oli mua lähestyä? Ankara panetusko ja aattelit että multa irtoo, eikä ollut kiinnostavampiakaan silla kertaa tarjolla vai ????
Mikä sun motiivi sitten alun perin
ihmettelenvähän
83<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 83
Vanhimmat
Ei. Vaan olisin halunnut tutustua paremmin ja mahdollisesti hänestä loppuelämän kumppanin. Tämä siis minun hänelle.
Ja kukas se sun hän on?
Itse möhlin ja ajoin tiehensä erään A:n.
Miten sitten mokasit jos et tutustunutkaan?
Oliskohan kuitenkin mahdollista vieläkin vai aatteletko että juna meni jo?
Vaan kun olen nainen ja hän A-mies. Luulin kiinnostukseksi, kun itse kauan mielessä pyöritellyt. No, kummia nuo ajatukset, miten ne ryöpsähtää tähtitaivaisiin.
Edelleen on mahdollista tutustua minuun jos niin haluaa.
Ja miksi ei haluaisi?
Jospa.. ehkä kesää vielä sittenkin jäljellä.
Niimpä. Rohkeasti vaan.
Kai ymmärrät, että sinun tehtäväsi on ottaa siitä selvää, jos toinen on jo lähestynyt. Monelle voi olla aika iso asia lähestyä toista.
Kai ymmärrät että se on jo tehty.
1. Ihastuin älyttömästi kaikin tavoin 2. Kukaan muu ei ollu kiinnostanut vuosiin millään tavalla 3. Aattelin että saisin sulta, vaan et antanut.
Ajattele vaikka niin, jos helpottaa. Eipä sillä taida väliä olla enää. Minulla oli aidot tunteet pelissä, lähestyin koska olin aidosti kiinnostunut, olisin halunnut tutustua. Se oli ensimmäinen ja myös viimeinen kerta, kun lähestyin ketään. Tein sen, koska se tuntui silloin oikealta, koska olit tullut minulle tärkeäksi. Keräsin paljon rohkeutta ja tein sen silti, vaikka pelottikin. ------->m
Oletko tuon jälkeen enää hänelle puhunut? Ehkä väliinne tuli vain jonkin väärinkäsitys ja nyt on sitten sotku.
Ei olla oikein juteltu. Toki toivon, että toisellakin niitä tunteita olisi ja kyseessä olisi jokin väärinymmärrys...
motiivini oli tietysti ihastumiseni sinuun..aika vakavasti ihastuin ja taisinpa vähän rakastuakkin sinuun..ja olet kyllä vieläkin mielessäni ja varmaan myös pysytkin..haluat tai et..näinhän se menee..
Ymmärrätkö yskän, jos kysyn pyy vai käki? :) (ihan tyhmä juttu tämä :))
okei..mut selvennä hiukan..
En :D kadun, että selvensin tuonkaan vertaa! Olen tyhmä kun edes käyn täällä lueskelemassa, olen lopetellut nyt sitäkin. Koitan löytää järjen rippeet vielä, kun mitään pahaa ei ole tapahtunut. Sen sanon, että yllätin itsenikin kun huomasin miten susta(?) innostuin (ja miten annoin sen näkyä!), mutta en ole mikään pettäjäp*ska. En tiedä tiedätkö parisuhdestatustani.. En ole tainnut suoraan mainostaa.
mitä oikein kadut..? selventämistäkö..mitä pahaa siinä on..? koska innostuit minusta..? sen verran voit sanoa..
Pelkään seurauksia jos ihmiset siellä missä nähdään saa tietää. Siis muut kuin sinä. Eikä se nyt niin mieltä ylentävää ole tulla tunnistetuksi ikävä-palstalla :D en kadu innostumistani, jotkut ihmiset vaan klikkaa ja sussa on joku juttu mikä tuntuu niin kotoisalta ja tutulta - jos ymmärrät :) siihen vielä sun persoonallisuus päälle. Ehkä se ei niin yllätys ollutkaan.. se on hieno asia. Mutta olosuhteet sen asian ympärillä on haastavat.
en ole ainakaan vielä tunnistanut sinua vaikka jotain tutunomaista olenkin huomaavinani..mikäs mun persoonassani matchaa..ja missä me yleensä sitt näemme toisemme..laitahan jotain jutskaa tulemaan..
Eikä :) Kun en voi olla myöskään satavarma, ettet ole kaikille yhtä mukava ja sano sellaisia asioita kuin minulle.. Häpeäisin silmät päästäni jos vielä kaiken lisäksi olisin kuvitellut vaikka jonkin sinun tyylisen ystävällisyyden ja "kokeilun" enemmäksi kuin mitä se todellisuudessa on. Haluan jatkossakin käydä siellä. Ketä sinä kaipaat? Sano itse jotain tunnistetta? Jos olen hän niin voin sitten myöntää.
