Kolmen kabiinin vene tarvittaisiin perhepurjehdukseen ja toisin kuin toisella aloittajalla niin modernimmat linjat kiinnostavat. Omaan silmään Tuo Dufourin mallisto on tosi kaunis ja 365 aikalailla täydellisen kokoinen. Onko jollain kokemusta veneestä?
Euroopasta haettuna valikoimaa on jonkin verran niin, että voi jo vähän valita. Rouvaa kiinnostaa erityisesti, että onnistuuko ruoan laitto keskellä venettä? Mahtuuko siinä seisomaan hyvin? Tuleeko käryt pahasti sisälle? 80%(oikeasti varmaan vähän ylikin) safkoista tehdään sataman tyvenessä.
Euroopasta haettuna valikoimaa on jonkin verran niin, että voi jo vähän valita. Rouvaa kiinnostaa erityisesti, että onnistuuko ruoan laitto keskellä venettä? Mahtuuko siinä seisomaan hyvin? Tuleeko käryt pahasti sisälle? 80%(oikeasti varmaan vähän ylikin) safkoista tehdään sataman tyvenessä.
Vastaukset 32
Vanhimmat
En tarkkaan tiedä 365.sta, mutta meillä oli vuokralla 445 Kroatiassa. Aika heikkoon happeen oli paatti mennyt kahdessa vuodessa. Sängyt natisivat aivan tolkuttomasti, samoin turkki, sekä painevesi että suihkun pumput pitivät käsittämättömän kovaa meteliä. Kansilaminointi oli irronnut. Itse kulku oli ihan ok. Tämä oli tosiaan charter paatti ja ne joutuvat aika koville, mutta silti ihmetytti kahden vuoden ikäisen veneen kunto.
Kuulostaa loogiselta, onhan kyseessä nykyaikainen liimalaipiovene!
Itse mielin aikanani samaa venettä, mutta hylkäsin sen juuri amerikkalaistyylisen keittiön takia.
Merellä ollessa L-mallinen pentteri on selkeästi helpompi, kun kaikki on paremmin käden ulottuvilla. Useimmiten myös tukea on paremmin saatavilla.
Satamassa ollessa tilaa on kyllä ruhtinaallisesti, mutta haittana on se, että ohi sohvalle tai keulaan on muiden vaikea päästä keittiövuorossa olevan ohitse. Toinen haitta on se, että ruokailun ajan (ja ainakin meillä myös pitkään jälkeen ;-)) katselet sitten sohvalta keittiössä lojuvaa tiskiröykkiötä. Käryt veneen pienissä tiloissa tulevat sillä varmasti ihan yhtälailla kummankin tyyppisissä keittiöissä.
Luulen että tämä keittiöasia on enemmän maku kuin fakta-asia. Molemmilla on Atlanttiakin ylitetty ja hommat hoituu kummassa vaan. Ota mieleisesi.
Aloittelijan ei ole mielestäni syytä ostaa noin suurta venettä. Et opi ikinä purjehtimaan.
Perheen kokohan sen ratkaisee, miten iso vene on järkevää. Oppii silläkin purjehtimaan sen verran kuin on tarpeen.
Aloittajan vaatimus kabiinien määrästä viittaa siihen, että oletettu purjehdusvahvuus on vähintään luokkaa 2 aikuista 2 teini-ikäistä. Ei sellainen porukka nykypäivänä suostu mihinkään Finn24:seen ahtautumaan
Täytyy lisätä, etten tunnista tuota nimimerkkisi Finn 24-venettä. Finn26 tulee lähinnä mieleen ja se on kyllä ehdottomasti liian pieni isommalle joukolle kuin pariskunnalle tai pariskunnalle ja max yhdelle pienelle lapselle.
Onpas naurettava väite. Kölivene on kölivene. Kyllä se tuntuma tulee isommassakin tutuksi ihan samalla tavalla. Kokemusta on. Aloitin itse 33lla, sitten oli kesän 22 ja nyt 40 jalkainen. Mitään merkittävää eroa ei näissä ole paitsi tietenkin se että pienempi on herkempi.
Hyvin sama layout tuossa Finn26:ssa kuin omassa FF27:ssa. Ts. 4 täysmittaista vuodetta ja yksi lyhyempi. Pariskunnalle valtavasti ylimääräistä tilaa ja ei ongelmaa mahduttaa kaksi pienempää lasta mukaan.
