LLL rikollisuuden perisyntisille...

Jos joukossanne on vielä joku ymmärtäväinen, uskontunnustuksestaan huolimatta!
Älykkyys ja rikollisuus tai oikeastaan uskontunnustuksen kaltaisten älyttömyys ja
rikollisuus on perinnöllistä; oikeastaa rikollisuuden perisyntiä.
Tätä selvyyttä todistaa mm ei uskontunnustuksien kaltaisten tutkimuksien tulokset joissa ilmenee positiivisestikkin perinnöllisyyksiä mutta ilman rikollisen kristinuskon aivopesu oppeja joilla tilanne pahenee vielä enämmän epäinhimillisyyksiksi mm rikoksien suhteen.

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1435289912496

#Kun olin lapsi, pelasin usein koripalloa yksin pihalla. Kun minua vanhemmat serkkupojat tulivat kerran kesässä kylään, he olivat aina parempia, koska olivat pitempiä.
Harjoittelin pallotaitoja tuntikaupalla, mutta heille riitti käden nostaminen heittoni
eteen.
Se oli ensimmäisiä tilanteita, kun ymmärsin, kuinka paljon biologialla on väliä.

Muutamaa vuotta myöhemmin murehdin myöhäistä puberteettiani. Mietin, riittääkö miehuuteni ja tuleeko minusta sukukypsä; onko kasvojeni luusto tarpeeksi miehekäs ja ääneni vakuuttava. Advertisement Kyse ei ole vain keskenkasvuisen epävarmuuksista. Biologialla on meille paljon väliä.

Mutta biologia on tyly. Sitä ei voi toivoa paremmaksi. Se pelaa lottoa meidän
kustannuksellamme, ja monen mielestä olisi kivempi, jos ei pelaisi. Siksi uskottelemme usein, ettei sillä ole merkitystä.

Erityisen vaarallisena pidetään ajatusta, että ihmisen henkiset ominaisuudet olisivat
perinnöllisiä: että synnymme erilaisilla "kyvyillä hankkia omaisuutta", niin kuin
Yhdysvaltain perustuslain isä James Madison kirjoitti.

Madisonista huolimatta moderni länsimainen poliittinen filosofia on taistellut tätä
ajatusta vastaan. Kerromme itsellemme, että ihminen on tyhjä taulu. Jokainen pystyy elämässään mihin tahansa.
Amerikkalainen ideaali on, että jokaisesta voi tulla presidentti, professori tai huippu-
urheilija, se on vain itsestä kiinni.

Eurooppalainen versio on, että yhteiskunnan avulla tämä kaikki on mahdollista.
Käyttäytymisgenetiikan ja neuropsykologian tutkimukset ovat kuitenkin murentamassa tätä käsitystä. Geenit ja aivojemme rakenne määrittävät pitkälti kykyjämme ja käyttäytymistämme.

Esimerkiksi älykkyys ja aggressiivisuus vaikuttavat olevan merkittävältä osin
perinnöllisiä ominaisuuksia.
Identtisiä kaksosia, tavallisia sisaruksia ja adoptoituja sisaruksia vertailleiden
tutkimusten mukaan 45–80 prosenttia ihmisten välisistä älykkyyseroista on selitettävissä geeneillä.

Vaikka identtiset kaksoset on kasvatettu täysin erillään toisistaan, heidän
älykkyystasonsa ovat tavallisesti paljon lähempänä toisiaan kuin kahdella "tavallisella"

sisaruksella, jotka ovat kasvaneet samassa perheessä. Sisaruksilla vain puolet geeneistä on samoja, kun taas identtisten kaksosten geenit ovat satunnaisia mutaatioita lukuun ottamatta identtiset.

Amerikkalaistutkijat kokosivat yli sata aggressiivisuuden ja rikollisuuden periytyvyyttä käsittelevää kaksos- ja adoptiotutkimusta. Niiden perusteella tutkijat laskivat
aggressiivisuuden periytyvyydeksi 44 prosenttia ja rikollisuuden 75 prosenttia.

Aivotutkimus kyseenalaistaa myös tyhjä taulu -ajattelua. Murhasta tuomituilla ja muilla väkivaltaisilla ihmisillä on todennäköisemmin pienemmät ja vähemmän aktiiviset aivojen etuotsalohkon osat, jotka vastaavat päätöksenteosta ja hillitsevät impulsseja.

Vertailun vuoksi: Albert Einsteinilla aivojen avaruudellisesta hahmotuskyvystä ja
matemaattisista kyvyistä vastaavat alueet olivat isot ja poikkeuksellisen muotoiset.
Perinteisesti varsinkin vasemmisto on ollut kauhuissaan siitä, että käyttäytymistä
selitettäisiin biologialla. Merkittävän poikkeuksen muodostaa homoseksuaalisuus, jonka vasemmistokin hyväksyy pitkälti synnynnäiseksi ominaisuudeksi.

Yleisesti pelätään, että biologisten erojen painottaminen käyttäytymisessä johtaisi
epätasa-arvoiseen suhtautumiseen eri ihmisiin ja oikeuttaisi maailman muutkin vääryydet.#