Kiven levottomuutta olet
tapaillut, kovia
sävyjä, omiasi, niiden taa pyrkinyt, purjehtinut
kiehuvana
pimeänä laavana
Sinä olet se, hän on se,
Neitseellinen, käymätön, karu ja villi
Kylmä
Kuluttava, sinä olet
ainetta
joka äkkiä taiotaan
täyteen
kahdenkeskisiä kirkastuvia aamuja
ja
minä hylkään vieraskirjat kaikki, minä piirtelen
- ehkä huvikseni, määrättyjä muotoja
yöhöni asti
Kerran, vain sen
kerran joku tuli, tuli ja lausui
Sinun nimesi. Ja -
se eli.
Sinä elit, lähdit lentoon kuin
puhallus
kämmeneltä. Hänen kätensä olivat
ukkosmyrsky ja
valaisevat salamat, kevyet kuin ilma, raskaat kuin
vuosisataiset
sekunnit nyt.
Nyt. Kun tiedät.
Nyt. Kun tiedän.
tapaillut, kovia
sävyjä, omiasi, niiden taa pyrkinyt, purjehtinut
kiehuvana
pimeänä laavana
Sinä olet se, hän on se,
Neitseellinen, käymätön, karu ja villi
Kylmä
Kuluttava, sinä olet
ainetta
joka äkkiä taiotaan
täyteen
kahdenkeskisiä kirkastuvia aamuja
ja
minä hylkään vieraskirjat kaikki, minä piirtelen
- ehkä huvikseni, määrättyjä muotoja
yöhöni asti
Kerran, vain sen
kerran joku tuli, tuli ja lausui
Sinun nimesi. Ja -
se eli.
Sinä elit, lähdit lentoon kuin
puhallus
kämmeneltä. Hänen kätensä olivat
ukkosmyrsky ja
valaisevat salamat, kevyet kuin ilma, raskaat kuin
vuosisataiset
sekunnit nyt.
Nyt. Kun tiedät.
Nyt. Kun tiedän.
Vastaukset 28
Vanhimmat
<3,R
Kiitos, olipa kaunis runo. Koskettava.
Hyviä ajatuksia
yks juttu, miten kivi voi olla levoton ja purjehtia sen sävyisenä kiehuvana? jännä jotenkin silti, vähän kuin ajatusten virtaa.
Jos ei omaa mielikuvitusta, ei kande ehkä runoja lukea? Mä sain paljon irti.
Ei sulla näytä olevan mielikuvitusta kun et edes nimimerkkiä keksi. :)
Mielenkiintoinen runo, jotenkin poikkeava,
Sana (kuokka)Sydän pomppas kurkkuun.Sydän sykkii kiivaammin.
Järisyttävä... Hiljennyin...kokonaan.
Jokaisessa on hitunen
sateenkaarta, perhosta
kuumaa laavaa
simpukan helmeä
kauneutta
suu auki
halu
joka kaipaa
päästä valloilleen
Minussa
Sinussa
Ihana <3
Minusta lähinnä kummallista sanojen sekamelskaa. Ei päätä eikä häntää.
Tommyko kääntyilee haudassaan... :D
Luut vain kalisoo. Ehkä kylmästä. Aloitus vaikuttaa lähinnä ajatusvirralta. Kivahan se on et virtaa eikä jumita. Mitään vikaa ei puutu.
Sieluntuotos ja tärkeää tuottajalleen. Siksi arvokasta ja ainutlaatuista. Oma sielunihan vain vaeltelee irrallisena.
Veit sanat näppäimiltäni. Kiva törmätä täällä vaeltava sielu :)
Munkin sielu vaelteloo, pidetäänkö kahvihetki ja napataan ne kii, maistunee ihan hyvältä tähän väliin päivästä ;)
Kaipuu kertoo minulle,
että Jumalani on
Äiti- Myötätunto.
Oivallus kertoo minulle,
Että Jumalani on
Isä - Vapautus
Ilmantäminen kertoo minulle,
Että Jumalani on
Ystävä - Täydellisyys
Kiitosllinen sydän
on viimeistä edellinen askel
ennen kuin saavutamme Taivaan.
Antautunut elämä
on kaikkein viimeisin askel
ennen kuin saavutamme Taivaan
Antaudun..
Kiitollinen sydämeni ottaa sinut iloiten vastaan. Antaudun Hartaasti.
Kun hän oivalsi Jumalan itsensä vuoksi,
Jumala sanoi hänelle:
"Poikani, saatan käyttää sinua kaukaisessa tulevaisuudessa."
Kun hän oivalsi Jumalan muiden vuoksi.
Jumala Sanoi hnelle:
"Poikani, käytän sinua lähitulevaisuudessa."
Kun hän oivalsi Jumalan Jumalan vuoksi,
Jumala sanoi hänelle:
"Poikani, käytän sinua
ja aion käytää sinua
lakkaamatta koko ikuisuuden."
Tää on loistava. Nerokas.
Niin kyllä oli. Vaatii vähän älyäkin lukijaltaan.
Ihana ja kaunis runo <3
Jumala ompi linnamme jne. Hyvä.
Tiedoksi yhdelle, en runoile mitään tähän. Edelleen tiedoksi vain yhdelle: Olet mielessä, sydämessä ja mikään ei ole muuttanut sitä. Kiitos kun ja ymmärsit siitäkin. Olet ihana. Tykkään mielettömästi.
Uusia ruusulajikkeita
voi pölyttää
kuulemma vaikka
jokaiselle oma
Jokainen kukkiva ruusu
on ihana
ja sinä olet sellainen....
Palelee yössä
pimeys valtaa mielen
pahuus kasvaa
yli äyräyden
Yö yrittää
kätkeä pahan olon
synkkyyteensä
Kasvi ei kasva
ellei yön pimeys
näe tähtiä tai kuuta
heijastuksia aurigon
ja yht'äkkiä onkin
yön pimeydessä valo
jota ei kestä
vaan kasvuun ja rakkauteen
mekin taivumme
poistuu kylmyys
ja tajuamme
että sisimpämme säteilee
valoa ja lämpöä
kasvu jatkuu
Kiitos vastauksista.
Tämä ainoa kommenttini ketjuun.
Kerran kuokkineelle ajatus.
- ap
En vielä kaipaa sinua, sanon, sinusta
vasta päässeenä. En luonnonvalkeaa tarinaa niin kuin
aamuista eräänä; minä kuuntelin sinua, ihosi alle
painoin korvani
valoa
kesäaamujen valkeaa, nähtynä toisin, uudella
tavalla.
Sinä teit tyhjäksi turhat odotukset
Ankeat, valjut heräämiset raakaan juoksuun.
Sinä olit minun paikkani, sylini ja kaikki, mitä
siihen asti olin keksinyt haluavani
kuulla.
En kolisuta portteja muihin maailmoihin
enää.
Olen, omin tuntosarvin, tuntenut, nähnyt
omin silmin. Minun ihoni alle on menty. Ellen ole luonasi,
olen poissa, piilossa muilta.
Sinä katsoit minuun ja näit.
Noille muille luuta, jännettä, nahkaa, kangasta.
Sinä menet metsään ja kuulet
kohinan
runkojen ytimissä.
Minä rakastan sinua loppuuni asti.