jos voitaisiin puhua. Kertoa ajatukset ilman tätä pa...paikkaa.
Olisin onnellinen, jos joskus voisi edes nähdä sut. Katsoa ja kuunnella. Hymyillä.
Olisin onnellinen, jos herättäisit minut turhasta haaveilusta, mikäli olen aivan hakoteillä yhteisestä hymyn tuottamisesta?
Paljon enemmänkin toivon, ja toinen kiitos olemassaolostasi odottaa taskussa näkemisen varalta, mut en näe tietä millekään. Vain aikaa, odotusta ja iloa silmissä.
Surua. Surua mahdottomuudesta. Ihmetystä kuvittelinko kaiken? Pelkoa itsensä totaalisesta nolaamisesta, jos olenkin ymmärtänyt kaiken väärin, typerä akanheitukka minä...
Tahtoisin halata sinua. Olen onnellinen, että olet edes olemassa.
Epäonnea pelissä, onnea ..........?
Olisin onnellinen, jos joskus voisi edes nähdä sut. Katsoa ja kuunnella. Hymyillä.
Olisin onnellinen, jos herättäisit minut turhasta haaveilusta, mikäli olen aivan hakoteillä yhteisestä hymyn tuottamisesta?
Paljon enemmänkin toivon, ja toinen kiitos olemassaolostasi odottaa taskussa näkemisen varalta, mut en näe tietä millekään. Vain aikaa, odotusta ja iloa silmissä.
Surua. Surua mahdottomuudesta. Ihmetystä kuvittelinko kaiken? Pelkoa itsensä totaalisesta nolaamisesta, jos olenkin ymmärtänyt kaiken väärin, typerä akanheitukka minä...
Tahtoisin halata sinua. Olen onnellinen, että olet edes olemassa.
Epäonnea pelissä, onnea ..........?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kaikki jää varmasti vain palstatasolle.
Voidaanhan me aivan hyvin aloittaa lausta ja ei tätä pohjaa siihen tarvita. Meillä on toistemme yhteystiedot ja et sinä todellakaan ole nolannut itseäsi. Mieluummin keskustelen kanssasi kasvotusten kuin jotenkin muuten. Sinä olet minulle se. Unohda tuo surusi, sille ei ole perustetta. Halataan kunnolla huomenna, kun nähdään työpäivän jalkeen. Voin ajaa sinne luoksesi, kaipaan sinua todella paljon.
Varmastikko?
Muista, tämä on totta kuten myös yhteys 2x=k, 1x=ei.
Jaahas
Olisitpa minun hän <3
Sinä saat minut aina hymyilemään. En tiedä osaatko aavistaa ihastukseni. Mielelläni näkisin sinua vaikka joka päivä, mutten halua olla tungetteleva kun ei toisen tunteista voi tietää varmaksi mitään.
Iloinen olen aina,kun näen sinut.Hymysi on ihana.Molemmat olemme ujoja.Sanoit,että kaksi voidaan yhdistää.
Voi,kun se olisikin niin myös oikeassa elämässä...
Miksi aina kirjoitat miten surullinen nainen on....Mä ihmettelen minkä sairaan tyydytyksen siitä saat? Kun se kohtelu näkee jo livessäkin. Sä mies kuvotat mua. Mietin myös usein silloin kuin melkein hukuin töihin, sä vietit palstalla ja facessa kaiken työaikasi. Ja siitä sulle maksettiin.
Että ei tarvitsisi edes puhua, läheisyys riittäisi, tietäisimme toistemme ajatukset ja tunteet, kaikki se kulkisi välillämme sanaakaan sanomatta, vain istuen hiljaa vierekkäin vaikka hiljaisen rannan penkillä, käsivarren hipaistessa toista. Se riittäisi.
Niin.
Olen itse ollut liiankin monta kertaa liian lähellä häntä, hiljaa. Tai muusta puhuen. Eipä kummankaan ajatukset siinä ole paljastuneet, vaikka aavistus niistä ajatuksista onkin.
Ymmärrän tavallaan mitä tarkoitat ja oikean ihmisen seurassa on ihana olla ihan hiljaakin, mutta kyllä oikeasti pitäisi pystyä puhumaankin ja vaihtaa ajatuksia oikeasti, jotta ne tulisivat varmasti selviksi.
En kai sanonutkaan ettemme pystyisi puhumaan tai vaihtamaan ajatuksia, sanoin että osaisimme olla hiljaakin ja tietäisimme silti paljon. Omat oletukset ei aina osu oikeaan.
Itse en puhunut meistä vaan minusta ja hänestä, kuten sinäkin varmaan itsestäsi ja sinun hänestä. Omat oletukset ei aina osu oikeaan, ei tosiaankaan, ja siksi pitäisi myös puhua ;)
kukaan ei sanonut ettei osattaisi myös puhua. jos ymmärrys ei riitä kantsii olla ainakin hiljaa.
sehän tarkotti oikeeseen osumisella sua kun aloit jauhaan puhumisen osaamattomuudesta, mistäs sinä muitten osaamiset voisit tietää!!
Minä uskon myös näin. Ymmärrämme toisiamme ilman sanojakin