Vasta vai vihta

Kyllä vihdan käyttö on vihtomista ainakin lakeudella kasvaneelle.
Vihtoja voi tehdä vaahterasta tai tammestakin. Katajaa käytetään jalkapohjien vihtomiseen, kataja täytyy kuitenkin ennen pehmentää kuumassa vedessä.
Vihtomisessakin on eri tyylejä ainakin
sellaista.
Länsi-suomalainen tekee vihdan taivuttamalla koivun oksan vihdan ympärille. Itäsuomessa taas vasta pyöräytetään koivunvarvusta kierretyllä pannalla eli lenkillä.
Kylläpä sitä viisastuu kun lukee Keskaria.

Rauhallista Jussia, sepalushukkujia toivottavasti vähemmän kun edellisinä Jusseina.

Meillä on aina vihdottu, siis vihtahan se on.

Taisi selvitä aloittajan avulla se, miksi koivut eivät tuoksu.
Meillä on koti täynnä koivunoksia, mutta eipä ole koivun tuoksua.
Vikaa epäilin olevan koivuissa, mutta taitaakin olla omassa nenässäni!

Juhannus nyt kuitenkin on pilvinen mutta valoisa, eikä yönkään aikana tainnut sataa, koska asfaltti on ihan kuiva.

HYvää juhannusta!

Hain minäkin kauniit koivunoksat ja kedonkukkia maljakoihin. Tuoksuihan se koivu kun nenänsä lehtien sekaan työnsi, huoneessa ei tuoksua tuntunut.
Kauniit kukat löytyivät pariin maljakkoon, on apilaa, mäkitervakkoa, päivänkakkaroita ja kauniita sinisiä kurjenpolvia, joitten terälehtiä oli jo varissut valkoiselle pöytäliinalle. Senhän jo etukäteen tiesin ettei kurjenpolvi ole mikään majakkokukka niinkuin esim. kielo.
Näkyi lenkilläni jo juhannusruusukin kukkivan.
Oli hupaisaa ajella eilen se kierros kun kaupunki oli niin tyhjä, koko tienoo tuntui olevan vaan minua varten.
Edelläni pyörätiellä pari harmaapäistä naista olivat rollaattorikävelyllä. Rimpautin pikkuisen soittokelloa ohitusta varten ja toivottelin hyvää Juhannusta heille. Sain heiltä iloisen vastauksen takaisin.
Juhannusaamuun heräsin kelloradiosta kuuluvaan haitarinsoittoon. Sitä jatkuikin yhdeksään asti juhannustunnelmaa nostaen. Yhdeksän uutiset toivat kuitenkin karun todellisuuden esiin, sen että poliiseille ei taaskaan voinut vapaapäivää antaa.
Näin vaan rauhallisesti juhannusta vietellään ja odotellaan autollisia kyläilijöitä, sillä bussithan alkavat kulkea vasta klo 16 jälkeen.
Puskasuleimalle ym:lle hyvää juhannuksen jatkoa.

Ensin otetaan löylyt ja saunotaan kunnolla, sitten syödään vasta.

Oikea järjestys tuo onkin, vasta saunan jälkeen syödään, sama koskee uimistakin. Monikäyttöinen sana tämä vasta, sehän tarkoittaa myös tulevaisuutta, puhutaan vastakerrasta. Sillä on myös tavallaan vähättelevä merkitys : hän on vasta aloittelija. Vastapäätä, vastakkainen ...näitä riittää. Vastoinkäyminen ja vastaus taitavat olla jo eri kantasanoista...pitääpä tutkia. :)

Vastominen on ihan oikea verbi, mutta ei meillä Savossa aikanaan sitä käytetty, puhuttiin vastalla kylpemisestä. Hämäläisen mieheni kanssa saamme aina pienen ilomielisen vasta-vihta -kisan aikaan. Mies vihdat valmistaakin, voin minä vastalla vihtomisesta puhua kompromissina.

Meidän mökkisaunassa kovasti laulettu

https://www.youtube.com/watch?v=X3wbs7bpDOo

Kotus.fi-sivusto (1)
Miksi länsi- ja itäsuomalaiset eivät ymmärrä toisiaan?
AJANKOHTAISTA BLOGIT JA KOLUMNIT
... osapuolelle olivat vieraita. Kun idän ja lännen murre-erot tulevat puheeksi, esimerkiksi otetaan usein vasta ja vihta tai pohditaan, mitä se kehtaaminen teillä päin tarkoittaa. Tai onko tuima liian suolaista vai suolatonta. Varmasti sanasto-...
Miksi länsi- ja itäsuomalaiset eivät ymmärrä toisiaan?
http://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/blogiarkisto/hanna_lappalainen?5446_m=9411

Kävin googlettamassa tätä kiistakysymystä. Meillä tuli kinaa kumpi on oikein/oikeampi. Onko olemassa jotain yleissanaa, kun nuo kaksi jakautuu mrteiden mukaan, siis itä/länsi ?

Savo-Karjalan murteissa puhutaan saunavastasta. Sama se tuote on sama ja tuttu. Rauduskoivu, muuten kansallispuumme, se oikea vastan tai vihdan koivulaji.

Kuulin jonkun karpaasin käyttäneen katajaakin vihtomisvälineenä.

Vihtomisvälineenä on käytetty muutakin kuin koivun oksia, kuten edellinen kertoo, jopa katajaa. Eri kasveilla on omat terveysvaikutuksensa, lehmus ja tammikin käyvät, jopa kuumassa liotetut nokkoset , siankärsämöt jne. Leppäpuilla lämmitetty sauna ja leppävasta ovat omiaan lemmennostatukseen, olisiko tehokkaampi taika kuin alasti ruispellossa piehtarointi juhannusyönä .

Jos ei pääse yhteisymmärrykseen vastan ja vihdan välillä, voihan se olla kimppu, nippu, puketti, tai vaikka vihko. Mikä estää sitomasta koivunoksien lisäksi kukkia mukaan, vaikka mesiangervoa , tosin siivottavaa saunaan syntyy. Kukat ja lehvät voi laittaa hautumaan lämpimään veteen pesuvatiin, kylpysuolaakin ripauttaa mukaan ja upottaa sinne jalat...tulee ihanat juhannustuoksut ja virkeät jalat , tarpeen juhannuskarkeloissa.

Makoisia juhannuslöylyjä !

Lapsoset ketterät kotihaasta!
Lauteille vihdat taittaa...Kyllä se löyly kotisaunan ....Se sisäänlämpiävä sauna,jotenkin puhdisti sielun ja kehon,aivan erilailla,kuin tämä minunkin uloslämpiäväni,vaikka rantasauna onkin?

Minun paikkakunnalla ja varsinkaan lapsuuden seudulla ei puhuttu koskaan vitsoista kun käsitteellä oli merkitys saunassa käytettävästä koivunoksakimpusta. Se oli ainoastaan vasta. Vitsa tai meidän murteella vihta tarkoitti piiskaa, oksaa jolla sai selkäänsä jos ei mennyt asiat vanhempien mieleen. Kansakoulun oppikirjoista aloin ymmärtämään että vitsa voi olla myös saunavasta.

Vitsa on ihan eri juttu kuin vihta. Vihta on kirjakielessäkin vastaa tarkoittava. Jos saunassasi saat piiskaa, se on saunavitsa.

Vihdotaan huomenna vasta.