Ja siitä persoonasta, olet ihan huikean mukava ja hauska :)
justjust..eipä sitt taida natsata..mutta erässtä naista kaipaan..
Ok, ehkä hyvä niin :) sori kun "kiusasin", ei ollut tarkoitus.
Eihän sulla ottanut edes eteen !
Miksköhän joku höpö&hauska käyttää ilmaisua myöntäminen:)
Miksi ei käyttäisi? :)
sulla ei ole mitään hävettävää..etkä voi tietää kuinka paljon enemmän se todellisuus on..
Kuulostaa vaan niin tervanjuonnilta tai vastaavalta:))) Iloinen asia/tapahtuma sen pitäisi olla.
Voi hitto.. En tiedä enää yhtään mitä/miten sanoa.. Minua pelottaa riisua itseni alastomaksi hänen edessä kun siitä voi tulla tosi rumaa jälkeä pahimmassa tapauksessa. Minusta hänen pitäisi ottaa se ensimmäinen askel puhumiseen. Ihan vain siksi, että tiedän olevani turvassa "vaikka mitä sanoisin". Ei ehkä helppo toive, koska onhan se askel hänellekin riski! Vähän eri tavalla kuin minulle, mutta on kuitenkin. Vaikka luulisi hänen kyllä aavistavan jo tunteistanikin jotain, huomanneen mitä läsnäolonsa minulle tekee.. Mutta ei hänkään minun pääni sisään tietenkään näe. En kai tee tätä helpoksi, mutta jos yhtään lohduttaa niin en helpoksi tunne omaakaan oloani. Tämä juttu repii minua niin moneen suuntaan koko ajan. Haluaisin kaikille vaan pelkkää hyvää.
(En voi uskoa, että mulla meni kolme tuntia saada tämä kasaan! Tekis mieli vaan sanoa kaikki, mutta mitään en saa sanottua, enkä haluakaan täällä.. Huoh..)
saat riisua itsesi alasti minun edessäni..suorastaan vaadin..ja näin tulee vielä käymään..ja sä olet kyll turvassa..ei pelättävää..
:D niinkö..
koska olet viimeksi nähnyt minut..?
On siitä jo muutama viikko..
huikeaa..osui ja upposi..tosiaankin..kolmisenviikkoa siitä on..juhannuksenahan me nähtiin..juhannuspäivänä..sinähän se olet tai sitten on melkoista sattumaa että kaikki osuu kohdilleen..nyt kyllä tunnistin..
Täällä se ei selviä. Laita viestiä IRL niin jutellaan asiat halki.
Just näin
En tiedä ketä olet mutta en ole koskaan ajatellutkaan mitään seksuaalista hänestä on kyse jostain syvemmästä tunteesta. Se vain tuli jostain se tunne uudestaan vaikka ajattelin jo pitkään että menetetty tapaus.
Sinä se lähestyit eka.
No tuo ei voi kyllä millään pitää paikkaansa.
Niinhän taisin tehdä..se sisäinen palo.
Mun vastaus on tismalleen sama kuin A-mies1 tuolla yllä kirjoittaa. Sanasta sanaan.
Halusin lähestyä sua, koska näin että sua sattui ja se homma meni silloin perselleen, kun en ollut sitä koordinoimassa. Mä sain todella paljon siitä mitä yhdessä tehtiin. Kehityin myös itse. Mä välitin susta todella ja olit mulle kuin pikkusisko.
Tiesin, että sussa on ainesta ja halusin olla sun tiimissä. Mä en olis millään halunnu, että yhteistyömme loppuu. Mua sattui ihan helvetisti kun se päätty ja sattuu vieläkin. Ajattelen sitä asiaa päivittäin.
Anteeksi vielä kerran, että rakastin ja rakastan sua.
, vaan puoli-ankara.
Kyllä se taisi panetus olla, joka liikkeelle pani. Vähän vaihteluu :)
Mieletön ihastus ainakin häneen, se mua vei ja panetus myös, mutta en uskonut että irtoo mulle.
No irtosiko kumminkin?
;)
Ei irronnut ja minä olen nainen ja hän on mies mahdoton. Lueskelen, en vastaile nyt, paitsi tähän koska oletat mun olevan joku muu. Pitkästä aika hän taas mielessä, mutta parempaan olkaa menossa.
Aloittajalle. Miksi kysyt motiiviani, kun tiedät sen . Halusin tutustua sinuun ja myöhemmin haluan sinut alttarille. Toisin sanoen vihille. Eikö rakkaus ja rakastaminen riitä motiiviksi. Sinä olit juuri sellainen, kuin sinun toivoin olevan.