Tietääkseni Finn 26:ssa on erilaisia sisustuksia.
Enpä sanoisi edes pariskunnan kohdalla, että "valtavasti ylimääräistä tilaa". Saatan muistaa väärin Finn26:n sisustuksen, mutta minun muistaakseni siinä ei ole 4 täysmittaista vuodetta. Keulaan mahtuu jotenkuten kaksi aikuista ja salongissa on yksi pistopunkka. Mutta koettakaa nyt hyvät askeetit uskoa se, että suurin osa tämän päivän alle 50-vuotiaista ei tykkää salongissa nukkumisesta, koska silloin joutuu punkan jumppaamaan joka ilta ja aamu uusiksi. Lapset taas joka tapauksessa mieluusti haluaisivat ihan "oman paikan", johon voi mihin aikaan päivästä mennä lukemaan tai piirtelemään tai leikkimään tai vaikka päikkäreille.
Jos ihmisiä kiinnostaa niin aloittajalla on ihan vain 3 pientä lasta. Ja vaikka viestiketjun aloittaja olenkin niin purjehduksen aloittelija olin reilu 30v sitten. Sen jälkeen on tullut omistettua melkein kymmenen venettä. Tarpeet vain muuttuvat vuosien myötä.
Suosittelen vuoraamaan kyseisen venetyypin Midnigth sun sailingilta viikoksi tai viikonlopuksi, jos venetyyppi kiinnostaa.
Itse tuon vuokraamon veneellä olen yhden viikonlopun purjehtinut. Aikalailla odotusten mukainen, mutta on sanottava, että ei se oikein minulle pidemmäksi aikaa sopiva olisi, kuten ei suurin osa muistakaan peruskruisereista. Todella hankala heloitus, kun ison kaikki säädöt on ruffilla. Hankaloittaa yksinpurjehdusta kovasti. Pyöreä keula hidasti aallokossa etenemistä, mutta sillä tietenkin saa tilaa. Sisustus ihan ok. Vähän niukan oloisesti säilytystilaa, mutta ihan ok.
Saman ikäluokan 385 G&L perusteella, missä on sama sisustuksen layout ja rakenteet. Pikkuisen enemmän tilaa joka suuntaan toki 385:ssa. Hyviä puolia ovat suuri volyymi, lomaveneenä toimivat ja hyvät järjestelyt, "Owners cabin" keulassa on tilava ja tuplabunkka tosi-iso. Avotuulissa aika nopea. Hyvä peräsinteho ja tuntuma.
Huonoja puolia sikaliimatut narisevat laipiot, robotin jyrsimät ja niukasti lakkaamat puupinnat, kryssiaallokossa paukuttava leveä keula (kaikķi kuten useimmissa uusissa massatuotantoveneissä) Kryssiominaisuudet paranevat hyvällä purjekerralla vähintäänkin kohtuullisiksi jos ei ihan myrskyolosuhteista puhuta. Epäily kannen rakenteista on turha. Kohdistunee johonkin yksilöön ennen infusiomenetelmää. Keittiön käryt ja pitkittäisen pentterin toimivuus eivät ole ongelma. Pentterin kohdalla penkki on kokin parempi tuki kuin kuuluisa suojatanko. Levanki, vinssit ja köydet ruffin katolla eivät ole iso ongelma koska yksinpurjehtija ei koskaan itse ohjaa vaan auyopilotti. Isoa ei yksinpurjehtijan tarvitse broachin takia laukaista. Reivaminen sujuu yksinkin kun kaikki tarvittava on luukulla. Summa summarum: mukava lomavene. Joudut ehkä lakkaamaan sisustaa. Avomeripurjehhdukseen pitkille legeille täytyy modifioida.
Kiitos Seppomartti kattavasta vastauksesta.
" yksinpurjehtija ei koskaan itse ohjaa vaan auyopilotti."
Väittäisinpä, että Seppomartti taas vähän unohtaa, millä vesialueilla suomalaiset valtaosin purjehtivat. En rupea prosenttiosuuksia arvailemaan, mutta tiedän, että aika monet yksinpurjehtijat ohjaavat Itämerellä pääosin itse ja käyttävät autopilottia vain koneajossa sekä purjeiden nostossa/laskussa. Joka tapauksessa niin moni, että "ei koskaan" on epätosi.
Valtamerillä, vuorokausien tai joskus jopa viikkojen mittaisilla legeillä asia varmaan on toisin.
