Meidän partamonnin ihoon ilmestyy (ja häviää) harmahtavia laikkuja. Iho-oireet sopisivat samettitautiin tai johonkin pintaloiseen, mutta kun monnissa ei muita oireita. Monni ei hankaa itseään, eikä evissä ole mitään jälkiä. Samoin ruoka maistuu ja vikkelä se on kuin mikä. Muut kalat ihan kunnossa.
Ne laikut tosiaan elävät omaa elämäänsä, välillä ei ole mitään ja jo saman päivän aikana voi olla isokin laikku. Ihan sokkona en viitsisi antaa lääkkeitä...
Akvaario on 200 l, paljon kasvustoa, eheimin ulkosuodatin hoitaa vettä. Nitriittiarvot olivat joku aika sitten koholla, mutta se saatiin kuriin kun alettiin vaihtaa viikottain vettä.
Ne laikut tosiaan elävät omaa elämäänsä, välillä ei ole mitään ja jo saman päivän aikana voi olla isokin laikku. Ihan sokkona en viitsisi antaa lääkkeitä...
Akvaario on 200 l, paljon kasvustoa, eheimin ulkosuodatin hoitaa vettä. Nitriittiarvot olivat joku aika sitten koholla, mutta se saatiin kuriin kun alettiin vaihtaa viikottain vettä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
olisikohan se "naamioitumista" ? Meillä monnit ainakin vaihtavat väriä eli ovat joskus hauskan laikukkaita...esim:tapellessaan tai pelätessään.
Kun ei monni tosiaan tunnu sairaalta, läikyt vaan hieman ihmetytti.
Pelkäämistä se tuskin viestittää, monni kun luulee olevansa pohjan kuningas=)
Kyllähän monnit ovat vähän kingejä ja yrittävät ajaa reviiriltään pois kaikki...=) meillä kun sattuu olemaan 2 niin välillä ne murjottavat keskellä akvaariota pyrstöt vastakkain ja välillä jos toinen tulee toisen reviirille, mennään lujaa !
Meijjäkin partikset ikäänkuin naamioituu kivien/kantojen mukaan. Välillä ollaan harmaan laikullisia niinkuin lehmät ja välillä aivan sysimustia, joskus väritys on jopa valkopilkullinen ikäänkuin helmi imumonnilla.
Isotteluun kuuluu myös "kylki ruotojen" pullistelu ja evien levittely.
huomenna taas lisää...
kaikki hyvin. Kiva ettei meidän monnilla ollutkaan mitään vikaa... paitsi korvien välissä=)