Oon 14v tyttö.
Oon katelline mu parhaalle ystävälle. Hän on kaunis ja suosittu. Hänellä on poikaystävä ja asiat hyvin. Ite oon rasittava ruma paska joka ei saa koskaa ketää.
Oon katelline mu parhaalle ystävälle. Hän on kaunis ja suosittu. Hänellä on poikaystävä ja asiat hyvin. Ite oon rasittava ruma paska joka ei saa koskaa ketää.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Täällä hetki sitten 15 täyttänyt tyttö, jolla ei ole kavereita. Mun luokkalaiset seurustelee, kukaan ei piittaa minusta! :(
Haukkuu vaan...
Kun kasvat ja ikää tulee lisää, ymmärrät ettei 14 vuotiaana olisi kannattanut kenenkään vielä alkaa seurustelemaan. Kannattaa keskittyä koulunkäyntiin ja kun lopulta valmistuu kunnolliseen ammattiin ja omaa hyvän itsetunnon, niin huomaa miten paljon parempaa elämä onkaan.
Moni 14 vuotiaana poikiin keskittyvä löytää itsensä yh-äitinä jo hyvin nuorella iällä.
Ja tiedoksi, että kiusaaja on aina mielenvikainen. Sulje korvasi kiusaajan sanoilta. Ne eivät kerro sinusta mitään, vaan ne kertovat rumaa tarinaa kiusaajan sielunmaailmasta. Koita kestää ja hae apua aikuisista kiusaamisen lopettamieksi.
Moni kiusattu on aikuisena menestyjä ja kiusaajat luusereita.
Aikuisena miehenä voin sanoa, että mieluummin "ruma" hyvällä itsetunnolla, kuin yh-mä tartten jonku, joka elättäämeeskersapelaamaanonxvittusitäröökiihäh tyyppisen kottaraisen. En sekaannu.. enää.
Kaveristasi saattaa tuntua ihan samalta. Teistä sinä kuitenkin tunnistat itsessäsi olevan kateuden . Ehkä siinä olet jopa parempi kuin frendisi! Se että tiedostaa juttuja kertoo lahjakkuydesta.
Ei ole kiire seurustelemaan.ja sinä olet puhkeamassa kukkaan vielä. Kukaan ei aikanaan mua kattonut ja olin pitkä hujoppi jota pojat mollas...Noo meni muutamia vuosi ja kroppani sai muotoja ja minulla sitä säärtä ja pituutta.Yhtäkkiä olinkin ihan kaunis nainen.Ja seurani alkoi kiinnostaa..mutta en huolinut noita luusereita.Odota toiveikkaan tulevaisuuttasi ja keskity koulunkäyntiin-ihastumien ja seurustelu tulevat aikanaan..:)
Juuri noin mimmit! Pitäkää huolta itsestänne ja yleiskunnostanne!
olisin ylpeä, jos olisi ystävä
Et tarvitse poikaystävää vielä 14-vuotiaana :) Sinusta kasvaa vielä kaunis nuori nainen. Olin itsekin varsin näkymätön sinun ikäisenä ja itsetuntoni oli myös alhainen. Pahat ajatukset pään sisällä helpottuvat aikuistuessa.
Mä olin 14 viotiaana koulun ja luokan rumin. Joku aikuinen tais sanoa, että kun kasvan puhkean joskus vielä kukkaan ja saan myös jonkun rinnalleni. No mä kasvoin, mutta rumuus sen kuin lisäänty enkä todellakaan saanu ketään miestä en tänä päivänäkään (47v). Kyllä sen näkee jo ihan teinistä tuleeko kaunis vai ruma. Jos on ruma teininä niin aikuisena on vielä rumempi ja se rumuus TODELLAKIN lisääntyy koko ajan.
Lisään vielä, että jos olet tavallisen näköinen, mutta vähemmän kaunis niin silloinkin voit vielä tulla pärjäämään elämässä ihan ok, sillä tavallisen näköinenkin voi saada normaalin elämän. Mutta jos olet poikkeuksellisen ruma niin voin sanoa heti, että et kyllä tule saamaan elämää oikeastaan ollenkaan. Toki sitä voi elää, mutta ei se ole normaalia elämää.
Jos lapsena ja nuorena on jo ruma niin kyllä sitä on vielä rumempi esim. keski-ikäisenä. Ei se rumuus mitenkään tasaannu tai laimene ei todellakaan koska ne rumimmat kohdat vielä vain korostuu kun vanhenee. Eli rumaa naista rangaistaan ja kovaa läpi elämän. Eli nuorena ruma on keski-iässä jo äärimmäisen ja hirvittävän ruma.
Minulle kävin toisin. Olin ujo, epävarma ja ainakin omasta mielestäni ruma teini ikäisenä. Minulla ei ollut poikaystävää ja minusta ei oltu kiinnostuneita. Puhkesin kukkaan 18-20 vuotiaana. En tiedä mitä tapahtui, mutta olin yhtäkkiä suosittu ja kaunis nuori nainen, jolla oli vientiä erittäin paljon. Itsevarmuus ja itsetunto kasvoivat. Koko aikuisiän olen ollut hyvin suosittu miesten keskuudessa. Kävin paljon treffeillä ja minulla on ollut paljon poikaystäviä.
Nyt olen 40 vuotias ja olen ollut nykyisen mieheni kanssa 9 vuotta. Olen edelleenkin hyvin nuorekas ja viehättävä. Minua luullaan paljon nuoremmaksi ja miehet pitävät minua viehättävänä.