Kuuma kesäpäivä 17.6.1944
Sota oli kiivaimillaan, mutta eräs pieni poika onnistui sulkemaan silmänsä sodan kauhuilta harrastuksensa kautta.
Olin 17-vuotias pojankoltiainen, joka harrasti innokkaasti perhosten keräilyä. Lepidopterologia oli intohimoni, usein päiväunillani makoilin ullakolla ja haaveilin kaukaisisten trooppisten maiden karvakehrääjistä. Karvakehrääjämäiset (Lasiocampoidea) on yksi perhosten yläheimo, mainittakoon se tässä, ettei kukaan saa väärää käsitystä.
Ja niin useat päivät kuluivat haaveiden valtakunnassa, kunnes alettiin puhua Neuvostoliiton valmistelemasta suurhyökkäyksestä Kannaksella. Pian minutkin kutsuttiin armeijan harmaisiin.
Sateinen päivä 2.8.1944
Tiedän uneksivani. Maalaismaisema vilistää vaakatasoa silmieni edessä, makaan selälläni junanvaunussa, katkenneet puut kertovat karua tarinaa pommituksista, palaneet talot ja evakot vaunuineen kertovat kauheudet tuhannella. Pelkään pahinta, toivon parasta.
Olen junassa matkalla Kannakselle. Minulla oli eilen nimipäivä, sain lahjaksi voiveitsen. Rokka niminen sotamies teki sen puhdetyönä minulle, siinä vasta hieno kaveri.
Saapuminen rintamalle 4.8.1944
Päivät kuluvat makoillen korsussa. On vain ajankysymys koska "ryssä" hyökkää, kaikki tietävät sen, kukaan ei puhu sanaakaan. Tunnelma on niin tiivis että voisin leikata sitä voiveitselläni.
Neuvostoliiton hyökkäys 6.8.1944
Olin yövartiossa Rokan kanssa, hän on talvisodan käynyt mies, arvostettu kaikkien silmissä. Hänestä on tullut minulle isähahmo, viime yönä torjuimme kahdestaan vihollisen hyökkäyksen. Varmoja kaatoja 87 - vihollista, Rokka sai vangiksi kaksi upseeria. Minä sain luodin rintaani, mutta voiveitsi rintataskussa pelasti henkeni. Kuulin huhun, että pääesikunta palkitsee meidät mitaleilla.
Mannerheimin vierailu 9.8.1944
Rokka ja minä olimme korsussa kun Mannerheim syöksyi sisään. Hän kysyi meiltä seuraavaa - "mikä boogie pojat" ?
Vastasin - "hyvältä näyttää niin kuin kuuluukin"
Hän iski minulle silmää. Myöhemmin kuulin, että hän olisi hetero, mutta kaikki pitivät sitä vain hupaisana huhuna.
Tässä otteita sotapäiväkirjastani, tarinan opetus on: usko unelmiisi. Sodan jälkeen loin mittavan uran pohjoismaiden johtavana perhostutkijana. Samassa työpaikassa tapasin vaimoni, jonka kanssa sain kaksi ihanaa lasta Maija Mansikkakirjosiipi s. 1948 Rauli Ritariperhonen 1950.
Vaimoni kuoltua 1973. Menin naimisiin Brazilialaisen taloudenhoitajani Mariane Eduardin Barreiran kanssa. Monet paheksuivat liittoa. Ja väittivät hänen olevan vain rahojeni perässä. Epäilijöille voin vain sanoa, että lempi kukoistaa vieläkin vaikka ikäni lähenee yhdeksääkymmentä, luojalle kiitos sinisestä pilleristä.
Rakkaudella.
Olavi.
Sota oli kiivaimillaan, mutta eräs pieni poika onnistui sulkemaan silmänsä sodan kauhuilta harrastuksensa kautta.
Olin 17-vuotias pojankoltiainen, joka harrasti innokkaasti perhosten keräilyä. Lepidopterologia oli intohimoni, usein päiväunillani makoilin ullakolla ja haaveilin kaukaisisten trooppisten maiden karvakehrääjistä. Karvakehrääjämäiset (Lasiocampoidea) on yksi perhosten yläheimo, mainittakoon se tässä, ettei kukaan saa väärää käsitystä.
