Juhannusaatto, erikoinen hiljaisuus, vaikka olenkin kaupungin sydämessä,
Suomi on pysähtynyt, ihmiset lähteneet kuka minnekin,
Juhannuksena on lähdettävä, muutoin ei ole mukana,
nykyihmisen on pysyttävä mukana,
mukana missä?
Pitää olla kerrottavaa, oltiin Juhannuksena siellä ja siellä,
pidettiin hauskaa, rentouttavaa yhdessä oloa,
pakko on olla hauskaa, vaikka ei olisikaan,
jotta on mukana, ettei jää ulkopuolelle,
ulkopuolelle mistä?
Facebookista ja muista nykymaailman naamiohuveista,
pitää olla kavereita, satoja kavereita, suurinta osaa ei ole koskaan
tavannut, mutta pitää olla kavereita, pitää olla suosittu ja suosittu on,
kun on kavereita, Facebookissa, Twitterissä ja ties missä,
kun on kavereita, olen olemassa, vaikka en ketään tapaisikaan,
en koskaan tapaisi ketään, olen suosittu, minulle peukutetaan,
tämä on ajan henki, tämä on ajan vaatimus,
pitää olla mukana virtuaalimaailmassa,
vaikka itse on pelkkä virtuaali, todellista elämää ei olekaan,
on vain virtuaalielämä, elämä netissä,
tosielämässä yksinäisin, erakko, jolla ei ole mitään.
Juhannusaatto, hiljaisuus lähes keskellä kaupunkia, ei ihan sentään, mutta ei kuulu autojen ääntä, ei kuulu oikeastaan mitään,
sisälle asti, ulkona on viileää, kuka sinne menisi,
mikrossa voi 'käristää' makkaran, hiljaisuudessa,
on rauha, Juhannusaatto, oikeastaan nautin tästä,
puoliso tulee vasta illalla töistä,
lapset viettävät omaa Juhannustaan, jossakin,
kuka missäkin ja lastenlapset, nekin ovat siellä
jossakin, kuka missäkin, ei kaikilla ole edes isää,
on vain kaipaus, ikävä jotakin, jota oikeastaan koskaan
ei ole kunnolla tuntenut.
Kuuluvin ääni on omat suun liikkeet, kun jauhan purukumia,
naputtelen tätä runopahasta,
Juhannusaatto, miten nautinkaan tästä,
hiljaisuus, saa vain olla, ei vaatimuksia johonkin,
ei pyyntöjä, ei mitään esittämistä, ei tarvi olla hauskaa,
saa vain olla, hiljaisuuden ja rauhan nautinto,
pian se loppuu, aatto kestää vain tämän illan enää,
huomenna on kaikki toisin, ei enää rauhaa,
meteli täyttää talon, lastenlapset riitelevät ja kiukuttelevat,
papan ja mummon oikeat kiusankappaleet,
energiaa riittää, toivottavasti ei sentään sairaalakuntoon
toisiaan telo.
Juhannusaatto, hiljaisuus ja rauha, miten suuri onkaan
olla vain tässä, yksin ja kuunnella ei mitään,
tuntuu, että ajatuksetkin ovat pysähtyneet hetkeksi,
kuuntelemaan tätä Juhannusaaton hiljaisuutta ja rauhaa,
onko tämä taivas, vai olenko vielä maanpäällä.
Suomi on pysähtynyt, ihmiset lähteneet kuka minnekin,
Juhannuksena on lähdettävä, muutoin ei ole mukana,
nykyihmisen on pysyttävä mukana,
mukana missä?
Pitää olla kerrottavaa, oltiin Juhannuksena siellä ja siellä,
pidettiin hauskaa, rentouttavaa yhdessä oloa,
pakko on olla hauskaa, vaikka ei olisikaan,
jotta on mukana, ettei jää ulkopuolelle,
ulkopuolelle mistä?
Facebookista ja muista nykymaailman naamiohuveista,
pitää olla kavereita, satoja kavereita, suurinta osaa ei ole koskaan
tavannut, mutta pitää olla kavereita, pitää olla suosittu ja suosittu on,
kun on kavereita, Facebookissa, Twitterissä ja ties missä,
kun on kavereita, olen olemassa, vaikka en ketään tapaisikaan,
en koskaan tapaisi ketään, olen suosittu, minulle peukutetaan,
tämä on ajan henki, tämä on ajan vaatimus,
pitää olla mukana virtuaalimaailmassa,
vaikka itse on pelkkä virtuaali, todellista elämää ei olekaan,
on vain virtuaalielämä, elämä netissä,
tosielämässä yksinäisin, erakko, jolla ei ole mitään.
Juhannusaatto, hiljaisuus lähes keskellä kaupunkia, ei ihan sentään, mutta ei kuulu autojen ääntä, ei kuulu oikeastaan mitään,
sisälle asti, ulkona on viileää, kuka sinne menisi,
mikrossa voi 'käristää' makkaran, hiljaisuudessa,
on rauha, Juhannusaatto, oikeastaan nautin tästä,
puoliso tulee vasta illalla töistä,
lapset viettävät omaa Juhannustaan, jossakin,
kuka missäkin ja lastenlapset, nekin ovat siellä
jossakin, kuka missäkin, ei kaikilla ole edes isää,
on vain kaipaus, ikävä jotakin, jota oikeastaan koskaan
ei ole kunnolla tuntenut.
Kuuluvin ääni on omat suun liikkeet, kun jauhan purukumia,
naputtelen tätä runopahasta,
Juhannusaatto, miten nautinkaan tästä,
hiljaisuus, saa vain olla, ei vaatimuksia johonkin,
ei pyyntöjä, ei mitään esittämistä, ei tarvi olla hauskaa,
saa vain olla, hiljaisuuden ja rauhan nautinto,
pian se loppuu, aatto kestää vain tämän illan enää,
huomenna on kaikki toisin, ei enää rauhaa,
meteli täyttää talon, lastenlapset riitelevät ja kiukuttelevat,
papan ja mummon oikeat kiusankappaleet,
energiaa riittää, toivottavasti ei sentään sairaalakuntoon
toisiaan telo.
Juhannusaatto, hiljaisuus ja rauha, miten suuri onkaan
olla vain tässä, yksin ja kuunnella ei mitään,
tuntuu, että ajatuksetkin ovat pysähtyneet hetkeksi,
kuuntelemaan tätä Juhannusaaton hiljaisuutta ja rauhaa,
onko tämä taivas, vai olenko vielä maanpäällä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hyvä kirjoitus
Todella hyvä kirjoitus.
Onhan juhannuksessa taikaa ja omaa rauhaa.
Saa olla vaan tekemättä mitään aivan ihanaa.
MOIKKA!!