Pikkuine potilas. Kipuun ja kyyneliin siel hukkuu taas.
Tieks tää oottaa sua tääl aamul. Kattelin ottamiani videoklippei, jos sääkin oot. Oot uskomattoman kaunis. Tekisit meikä pojasta kyl maailma onnellisimma miehen jos..
Tieks tää oottaa sua tääl aamul. Kattelin ottamiani videoklippei, jos sääkin oot. Oot uskomattoman kaunis. Tekisit meikä pojasta kyl maailma onnellisimma miehen jos..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Miksi keksiä omia juttuja kun voi matkia toisia? Se tuntuu olevan enemmistön asenne täällä.
Mikä on matkittu? Onks sunki naine kipee ja itkune vailla piristystä?
nukun kyll varmaan aika pitkään nyt. Mut etsin sinut vaikka juoksemalla ympyrää, välillä pitää varmasti kävelläkin. Tuu messiin, jos siltä tuntuu. Voin pysähtyäkin, mielelläni. Välillä pitää juodakin. Tuutko minun perääni, eteeni et tällä kertaa pääsekään? Vai kui kova mänijä oot? (vain minä pystyn juoksemaan/kävelemään aamusta iltaan)
I think I'm losing control.
" Ei täs oo mitään järkee. Vaik tiedän mitä teen en tiedä mitä sen jälkeen."
Sopii muuten helvetin hyvin muhun tuo lyriikkojen pätkä! :)
Mietimpä tässä maatessani luonteen piirrettä itsepäisyys. Se on niin mielenkiintoinen ja monitahoinen piirre. Haastavakin. Onneksi suvussani tämä piirre on erittäin vallitsevana ominaisuutena ja olenkin elänyt ja kasvanut aikuiseksi täydellisten jästipäiden ympäröimänä. Se opettanut jääräpäiden käsittely taitoja. Omissa suonissanikin virtaa sitä samaa verta ja geeneissä on luonnollisesti kunnon annos jääräpäisyyttä. Seurannut sukuni jääräpäisyyttä ja sitä miten suhteitakin heillä siellä kaatunut sen piirteen takia.
"Betoniseinät" ei hajonneet vaan siinä hajosi suhteet kun periks ei annettu edes suhteen hajoamisen uhan alla. Samaa jääräpäisyyttä on havaittavissa minussa ja jopa minun parisuhde kuviossakin on ollut vastaavaa. Olen itsekin antanut suhteen kaatua mieluummin kuin antanut periksi jossain minulle tärkeässä. Se on mielenkiintoinen piirre..
Minulla oli keväällä tilanne että treffailin yhtä miestä johon en niin ihastunut ollut. Hän jankutti joka päivä että koska tavataan. Monta kertaa vielä päivässä. Mies oli kiltti ja mukava joten en hennonnut sanoa pahasti. Hän oli vain hirveän ihastunut ja yli innokas. Toisin kuin minä. Jankuttaminen sai minut ahdistumaan ja ärsyyntymään ja se koitui kohtaloksi. Löin takalukkoon ja en enää halunnut tavata olleenkaan. Jääräisyyttäni lietsottiin kun en saanut tehdä asioita omalla tahdilla vaan koin että minua painostetaan, vaikkaan ei ilkeyttään vaan yli innokkuuttaan. Se olisi voinut olla suloistakin jos oisin ollut yhtä ihastunut ja innokas näkeen.
Tekstin tuottos on ainaki normalisoitunu. Viestis onki ollut liian lyhyit luuriin. Siit tiätää et oot vihane tai kipee. Mää oon tsiikannu et sitä pahemmi on asiat mitä vähemmä tuotat tota tekstii. Sit ku viestis on yks sana nii liris ollaa. Jos et vastaa ollenkaa tai siin kestää päivii nii jotai on saletisti vialla. Mää oon onneline ku treffailus meni noin. Emmää ala siitä ny valehteleen.
Saattaapi tuo totta ollakin. :D Piti lähteä heittään se 37 km pyörälenkki (päättele siitä vointini taso) jota suunnittelin ennen tätä episodia, mutta päivänvalo vihlo jonnekin syvälle aivolohkoihin asti sellasella voimalla että luovuin ideasta. Ehkä otan iisisti nyt vaan. ps. typerää puhua tätä kautta, Etkö ole jo ärsyttänyt ketä nyt ikinä ärsyttää olet halunnutakaan niin ihan tarpeeksi? En kohta enää puhu sulle täällä mitään kun oot tollanen. Alanko sullekin mykkäkoulun?