Tuo sinun panetus asia on aivan naurettava. Minä en todellakaan juokse ensimmäisenä sänkyyn, koska se haiskahtaa mädältä. Toisin sanoen, liian hyvää ollakseen totta. Toinen asia, haluan tuntea kumppanini ja hänen elämänarvonsa ja tulevaisuuden suunnitelmat ja sen , että meillä on edes jotain yhteistä ja rakentavaa, minkä varaan rakentaa tulevaisuus. Jos ehdot ei täyty, ei suhdettakaan tule. Koska se suhde kariutuisi, ennen kuin on alkanut, toisin sanoen se olisi tuhoon tuomittu. Miksi tilata ongelmia, kun voi välttää niitä.
Miksi soimaat tuosta, kun itse olet niin munanhimoinen? Se huokuu sinusta. Et vain uskalla päästää sitä valloilleen. Oppinut jotain nuoruudesta? Välillä tietysti homma karkailee käsistä.
Se taisi olla viimeisenä mielessä. Mielenterveys petti, siltä se nyt tuntuu.
Vai näin ajattelet minusta, se kertoo aika paljon, myös sen ettet tunne mua ollenkaan. Mitä siihen motiiviin tulee, se taitaa olla käsitelty.
Aika kyyninen aloitus. Ei kaikilla ole tämän kaltaisia motiiveja lähestyä ihmisiin. On ihmisiä, jotka osaavat oikeasti kunnioittaa toista ihmistä ihmisenä eikä pidä heitä seksiobjekteina tai seksipetoina. Minä ihastuin "omaani", hänen tapaansa olla läsnä korostamatta itseään, hänen koko olemuksensa viesti herkkyydestä, jota ei ihan joka pojasta loista. Älykkyys, jota hän ei pysty vain piilottamaan, ja tähän kategoriaan lasken myös henkistä kapasiteettia olla ja aistia. Hän kiinnostaa minua aidosti, tottakai myös seksuaalisesti, mutta se ei ole se juttu, vaan hän ihmisenä, miehenä, persoonana, ja se kokonaispaketti herättää tietysti myös seksuaalista vetovoimaa, mutta ei se ole se veturi tai edes edellytys mihinkään. tykkään hänestä miehenä ja ihmisenä älyttömästi. Aistin hänessä jotain hyvin erikoista. Ehkä voi puhua myös jostakin selittämättömästä kemiasta, jota ei sanoiksi saa. En osaa edes ajatella, että lähestyisin ketään pelkän seksin toivossa. Minusta ei vaan siihen ole, mutta niin varmasti myös tässä asiassa olemme erilaisia.
Samaa mieltä eivoiselittää kanssa. Ja vaikka, jotkut ihmiset parhaansa mukaan yrittää talloa ja rikkoa rakkautta ja sen kokemisen mahdollisuutta joiltakin niin itse uskon edelleen, että hyviäkin ihmisiä ja aidosti rakastaviakin löytyy, seksikkn kuuluu siihen, mutta vain osana. Tottakai tuo ilkeys satuttaa ja repii rintaa.
Kiitos kirjoituksestasi EiVoiSelittää. En kuvittele, että tekstisi kertoisi minusta, mutta se pelasti tämän synkän päiväni. Samoin sanoin voisin kuvailla erästä naista, jonka kanssa koen olevani monin tavoin samalla taajuudella. Erojakin on, mutta ne tekevät hänestä vain entistä kiehtovamman. En tiedä saanko häntä koskaan lähelleni, mutta olen silti kiitollinen elämälle tästä kohtaamisesta. Rakastaa voi, vaikkei omaksi saisikaan.
En osaa edes kuvitella millainen onni olisi, jos hän ajattelisi minusta samoin kuin sinä kirjoitat. Toivottavasti saat kerrottua tuon hänelle. Minun käsityksen mukaan rakkaus voi elää vasta sitten, kun voi kohdata ihmisen ihmisenä, kokonaisuutena. Jos kemiat kohtaavat, niin seksuaalisuus tulee kyllä ajallaan mukaan. Mutta kuten itsekin sanot, se ei ole päällimmäinen asia.
ihan vain ystävänä yritin lähestyä. haluaisin tutustua sinuun..
Vinkkiä?
yritin lähestya sua
Miten kävi?
Aattelin, hänestä sais hyvän vastuksen. Erehdyin, ylivoimainen tehtävä on.
Oliskos vaikeeta laittaa näihin kyselyihin edes paikkakunta...edes jotain lähtötietoja????
toomanymentoomarriedtoomanychildren, you name it!
