Miksi ihmiset hakevat vapautusta?

1.) Järjestelmä on erittäin epätasa-arvoinen, koska sotaväkeen joutumiseen vaikuttavat sukupuoli, ikä, asuinpaikka ja terveydentila.
2.) Jokaisella ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus riittävään elintilaan. Tämä ei kuitenkaan toteudu armeijassa. Seuraava lainaus on suoraan YK:n määritelmästä slummille:
"Sufficient living space which means not more than three people sharing the same room"
Eli riittävästi elintilaa, mikä tarkoittaa, että yhtä huonetta ei saa olla jakamassa useampi kuin kolme ihmistä.
3.) Sotaväessä koetut ikävät tapahtumat säilyvät mielessä valitettavasti jopa useita vuosikymmeniä.
4.) Kaikki eivät yksinkertaisesti pysty suorittamaan varusmiespalvelusta, vaikka ehkä haluaisivat.

Minusta armeijassa oli lystiä :D

Armeijasta halutaan kaiketi pois just näiden negatiivisten internet kirjoitusten takia sekä liioiteltujen "sotatarinoiden" takia.
Ei siellä enää nykyään ole minkäänlaista simputusta mutta sotilaallinen kuri tottakai, ettei mene apinatarhaksi koko touhu.
Mielellään jokainen kertoo tarinoita inttiajoista "oli 40C pakkasta ja kökötin siinä poterossa 6 tuntia ku ei tullu kukaa vapauttaa, meinasin kuolla sinne mutta sisulla ja korpulla pärjättii, ainut vaa ku ei voinu sätkää polttaa ku näpit ois jäätyny..."


Omasta palveluksesta..
Pisin jalkamarssi ehkä 20km, en tiedä pituutta saatto olla -5km. Meidän yksikössä siirryttiin lähinnä jalan mutta toisinaan saatin myös autokyyti.
Yks pyörämarssi, se oli 50km, ainut kerta kun käytettiin pyöriä. Itse en koskaan nähnyt suksia.
Olin puolivuotta, heinäkuun alusta joulukuun puoliväliin
Pahimmat pakkaset ehkä 10C.

Olin B-mies kirjuri, kahesti päivässä käväisin sotkussa ennen kuin vapaa-aika alkoi ja minulla oli oikeus tähän taukoon koska KSE. Muuten nakkihommia riitti kassulla ja leireille lähdin mukaan toisin kuin yleinen luulo että kirjurit lusmuaa kassulla punkassa päivät pitkät, parilla leirillä olin miehistötehtävissä ja parissa olin KSE tehtävissä kuten loppusodassa, oli sähköt ja kaikki vartiotehtävissä.
Eivät kohottaneet korpraaliksi vaikka sain kehuja, hommat tein niin kuin piti ja ekstraakin paljon kun hoidin myös Toimisto-AUn tehtävät.

Armeijan alussa ei kiinnostanut yhtään ja kun veksistä kävin hakemassa B-paperit selkävaivojen vuoksi, alkoi armeija olla tullut jo tutuksi. Alokasajan loppupuolella armeija oli jo arkipäivää ja heti kun kirjuri-sana mainittiin niin oitis olin ilmoittamassa halukkuutta ja minut valittiin hommiin, päätin suorittaa loppupalveluksen niin hyvin kuin suinkin.

Tällä foorumilla on vaan näitä keski-ikäisiä bondagefetissihomoja joiden ainut ilo päivässä on pilata muiden keskustelut.

Ainoa mitä armeijassa saa pelätä on toiset huonekaverit ja muut varusmiehet. Heti alokasajan jälkeen oli melkein joka huoneesta valiintunut joku heikko tai yksinkertainen tai muuten poikkeava henkilö (Nörtti) johon muut purki turhautumistaan ja tylsyyttään. Parhaiten välttää simätikuksi joutumista osallistumalla ahkerasti ryhmän toimintaan, metsäleireille ja marsseille tai edes yrittämällä parhaansa, eivätkä kaikki "heikot" tai ylipainoiset tosin olleet kiusattuja mutte he sitten tekivät kaikkensa, että pysyisivät mukana. Vemppaajista sensijaan ei pitänyt kukaan. Jos sluibailee jonkun leirin tai marssin, eikä ole hyvää syytä niin kannattaa olla edes hiljaa, siinä vaiheessa kun toiset palaa likaisina ja väsyneinä metsästä. He kun saattavat olla melko kärttyisiä ja se punkassaan löhöävä henkilö ei varmasti miellytä kaikkien silmää, varsinkaan jos se vielä ylpeilee että "Mitäs lähditte kikkeliskokkelis? minäpä se olen täällä vain makoillut, olisi varmaan kannattanut vempata teidänkin"
Kannattaa myös miettiä mitä vapaa ajallaan tekee, jos pelaa Game Boyllä Pokemonia, lukee mangoja tai tekee jotain muuta miesten valtavirrasta poikkeavaa niin on hyvin todennäköistä, että sinua aletaan kiusaamaan.
Hieman säälittää nämä henkilöt, heille varmaan jäi todella surkeat muistot armeijasta Aikalailla samantyylistä toimintaa kun kouluissa ja työpaikoilla, eli jos on ennestään koulukiusattu niin aivan varmasti sinua kiusataan myös armeijassa, varsinkin jos samassa joukkoeessa on muita entisiä koulukavereitasi.
Kantahenkilökunnalle pisteet siitä että hanakasti puuttuivat näihin kiusaamisiin, mutta se kiusaamminen oli usein oli niin näkymätöntä ja kiusattu ei välttämättä uskaltanut asijasta kertoa koska se olisi tietänyt vain lisää harmia hänelle itselleen.

Ja naisille jotka suunnittelevat menevänsä armeijaan: Muistakaa ettei siellä armeijassa ole kaikki täysin omasta tahdostaan, saatta nimittäin tulla melko julmaakin palautetta jos alkaa nohevana patistella joukkoetovereitaan.

Muuten armeija on aika simppeli homma, jossa ei kauaa nokka tuhise. Jos jo ennalta uskoo ettei siellä pärjää, niin kannattaa valita suoraan siviilipalvelus, koska armeija on huono paikka kokeilla että onko itsestä mihinkään.

Kyllä sun mielipiteet muuttuu kun ikää tulee se 18 ja elämä alkaa, ei silloin tee mieli mihinkään inttiin/sivariin mennä.

Sota on rikos ihmisyyttä vastaan ja vain pellet osallistuvat siihen. Olet aivopesty ihannoimaan sotaa ja pidät sitä miehuuden ja nimimerkistäsi päätellen myös heterouden symbolina. Sodassa ei ole mitään miehekästä tai ihailtavaa. Antaa poliitikkojen sotia sotansa keskenään.

Ihmiset ovat erilaisia (onneksi). Sinäkin ajattelet asiasta toisella tavalla muutaman vuoden kuluttua kunhan olet muuttanut kotoa omaan kämppään ja perustanut perheen.

Anteeksi karkeuteni, mutta olet kakara, joka ei ymmärrä edes sitä että häpeällisempää on kirjoitella tuollaisia kommentteja, joissa loukataan muita ihmisryhmiä kuin se että suorittaako varusmiespalveluksen vai ei.