Mul ei oo yhtää kavereita ja joudun viettää tän kesän iha yksin.(Paitsi onhan mul mun kaksossisko kenenkaa iha jees välillä, mut ei pystytä puhuu mistää. Ja ku joskus ois pakko ni alan vetää jotai pellen roolia ja se on ahistavaa..)
PAITSI meen nyt kesällä riparille(erille mun siskonkaa. Ni ei tartte yhistää perhedraamaahistuspaskaa ja kavereiden kaa olemista)Ja sitte meiän luokka hajos ja meen eri luokalle mun siskonkaa(mitä halusin ite koska 1.Pääsee välillä eroo perhedraamoista. 2. Mua pidetää erillisenä ihmisenä 3 Kaikki tunnistaa, mikä vaikuttaa kouluarvosanoihinki 4. Ei tartte olla 24/7 saman ihmisen kaa samassa tilassa pakosta Ja yms..)
No mut sit mul on se ongelma, et jään ehkä yksin tai pahimmassa tapauksessa musta tulee kiusattu. Isoin syy siihen on se et mul on aina ollu sellane" koulurooli", jonka takia mua syrjitää.( ja siis ihan aiheesta!!) Kerron nyt vähän siitä mun roolista..Tai siis ehkä olis helpompi kertoo millasen tunnen itseni, minusta tuntuu ja miten käyttäydyn:
1. Olen mielestäni ruma, niin ruma etten voi siksi puhua muille tai katsoa muita päin.
2. En voi myöskään hymyillä nauraa tai puhua, puheeni olisi niin epäselvää, en osaa puhua normaalisti niin kuin kaikki muut. Ja en osaa myöskään nauraa niin että se luokiteltaisiin normaaliksi ja en voi hymyillä, minulla on rumempi hymy kuin kenelläkään muulla
3. En osaa myöskään kävellä normaalisti, syödä, istua, laittaa hiuksia kiinni, tai oikeastaan tehdä mitään.
(NORMAALILLA TARKOITAN,ETTÄ JOKU IHMINEN VOISI TEHDÄ ASIAN SILLÄ TAVALLA)
4. En myöskään osaa ajatella normaalisti, noudattaa ohjeita yms.
ÄSKEN KERROIN SIIS MILTÄ MINUSTA TUNTUU, NYT KERRON MITEN KÄYTTÄYDYN.
5. Olen hiljaa. Mahdollisimman hiljaa. Kun puhun tulee suustani vain jotain epäselvää kakomista. Onhan minulla R ja S vikakin.
6. En katso ketään silmiin/ketään päin
7. Annan yksinkertaisesti itsestäni mykän, ahdistuneen, jälkeenjääneen friikin kuvan.
SITTEN VÄHÄN MUUTA
8. Silmiäni kirveltää, pelkään sitä reaktiota jolloin kirveltää niin paljon että kyyneleet valuu yms.
9. Myös naamani kutisee.
10. Peilistä katsoessani silmäni ja naamani ovat kirkkaan punaiset.
11. Kädet hikoaa(PALJON) vaihtavat myös usein väriä
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . .. . . .
Muutenkin tunnen itseni aivan eri ihmiseksi, miten helvetissä voin olla sosiaalinen, jos tuo kaikki edellä mainittu vain rysähtää päälleni, kun on aika saada niitä uusia tuttavuuksia/astua koulun ulkoovista sisään. En siis muuten kärsi silmien kirvelystä, pidä itseäni rumana/mitättömänä, mutta mitä se auttaa?
Ja jippii rippileirille:). Ihanaa nukkua ventovieraitten kanssa yli viikko samassa huoneessa, kun ei pysty edes hengittämään samassa tilassa noiden yllämainittujen vitun ns"oireitten" takia. Ja jess ihanaa päästä sönköttämään koko luokalle sinne uusiin kivasti suurennettuihin 30 oppilaan luokkiin.
Ja asiaa toki helpottaa se että on tälläne perhe (jossa vietän aikaa kaiken vapaa ajan kun en ole koulussa) ,mistä haluaisi vaan helvettiin. Ja tuen sijasta täältä saa pelkkää huutoa, haukkumista, valitusta, väkivallalla uhkailua ja tiukkoja sääntöjä.
Ja vielä se, että olen ainoa kuka ei meikkaa, kiroile. Se kaikista lyhin ja nuorimman näkönen, se ruskea kainaloinen, puhevikanen, ulkohousuja, kuorsaava, muita järkyttäviä vaatteita käyttävä henkilö.
Nii oishan se aika jees, saada ees se yks kaveri/ henkilö kuka tsemppais tai välittäis, mut kaikil ei vaa oo nii hyvät lähtökohdat.
Ja anteeks täst tuli varmaa iha sairaan pitkä ja epäselvä avautuminen ja tuskin tätä kukaa lukee, mutta helpotti/selkeytti ajatuksia, ku sai kirjotettuu tän:). Kiitti, jos jaksoit lukee ja jos joku haluis tsemppaa jotenki ni ois tosi jees!!