Ja niin useat päivät kuluivat haaveiden valtakunnassa, kunnes alettiin puhua Neuvostoliiton valmistelemasta suurhyökkäyksestä Kannaksella. Pian minutkin kutsuttiin armeijan harmaisiin.
Sateinen päivä 2.8.1944
Tiedän uneksivani. Maalaismaisema vilistää vaakatasoa silmieni edessä, makaan selälläni junanvaunussa, katkenneet puut kertovat karua tarinaa pommituksista, palaneet talot ja evakot vaunuineen kertovat kauheudet tuhannella. Pelkään pahinta, toivon parasta.
Olen junassa matkalla Kannakselle. Minulla oli eilen nimipäivä, sain lahjaksi voiveitsen. Rokka niminen sotamies teki sen puhdetyönä minulle, siinä vasta hieno kaveri.
Saapuminen rintamalle 4.8.1944
Päivät kuluvat makoillen korsussa. On vain ajankysymys koska "ryssä" hyökkää, kaikki tietävät sen, kukaan ei puhu sanaakaan. Tunnelma on niin tiivis että voisin leikata sitä voiveitselläni.
Neuvostoliiton hyökkäys 6.8.1944
Olin yövartiossa Rokan kanssa, hän on talvisodan käynyt mies, arvostettu kaikkien silmissä. Hänestä on tullut minulle isähahmo, viime yönä torjuimme kahdestaan vihollisen hyökkäyksen. Varmoja kaatoja 87 - vihollista, Rokka sai vangiksi kaksi upseeria. Minä sain luodin rintaani, mutta voiveitsi rintataskussa pelasti henkeni. Kuulin huhun, että pääesikunta palkitsee meidät mitaleilla.
Mannerheimin vierailu 9.8.1944
Rokka ja minä olimme korsussa kun Mannerheim syöksyi sisään. Hän kysyi meiltä seuraavaa - "mikä boogie pojat" ?
Vastasin - "hyvältä näyttää niin kuin kuuluukin"
Hän iski minulle silmää. Myöhemmin kuulin, että hän olisi hetero, mutta kaikki pitivät sitä vain hupaisana huhuna.
Tässä otteita sotapäiväkirjastani, tarinan opetus on: usko unelmiisi. Sodan jälkeen loin mittavan uran pohjoismaiden johtavana perhostutkijana. Samassa työpaikassa tapasin vaimoni, jonka kanssa sain kaksi ihanaa lasta Maija Mansikkakirjosiipi s. 1948 Rauli Ritariperhonen 1950.
Vaimoni kuoltua 1973. Menin naimisiin Brazilialaisen taloudenhoitajani Mariane Eduardin Barreiran kanssa. Monet paheksuivat liittoa. Ja väittivät hänen olevan vain rahojeni perässä. Epäilijöille voin vain sanoa, että lempi kukoistaa vieläkin vaikka ikäni lähenee yhdeksääkymmentä, luojalle kiitos sinisestä pilleristä.
Rakkaudella.
Olavi.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kiitos : ) olet... ihmeellisen taitava, kirjoittamaan..!
Kiitos! Nyt pitää vaihtaa vaippa itselleni, vanhuuden tuomia vaivoja.
Hyvä Olavi että huomioit vanhuutesi.
Taistelu bolsevismia vastaan ei lakkaa koskaan.
haha "Myöhemmin kuulin, että hän olisi hetero, mutta kaikki pitivät sitä vain hupaisana huhuna."
Jatkat yhtä hauskalla linjalla, mutta .... !!!
seksuaalisesta identiteetistä on ollut pitkään huhuja puoleen jos toiseen. Hänen muistelmansa lukeneena, tiedän itse mitä mieltä olen. Oletko muuten nähnyt hänen sukunsa vaakunan? Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mannerheim_(suku)#/media/File:Mannerheim-vapaaherrasuvun_vaakuna.PNG
saako nauraa?
Olavi olet mestari ... onnittelut! Vilpittömästi, näinhän se on!
Hienoa, sait hymyn huulilleni ;) Vaikka vakavasta asiasta tarinoit.
Menneisyyden taikaa uuden ajan aikaa... kauniisti kirjoitettu?........Kiitos!
Lukiessani ;D
tänään?
Ai että Rokka ja kahdestaan. Tämäpä kuulostaa tutulta.