En tiiä tunsin että olen ihan uupunu kaikkeen, en kyenny tuntemaan rakkautta saati sitten uskomaan onneen yms, mut jotenkin en tiedä miten ja miksi kaikki muuttu, kun tapasin hänet aloin uskomaan tulevaiauuteen ja rakastamaan elämää. Kiinnostuin ihmisenä. Mulle nainen ei ole mikään perkeleen seksiobjekti! Sitäpaitsi ei ole tapana harrastaa mitään yhden yön juttuja kun en ole ollu muutenkaan kenenkään kans suhteessa. Hänen kanssaan olisin valmis suhteeseen, semmoseen ystävyys suhteeseen näkisin mikä on naisiaan. En miksikään seksikamuks,siinä vaan sydän särkyy, seksi on kaunis ja hyvä asia jos rakastaa toista, mut ilman rakkautta se on täyttä saastaa satuttaa ihmisen sisintä vaan. Mikä paskinta valtaosa ihmisistä ei edes ymmärrä mitä tosirakkaus merkitsee.
Kaunis ajatus.
Ikävä kyllä eipä kaivattuni tiiä mitä ajattelen eikä tuntemattoman sanoja kukaan todeks usko teot on ne mitkä totuuden kaunistaa. Hänellä on oma elämä oma poikaystävä, tuntuu, että hän tai ei kukaan en osaa selittää, mutta katseessa oli lämpöä ja rakkaudellisuutta tosin myös ahdistuneisuutta kait omalla tavallaan haavotettu ihminen niinkun me kaikki ollaan. Mulle ei vaan taida olla tilaa hänen elämässään toivon vaan, että hän sais rakkautta ja semmosta ehdotonta hyväksyntää ja lämpöä, mutta pelkään, että hän saa vaan tyhjiä sanoja, jotka eivät ole rakkautta, mutta monet eivät tiedä paremmasta,ei ehkä hänkään. Tuntuu julmalta rakastuu varattuun miks kaiķki on niin vaikeeta, pelkään, että ilman häntä mulla ei ole tulevaisuutta, eikä toivoa. Uskon nimittäin, että jokaiselle on olemassa oma sielunkumppani vain yksi ja ainoa ja muiden kans se ei vaan toimi tai jos ns toimii, silloin ihminen elää itsepetoksessa tajuamattaan. Huh huh kun hirvittää en nimittäin ole koskaan tuntenut tällasta sielun yhteyttä kenenkään kanssa tää ei voi olla mitään sattumaa asiat muutenkin menee mun elämässä niin ihmeellisiä polkuja : )
Hyvin kirjotettu juttu, samoilla linjoilla itsekin olen, ja samassa tilanteessa...
Itse haen ihan ystävän ohjeita, en halu naida ketään, enkä mitään ulkopuolista kuin ukkoani.. Ehkä joskus tajuatte kun ei ole ystäviä.
On maailmata löytynyt muitakin panevia voimia-
Mulla ei ollut motiivia. Mä en ottanut häntä tosissaan alkuun. Ajattelin vain, että saan kivan ja rennon työkaverin.
No, hän osoittautui aika ikäväksi lopulta. Jostain syystä jokin napsahti päässäni ja ihastuinkin häneen.
Hän huomasi typerät yritykseni tehdä vaikutuksen häneen ja muutenkin homma meni ihan toisin kuin ajattelin.
En ole lähestynyt.
Jos multa kysyt, niin ei mitään motiivia.
Katsokaa mistä puhutte.
Eiköhän ollu kiinostus toistakohtaan, halu kiintyä enemmän, halua mahdollisuus johonkin pysyvään. Ehl' luoda kerrasta tai pidemmällä aikavälillä, ei sitä heti toista tunne.
Tastä on jo useampi vuosi. Miks ihmiset ylipäätänsä lähestyy.
Lähestyn, koska olen kiinnostunut sinusta. Ei kai siihen tarvita muuta syytä.
Henkien haistelija ei syntynyt. Joku vastasi, että mitäs toit henkes nii lähelle.
Mulla ei motiivia vaan pakottava tarve sanoa että hänestä tykkään. En usko hänen koskaan ymmärtäneen sitä, mut ei sil oo väliä enää.
Palloilin täällä, ja ei mulla muuta kuin et hyvää aamuyötä kaikille, tää menee nukkumaan.
joo . Olisin halunnut vain panna ja nauttia sinusta...:)
tirkistelijäkö ootkin
Joo, tsiikasin sun käsiä ja pakaroita.
No mitä tuumit niistä?
Pienenkin valheen kera voi päästä syvemmälle.