Shiller tekee mielenkiintoisen huomion, että ensimmäinen spekulatiivinen kupla (Alankomaiden tulppaanimania) syntyi ensimmäisten sanomalehtien aikoihin 1600-luvulla. Shillerin tutkimukset osoittivat, että uutismedialla (sanomalehdet, aikakauslehdet, kirjat, televisio, Internet jne.) on olennainen osa kuplien syntymisessä. Merkittävät markkinatapahtumat tapahtuvat yleensä vain, jos on samanlailla ajattelevia ihmisiä paljon, ja uutismedia on tärkeä väline ajatusten levittämisessä. Koska uutismediat kilpailevat asiakkaista, ne tekevät uutisia jotka kiinnostavat lukijoita. Tällaisia ovat usein juuri tarinat, joissa kerrotaan kuinka tehdään suuria omaisuuksia.
Tehokkaiden markkinoiden teoriassa oletetaan, että julki tulleet uutiset vaikuttavat heti ja täysimääräisesti hintoihin. Eli oletetaan, että kaikki markkinoilla toimivat seuraavat jatkuvasti kaikkia uutisia ja arvioivat niiden vaikutusta hintoihin. Shiller kuitenkin havaitsi, että jos lehdessä kerrotaan jo aikaisemmin julkaistu asia, sillä on vaikutusta markkinahintaa, mikä ei pitäisi olla mahdollista tehokkaiden markkinoiden teorian mukaan. Esimerkiksi Japanin Kōben maanjäristys vuonna 1995 (joka oli täysin markkinoiden ulkopuolinen tapahtuma) aiheutti osakemarkkinoiden reaktion vasta viikon päässä maanjäristyksestä. Toisaalta vuosien 1929 ja 1987 suurien pörssiromahduspäivien aikana ei tullut mitään kovin merkittäviä uutisia. Meidän havaintokykymme on käytännössä epäidealistinen ja oikukas. Siksi uutiset usein toimivat sellaisen ketjureaktion alkuunpanijana, joka lopulta muuttaa suuren yleisön mielipiteen markkinoista. Tämän vuoksi uutisten vaikutus markkinoihin on yleensä viivästynyt. Tosiasiat, joista aikaisemmin ei ole välitetty ja joita on pidetty merkityksettöminä, tulevat suuren yleisön tietoisuuteen, kun niistä tehdään suuri uutinen. Huomioiden tapahtumasarja tapahtuu ryöppynä, missä huomion kiinnittyminen tiettyyn asiaan johtaa huomion kiinnittymiseen toiseen, mikä johtaa taas seuraavaan huomioon
Tehokkaiden markkinoiden teoriassa oletetaan, että julki tulleet uutiset vaikuttavat heti ja täysimääräisesti hintoihin. Eli oletetaan, että kaikki markkinoilla toimivat seuraavat jatkuvasti kaikkia uutisia ja arvioivat niiden vaikutusta hintoihin. Shiller kuitenkin havaitsi, että jos lehdessä kerrotaan jo aikaisemmin julkaistu asia, sillä on vaikutusta markkinahintaa, mikä ei pitäisi olla mahdollista tehokkaiden markkinoiden teorian mukaan. Esimerkiksi Japanin Kōben maanjäristys vuonna 1995 (joka oli täysin markkinoiden ulkopuolinen tapahtuma) aiheutti osakemarkkinoiden reaktion vasta viikon päässä maanjäristyksestä. Toisaalta vuosien 1929 ja 1987 suurien pörssiromahduspäivien aikana ei tullut mitään kovin merkittäviä uutisia. Meidän havaintokykymme on käytännössä epäidealistinen ja oikukas. Siksi uutiset usein toimivat sellaisen ketjureaktion alkuunpanijana, joka lopulta muuttaa suuren yleisön mielipiteen markkinoista. Tämän vuoksi uutisten vaikutus markkinoihin on yleensä viivästynyt. Tosiasiat, joista aikaisemmin ei ole välitetty ja joita on pidetty merkityksettöminä, tulevat suuren yleisön tietoisuuteen, kun niistä tehdään suuri uutinen. Huomioiden tapahtumasarja tapahtuu ryöppynä, missä huomion kiinnittyminen tiettyyn asiaan johtaa huomion kiinnittymiseen toiseen, mikä johtaa taas seuraavaan huomioon
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mutta haanuklaan fobluutti reagoi heti kurssimuutoksin. Tähänkö laatui wissi ja raato ?
Kulta munakas hanukas lyö kohta todisteet pöytään niin siinä leuat loksahtaa.
Miten pitää jännityksessä savolaista valuuttakuppaajaa 7 vuotta ?
Hannu osaa vedätyksen !