Kai sitä jotenkin toivoi, että löytäisi ihmisen joka näkisi läpi ja ymmärtäisi, miksi tietyt asiat ovat minulle vaikeampia kuin toisille. Ehkä myös sellaista inhimillisyyttä ja kärsivällisyyttä ei ole oikeutta keneltäkään olettaa tai toivoa.
En osannut näyttää, yritin kertoa...
ajatusharhaa
11<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Miten yritit kertoa?
Vaikeita toiveita voivat joskus olla, jos toisellakin hankalia kokemuksia. Inhimillisyys ja kärsivällisyys ovat kyllä hyviä piirteitä noin ylipäätään.
Olin huomaavinani, että yritit kertoa. Mut taidat olla niin savolainen "enpäs kerro kuitenkaan". Savolaisuus on ymmärrettävää. Taidan puhua myös omasta puolestani, hih.
Voithan vielä kertoa ja näyttää? Vai joko tilanne on ohi?
Jotain voi nähdä, mutta se vaatii myös sen vahvistuksen. Joskus voi astua harhaan näkemisissä tai miten sitä_
Luulen, että olet osannut hyvinkin sen kertoa! Luota siihen sydämestäsi, että hän ymmärtää sen ja näkee lävitsesi. Hän on kiitollinen, kun olet näyttänyt sen ja hän ymmärtää kyllä.
Yritin kyllä mutta et ymmärtänyt paloin loppuun niinä yksinäisinä iltoina kun en enää saanut otetta mistään. Tiesin että loppu on lähellä ja nyt se ei ole enää aavistus.
No kerro se hänelle suoraan, ei toinen ymmärrä, jos ei kerro. Sitähän se on puhumista vaikeistakin asioista se rakkaus, kyllä hän ymmärtää.
Ei ymmärrä, yrittänyt olen. Nyt on myöhäistä.
. Jos ei ymmärrä, ei ole oikea. Tahdon olla oikea. Ei tunnisteita.
Paljon voi ajatella näkevänsä "läpi", ymmärtävänsä tai sanoitta keskustelevansa toisen kanssa. Kuitenkin vähintään yhtä suuri todennäköisyys on tulkita väärin. Jos kertoisit kuten pystyt, ihmisesi saattaisi ymmärtääkin sinua hyvin, olla samaa mieltä ja kulkea kanssasi minne haluat. Sen se vaatii kuitenkin sinulta että pystyt näyttämään millainen olet. Mitä hyödyt itsekään toisen ymmärtämyksestä jos hän ei edes tiedä mitä "ymmärtää"?