Täh, en kyllä ohjaa itse edes ihan lyhyillä iltapäiväpurjehduksillakaan lähivesillä koska on pinnapilotti, siksi sen alunperin hankinkin. Pinnapilotti on paras ja käytetyin apuväline kompassin jälkeen.
Olen vuosien mittaan havainnut, että autopilootti jakaa mielipiteet. Useimmat käyttävät sitä vain joskus moottorilla ajaessaan. Jotkut kättävät aina moottorilla ajaessaan ja harvoin purjehtiessa. Olen aina kummaksunut noita, koska itse olen vuodesta 1988 saakka käyttänyt autopiloottia yli 80% kaikesta matkanteosta sekä saaristossa, että avomerellä. Nykyinen gyrolla varustettu systeemipilootti vapauttaa minut istumaan spayhoodin suojassa ja tekemään tylsän ohjaamisen sijaan purjeiden virittelyä, matkan suunnittelua, maisemien ihailua, kahvin juontia, ruuan syömistä ym.
Sama juttu. Reiska ohjaa meillä aina kun mahdollista. Se on päällä kun säädän purjeita ja kun säätö on kohdillaan. Meillä 40ft ja systeemipilotti. Sen kun napista vaan painaa. Miksi hankkia se jos käyttö on minimaalista. No ymmärrän siinä tapauksessa, jos pilotti ei ole kunnon säädöissä ja akkukapasiteetti minimaalinen.
" Ei koskaan" ei ole koskaan eikä missään asiassa tosi. Tahallaan provosoin. Mutta tarkoitus oli kertoa, että ison skuutti, falli ja kaikki reiviköydet ruffin katolla puheena olevassa venetyypissä on ihan toimivasti toteutettu.
Eri juttu on kunkin autopilotin tai tuuliperäsimen käyttö. En muista, että edes Itämeren ylityksissä koskaan kukaan olisi vapaaehoisesti ohjannut käsin. Yksin ollessa saaristopurehduksessakin käytän autopilottia "aina", mikä on yhtä epätosi väite. Kesäkuun 2015 tähänastinen saldo autopilotille 1000+ maililla on lähes 100%. Siis ei kannata käyttää vain reivatessa, purjeen nostossa ja laskussa. Esimerkiksi yöllä ajaa tarkemmin tuulen suuntaa kryssissä kuin väsynyt pinnamies
No, myönnän olevani äärimmäisen allerginen minkäänlaisille liioitteluille eli kiinnitän välittömästi huomiota, kun joku jossain käyttää tuollaisia "aina", "ei koskaan", "kaikki", "ei kukaan" jne. ilmaisuja, koska ne yksinkertaisesti ovat erittäin suurella epätodennäköisyydellä epätosia.
Asiaan: ei liene erimielisyyttä (enää) siitä, että hyvin suuri osa veneilijöistä ohjaa purjekulussa enimmäkseen itse ja käyttää autopilottia lähinnä koneajossa, purjehtiessa vain satunnaisesti. Syistä en rupea esittämään yleisiä arvailuja, kerron vain omalta kohdaltani. Purjehtiessa ohjaaminen on ihan mielekästä puuhaa, joten minä ainakin teen sitä mielelläni. Toiseksi minun veneessäni autopilottia ei ole kytketty tuulimittariin, joten Reiska ei kuitenkaan osaisi ajaa tuulen mukaan (hallintayksikkö on ruorin vieressä sitlooran vasemmassa seinämässä ja keskusyksikkö aika lähellä sitä perähytin takaseinässä; muut mittarit taas ovat sitlooran etuseinässä kabiiniluukun oikealla puolella; yhdistäminen vaatisi niin paljon hankalaa johtojenvetämistä, että minä en viitsi, kun en koe tarpeelliseksi; sijoitukset ovat jo aiempien omistajien peruja).
Lisään vielä sellaisen asian, että Itämerellä useimmat yksinkin seilaavat yleensä suunnittelevat legit niin, että yöt ollaan satamassa/rannassa tai ainakin ankkurissa. Sekin vähentää tarvetta käyttää autopilottia purjeilla kulkiessa.
Oikeastaan nousee jo vähän mieleen, että mitä ihmettä sinä sitten siellä vesillä yleensä teet, jos edes tuollaisilla lyhyillä päiväpurjehduksilla ei kiinnosta ohjata? Eikö olisi jo yksinkertaisempaa ja melkeinpä halvempaakin käydä vesibussiristeilyillä silloin, kun tekee mieli vesille??