PAITSI meen nyt kesällä riparille(erille mun siskonkaa. Ni ei tartte yhistää perhedraamaahistuspaskaa ja kavereiden kaa olemista)Ja sitte meiän luokka hajos ja meen eri luokalle mun siskonkaa(mitä halusin ite koska 1.Pääsee välillä eroo perhedraamoista. 2. Mua pidetää erillisenä ihmisenä 3 Kaikki tunnistaa, mikä vaikuttaa kouluarvosanoihinki 4. Ei tartte olla 24/7 saman ihmisen kaa samassa tilassa pakosta Ja yms..)
No mut sit mul on se ongelma, et jään ehkä yksin tai pahimmassa tapauksessa musta tulee kiusattu. Isoin syy siihen on se et mul on aina ollu sellane" koulurooli", jonka takia mua syrjitää.( ja siis ihan aiheesta!!) Kerron nyt vähän siitä mun roolista..Tai siis ehkä olis helpompi kertoo millasen tunnen itseni, minusta tuntuu ja miten käyttäydyn:
1. Olen mielestäni ruma, niin ruma etten voi siksi puhua muille tai katsoa muita päin.
2. En voi myöskään hymyillä nauraa tai puhua, puheeni olisi niin epäselvää, en osaa puhua normaalisti niin kuin kaikki muut. Ja en osaa myöskään nauraa niin että se luokiteltaisiin normaaliksi ja en voi hymyillä, minulla on rumempi hymy kuin kenelläkään muulla
3. En osaa myöskään kävellä normaalisti, syödä, istua, laittaa hiuksia kiinni, tai oikeastaan tehdä mitään.
(NORMAALILLA TARKOITAN,ETTÄ JOKU IHMINEN VOISI TEHDÄ ASIAN SILLÄ TAVALLA)
4. En myöskään osaa ajatella normaalisti, noudattaa ohjeita yms.
ÄSKEN KERROIN SIIS MILTÄ MINUSTA TUNTUU, NYT KERRON MITEN KÄYTTÄYDYN.
5. Olen hiljaa. Mahdollisimman hiljaa. Kun puhun tulee suustani vain jotain epäselvää kakomista. Onhan minulla R ja S vikakin.
6. En katso ketään silmiin/ketään päin
7. Annan yksinkertaisesti itsestäni mykän, ahdistuneen, jälkeenjääneen friikin kuvan.
SITTEN VÄHÄN MUUTA
8. Silmiäni kirveltää, pelkään sitä reaktiota jolloin kirveltää niin paljon että kyyneleet valuu yms.
9. Myös naamani kutisee.
10. Peilistä katsoessani silmäni ja naamani ovat kirkkaan punaiset.
11. Kädet hikoaa(PALJON) vaihtavat myös usein väriä
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . .. . . .
Muutenkin tunnen itseni aivan eri ihmiseksi, miten helvetissä voin olla sosiaalinen, jos tuo kaikki edellä mainittu vain rysähtää päälleni, kun on aika saada niitä uusia tuttavuuksia/astua koulun ulkoovista sisään. En siis muuten kärsi silmien kirvelystä, pidä itseäni rumana/mitättömänä, mutta mitä se auttaa?
Ja jippii rippileirille:). Ihanaa nukkua ventovieraitten kanssa yli viikko samassa huoneessa, kun ei pysty edes hengittämään samassa tilassa noiden yllämainittujen vitun ns"oireitten" takia. Ja jess ihanaa päästä sönköttämään koko luokalle sinne uusiin kivasti suurennettuihin 30 oppilaan luokkiin.
Ja asiaa toki helpottaa se että on tälläne perhe (jossa vietän aikaa kaiken vapaa ajan kun en ole koulussa) ,mistä haluaisi vaan helvettiin. Ja tuen sijasta täältä saa pelkkää huutoa, haukkumista, valitusta, väkivallalla uhkailua ja tiukkoja sääntöjä.
Ja vielä se, että olen ainoa kuka ei meikkaa, kiroile. Se kaikista lyhin ja nuorimman näkönen, se ruskea kainaloinen, puhevikanen, ulkohousuja, kuorsaava, muita järkyttäviä vaatteita käyttävä henkilö.
Nii oishan se aika jees, saada ees se yks kaveri/ henkilö kuka tsemppais tai välittäis, mut kaikil ei vaa oo nii hyvät lähtökohdat.
Ja anteeks täst tuli varmaa iha sairaan pitkä ja epäselvä avautuminen ja tuskin tätä kukaa lukee, mutta helpotti/selkeytti ajatuksia, ku sai kirjotettuu tän:). Kiitti, jos jaksoit lukee ja jos joku haluis tsemppaa jotenki ni ois tosi jees!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mul itellä on iha sama tilanne, eikä sen takii yhtää frendei:(. Tsemppii♡
mulla on ihan sama juttu paitsi että mun selän takana vietä kuiskitaan ja silmiä pyöritellään. Yritä jaksaa! on olemassa sivusto joka voisi helpottaa https://kirjeenvaihtokaverit.net/ jos et ihmisten seurassa pysty puhua niin kirjoita kirjeitä. Niin ihmiset eivät voi heti panna merkille huonoja puolia vaan voit kertoa hyvistä puolistasi . Tuo sivusto helpotti minua ainakin palkon ;) Yritä jaksaa :)