaa voittajaksi. Realistista?

Sitäpaitsi se, että treenaa jotain lajia, ei tee automaattisesti kenestäkään taistelijaa. Kaikki lähtee lopulta siitä, mitä itse on. Kuten itsekin sanot, ei tarvitse olla kuin kerrostalon kokoinen karpaasi piripäissään, niin pitää muiden jo kysellä palstoilla hyvien lajien perään. Lajimiehet saattavat tippua jonkun satunnaisen nakkariöykkärin toimesta. Se, miten hyvä kussakin lajissa olet, pohjaa lopulta omiin ominaisuuksiisi, ei pelkästään siihen, mitä sinulle on opetettu. Jos jalkasi ei nouse vyötäröä ylemmäs, et ole automaattisesti kova jätkä, jos harrastat lajia, jossa potkitaan päähän. Toisin sanoen laji ei vaikuta siihen, kuka voi saada köniinsä ja keltä. Se on väärä luulo kuvitella, että kaikki, jotka harrastavat lajia, jota pidetään parhaista parhaimpana, tulevat tositaistelijoiksi treenattuaan sitä. Täytyy muistaa myös, että ne, jotka ovat kovia jossain tietyssä lajissa ovat niitä, joille kyseinen laji sopii. Kaikki muut ovat tippuneet pois aikoja sitten, eikä heistäkään tullut kovia tappelijoita, vaikka mahdollisesti ihan vaparia treenasivatkin. On niitä, jotka suorittavat teknisesti ja jotka voivat olla hyviäkin, mutta sitten on niitä, jotka ikäänkuin elävät kyseisessä lajissa ja jotka ovat pelkkää teknistä suorittamista syvemmällä.