Kyllä minä ainakin about käytän enemmän integroitua autopilottia kuin "vapaata" ohjausta. Aika usein väyliä ajettaessa väylä määrää suunnan ja trimmi tehdään purjeilla, ei ruorilla. Ei ruorin/pinnan käsittely purjehdusta tee. Muutoinhan muu miehistö ei olisi ollut "mukana" ollenkaan jos noin ajattelee. Kun pilotti ajaa voi keskittyä kaikkeen muuhun, tuuleen, navigointiin, trimmiin, tähystämiseen, rantautumiseen valmistautumiseen, syömiseen, naposteluun, kahvin juontiin jne...
Kipparoin venettä vaikka käteni ei yleensä olekaan kiinni pinnassa. Silloin tällöin käyn myös muuttamassa Simradille asetettua kurssia, välillä säädän purjeita, ja olen vapaa katselemaan maisemia joka suuntaan, ja vapaa liikkumaan veneessä.
Kuten jo muut kertoivat, pujehdus sisältää paljon muutakin kuin ohjaamisen. vajaalla miehistöllä kannattaa priorisoida tehtävät. Ohjaaminen on niin simppeliä toimintaa, että sen voi jättää aivan hyvin pilootin hoidettavaksi. Reittisuunnittelu väylien ulkopuolella sekä purjeiden trimmaus sen sijaan vaativat sellaista älykkyyttä, ettei siihen vielä tekoälyä ole saatavilla.
No, tämäkin nyt sitten taas kertoo, miten eri tavoin venettä voi seilata. Minua ei se purjeiden trimmailu paljoa kiinnosta, pyrin aika tavalla siihen, että ne kerran säätää jokseenkin kohdilleen ja sitten enemmän ohjaamisella koittaa pitää hyvässä vedossa.
No johan on. Paitsi että ellei avomerellä mennä, tulee mutkia matkaan aika taajaan. Ja muutenkin normaali tapa on kyllä ensisijaisesti pitää suunta, eikä ohjata sen mukaan, miten purjeet on sattunut asettamaan. Kryssillä toki pidetään purjeet kryssitrimmissä ja ohjataan tuulen muutosten mukaan. Mutta näköjään joku voi sitten ajatella asian toisinkin, kukin tyylillään.
Olen muuten löytänyt yhden pitkän legin, joka menee mutkitta. Kun lähtee Utöstä nousemaan Korppoon ja Nauvon väliseen salmeen, voi reitin piirtää viivottimella yhtenä viivana liki 20 mpk matkan.
Juuri näin. Systeemi pilotti voittaa aina ruorimiehen. Siis normaali matkapurjehduksessa, varsinkin kun isäntä on yksin vastuussa kulusta, kuten monesti on.
>>että mitä ihmettä sinä sitten siellä vesillä yleensä teet<<
Kipparoin venettä vaikka käteni ei yleensä olekaan kiinni pinnassa. Silloin tällöin käyn myös muuttamassa Simradille asetettua kurssia, välillä säädän purjeita, ja olen vapaa katselemaan maisemia joka suuntaan, ja vapaa liikkumaan veneessä.
Nyt kun on tuulta ehtinyt keliä pidellä ja surffailla lisää niin mielenkiinto siirtyi tuohon uudempaan 375 malliin. Ja näin ex kilpapurjehtijana kehtaan tässä julkisesti vielä tunnustaa, että tosi nolosta syystä: Siinä on käsittämättömän ison oloinen jääkaappi.... Nykyveneen syvästä jääkaappi"kaivosta" tavaran hakeminen on niin rasittavaa... :D Nyt täytyy vain toivoa, että noita ehtii tulla käytettyjen markkinoille seuraavan vuoden kahden aikana selvästi lisää myyntiin....
375 kahdella ratilla on parempi perheveneilyyn kuin 365 yhdellä ratilla. Silmämäärin keula on leveämpi (paukuttavampi?) -vai näenkö väärin. Nyt on myös 380 olemassa. Jääkaappikaivot ovat hankalia varsinkin pitkällä reissulla kun ne ladataan täyteen. Kaljatölkkikin on alimmaisena ja jugurtit päällä. Pikkuveneissä ei ole yleensä mahdollisuutta avata päältä ja sivulta. Kaksi pientä jääkaappia olisi parempi kuin yksi iso. Sellaista en ole vielä nähnyt.