Aloin epäilemään omaa venekompassiani ja gps:n avulla suuntasin sille kaikki ilmansuunnat.
Menikö oikein ?
Miten jatkossa eranto, eksymä ja sorto otetaan huomioon laskuissa ?
Miten muuten huomioitte käsigps:llä matkatessa erannon ja sorron ?
Menikö oikein ?
Miten jatkossa eranto, eksymä ja sorto otetaan huomioon laskuissa ?
Miten muuten huomioitte käsigps:llä matkatessa erannon ja sorron ?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mene saaristolaivurikursille niin opit perusasiat. KVG on myös toimiva keino.
Ekymä riippuu veneestä joss kompassi sijaitsee ja sille pitäisi tehdä eksymätaulukko. Ensin kannattaa kompensoida kompassi mahdollisimman hyvin.
Eranto riippuu vuorostaa siitä alueesta millä liikut. Löytyy merikartoista.
Sorto taas riippuu tuulesta ja virtauksista suhteessa ajosuuntaan ja ajonopeuteen.
Jos liikut aurinkoisena kesäpäivänä hyvällä kelillä saaristossa, niin noita ei tarvitse huomioida mitenkään. Avomerelle tai huonolla näkyvyydellä liikkuminen sinun on syytä jättää kokeneemmille. Älä lähde olosuhteisiin joita et tunne ja jos pimeys tai sume pääsee yllättämään, niin aina voi ankkuroitus turvalliseen paikkaa odottamaan kelin paranemista. Nykyjään monet ajelevat karttaplottereilla olosuhteissa, joihin eivät olisi koskaan lähteneet pelkällä merikartalla.
"Mene saaristolaivurikursille niin opit perusasiat."
Turha mennä, netistä selviää perusasiat. Vesillä harjoittelua ei mikään teoriakurssi korvaa.
"Jos liikut aurinkoisena kesäpäivänä hyvällä kelillä saaristossa, niin noita ei tarvitse huomioida mitenkään. Avomerelle"
Ei avomerellä myöskään tarvitse sortoa huomoida hyvin purjehtivilla veneillä.
"Nykyjään monet ajelevat karttaplottereilla olosuhteissa, joihin eivät olisi koskaan lähteneet pelkällä merikartalla."
Sä varmaan retkeilit useasti perinteisin keinoin sumussa saaristossa.
Jodlari ei ainakaan perinteisin keinoin ole sumussa saaristossa retkeillyt. Olisi nimittäin kivet kolisseet, jos jätti sorron huomioimatta. Sitä sortoa kun on navigoinnin kannalta merkittävästi, vaikka vene olisi miten hyvin purjehtiva. Toisissa sitä on vain vielä enemmän.
Jos haluat nimenomaan KALIBROIDA kompassin, niin täältä löytyy 46-sivuinen opas aiheesta:
Handbook of Magnetic Compass Adjustment
http://msi.nga.mil/NGAPortal/MSISiteContent/StaticFiles/HoMCA.pdf
Magneettikompassilla varustetussa veneessä on aina vähintään kolme eri pohjoista, joten on hyvä tietää niiden merkitykset. Karttapohjoinen, magneettinen pohjoinen ja veneen kompassin osoittama pohjoinen on kaikki muutaman asteen eri suunnissa. Nämä ja paljon muuta opetetaan edellä mainitulla saaristolaivurikurssilla.
Nykyään siinä on kuitenkin kyse enemmän yleissivistyksestä kuin todellisista navigointitaidoista, kun plotteri hoitaa paikanmäärityksen ja hyvä merimiestapa on pitää varalaite toimintavalmiina.
Väittäisin gps:n antavan suunnan veden suhteen. Näin ollen kompassisuuntimaksi pitää gps:n suuntimaan laskea eranto, eksymä ja sorto.
Gps:n kompassi antaa saman suunnan pohjoiselle kuin venekompassi.
Valitettavasti väität väärin.
Olet väärässä: gps kertoo veneen kulkeman tosisuunnan. Eli suunnan maan suhteen, ei veden.
Mutta jos gps:n avulla laatii eksymätaulukkoa, pitää valita tyyni keli, muuten sorto aiheuttaa virhettä eli veneen keula ei osoita sinne, mihin todellisuudessa kuljetaan ja siten veneen kompassikin näyttää muuta kuin kuljettua kompassisuuntaa.
Kipparikalle2 :lla on ihan uusi GPS, ilmeisesti. Meillä muilla GPS mittailee avaruudessa kulkevista satelliiteilta.
Kyllä plotterin GPS kompassilla voi eksymää tutkia. Mene GPS:n asetuksiin ja laita sieltä magneettinen suunta päälle. Etsi avoin vesialue, jossa on tilaa ajaa pitkiä suoria linjoja(tyynessä). Katso rannalta pää-ilmansuunnille kiintopisteet ja aja tasaisella nopeudella itä - länsi suunnat yli kolmen solmun nopeudella.
Vertaa magnettikompassin näyttöä GPS:n näyttöön ja kierrä kompensointi ruuvista (ei magnetisoituvalla ruuvarilla) puolet pois ja sitten toiseen suuntaan taas puolet niin kauan kunnes et enää saa sitä eksymää pienemmäksi. - se jää sitten taulukkoon merkittäväksi eksymäksi.
Kipparikalle2, kyllä se GPS näyttää sen matkan, nopeuden ja paikan pohjan eli maan suhteen.
Halusit ilmeisesti protestoida aloittajaa kohtaan, joka vaikuttaa hieman prvon oloiselta, mutta niin kauan kun siitä ei ole varmuutta yritetään antaa aiheeseen sopivia vastauksia.
Kiios tietäjille.
Gps siis näyttää ns tosisuunnan.
Entäpä sitten jos merikartasta lasken tosisuunnan. Vähennän siitä erannon ja otan huomioon sorron vaikutuksen. Eksymälle en juurikaan laita arvoa, koska kyseessä on muovinen avopulppari.
Lopputuloksenahan gps:n suuntimalla ja itse lasketulla suunnalla venekompassiin mentäisiin samaan paikkaan.
Vai mitä ?
"Vai mitä ?"
Jep, eranto suomessa vähennetääm kartasta mitatusta tosisuunnasta, niin saadaan kompassikurssi, jota ohjataan. Myöskin useilla eri venetyypeillä sorron voi jättää huomioimatta, se on luokaa 0-3 astetta.
Gps:n suuntima on huono, hitaalla vauhdilla se näyttää mitä sattuu. Parempi saaristossa on navigoida ensisijaisesti perinteisin keinoin ja käyttää digikarttaa apuna vaikeimmissa paikoissa, kuten vedenalaisten kivien välissä kulkemisessa tai helppokulkuisella reitillä sumussa.
Hitaalla nopeudella vasta gps:n suuntima vakaa onkin. Gps on kyllä huono ohjailukompassi, siihen on magneettinen paljon parempi. Silti gps kertoo, mihin ollaan menossa ja kun valitsee ohjailtavaksi sellaisen magneettikompassin suunnan, jolla gps:n suunta ja suuntima ovat samat, mennään mutkittelematta perille. Siis juurikin digikartan mukaan mennään ja perinteiset keinot backuppina.
Minusta plotteri on aika hyvä "ohjailukompassi" ainakin saaristossa, kun pistää kulkusuuntaviivan päälle. Silloin voi korjata suuntaa aina sen mukaan, miten kulku heittää "maalista".