Mikä on paras vaihtoehto tehdä korjauksia jakamattomaan pesään.
Melko ongelmainen pesä.
Kuntokartoitus, korjaustarjoukset, ja remontointi.
Jaon vaatiminen ja laskut pöytään.
Melko ongelmainen pesä.
Kuntokartoitus, korjaustarjoukset, ja remontointi.
Jaon vaatiminen ja laskut pöytään.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tarkoitatko tuolla "pesällä" asuntoa, joka pitäisi remontoida?
Taitaa olla väärä palsta. Täällä puhutaan juridiikkaa.
Jos kyseessä on kuolinpesän asunto, niin yhdessä sovitte mitä tehdään.
Siinä yläpuolella lukee jakamaton pesä. Ongelmainen.
Mikäli tästä ei asiaa ymmärrä niin on aiheetonta asiasta kommentoida.
Jakamattoman pesän arvon säilymiseksi tehtäviä tarpeellisia korjauksia.
Muut pesän osakkaat eivät ymmärrä asiasta näemmä mitään eivätkä halua osallistua edes pakollisiin kustannuksiin.
Esimerkiksi vuotava katto ei kiinnosta yhteisvastuullisesti ketään vaan ilmoitetaan, että korjaa koska se kuuluu sinulle.
Joten loppujen lopuksi ongelma on seuraavanlainen.
Kuka ja mikä instanssi määrittelee ja toteaa nämä pakolliset korjaukset tehtäviksi ettei niistä pääse tulemaan mitään kiistaa jälkitilanteissa.
Pitääkö sinne taluttaa kunnan rakennustarkastaja vai kuntotarkistusko pitää teettää johon kirjataan välttämättömät akuutit heti tehtävät toimenpiteet.
Tämän jälkeen tarjouskilpailun jälkeen teettää materiaaleineen asiat kuntoon sekä maksaa laskun.
Kyllä tämän kaiken alkuperäisestäkin viestistä voi ymmärtää.
Mielenkiintoinen aihe, monelle varmaan tätä päivää, mutta kukaan ei yhteisessä kuolinpesässä tee mitään. Testaattori määrännyt pesän jakamattomaksi, niin kauna kun leski elää.
Ei elä kumpainenkaan.
Jakamattomat kuolinpesät ovat tosiaan ongelmallisia. Aika monelta harmilta ja väännöltä vältyttäisiin, jos ihmiset ymmärtäisivät hoitaa asiat kuntoon, eivätkä jättäisi niitä roikkumaan.
Ei tuollaisia määräyksiä ettei muka saisi jakaa, tarvitse noudattaa. Eihän niissä ole mitään järkeä! Pesät jakoon vaan ja tilanteet selviksi. Se on kaikkien etu. Usein varsinkin lesken, joka monesti olisi saamassa tasinkoakin pesältä.
Ja taistelevat virtaset kun nyt eivät pysty sopimaan asioista yhdessä, kuten tästäkin kysymyksestä ilmenee, niin paljon parempi kun jako on hoidettu ja kukin voi tehdä itselleen tulleen omaisuuden kanssa mitä lystää.
Ja jossei virtasten sakki saa sitä jakoa sovittua, niin sitten vaan pesänjakajaa hakemaan. Koittakaa kuitenkin jakaa ne pöytäliinat ja kahvikupit omin avuin, ettei tartte lakimiestä käyttää siihenkin!
Ai, eikö testamentin määräyksiä tarvitsekaan noudataa aina? Minä olen luullut, että pitää. Voiko siis ne testaattorin muutkin määräykset testamentissa jätää omaan arvoonsa, että mikä osa kellekin?
Testamentilla määrätään omaisuuden jakamisesta eli siitä kuka minkäkin omaisuuden saa, ja mahdollisesta hallintaoikeudesta omaisuuteen.
"Älkää tehkö perinnönjakoa" ei ole oikeastaan millään lailla järjellinen testamenttimääräys. Siitä ei ole ainakaan mitään hyötyä kenellekään vaan vain haittaa.
Jos pesän jossain poikkeustapauksessa halutaan jäävän joksikin aikaa jakamattomaksi, tulisi määrätä testamentin toimeenpanija, jonka hallussa pesä on tuon jakamattomuuden ajan.
Jos pesä jostain muusta syystä jätetään jakamatta, tulee tehdä jakamattomuussopimus, jonka on syytä olla kirjallinen. Lisäksi jonkun tulee pitää kirjaa kaikista kuoleman jälkeisistä tapahtumista lesken pitää pitää kirjaa oman omaisuutensa tapahtumista, jotta ositus on aikanaan ylipäätään mahdollista tehdä. Näin on edes jollain lailla mahdollista ratkaista esim. restituutiokysymykset.
Mutta voisiko joku vastata asiallisesti kysymykseeni, kiitos.
Olen edellä olevan vastauksen kannattaja, että pelkkä testamentissa jakamattomuuden toivomus/vetoomus ei ole sitova, mutta leskelle määrätty hallintaoikeus on, mutta rintaperilliset saavat kyllä lakiosansa sitä asianmukaisesti vaatimalla. Yhteiseen asuntoonhan se on jo lain mukaan leskellä ja onhan se mainittu perintökaaressa muutenkin, ellei perilliset esitä jakovaatimusta.
Suotavaa olisi osituksella kirjata lesken ja perillisten väliset omistukset/hallinnat, mutta tuo perillisten keskeinen kiinteistöjen remontointihan oli alkuaan kysymys.
Pesä on yhteishallinnossa, ei enemmistön/perintö osien painotuksilla, vaan ehdoton yksimielisyys tarvitaan toimenpiteille, paitsi esim. tuon pahoin vuotavan (pilaa omaisuuden) katon voi korjauttaa pesän laskuun kuka ensiksi ehtii. Ellei pesässä ole likvidejä varoja laskun voi maksaa ja se on perinnönjaossa pesän velkaa.
Toisten osakkaiden "pottuilu" on vaan siedettävä. Jos lesken hallinnassa oleva omaisuus tärvääntyy, niin hallinnan kumoamista voi hakea tuomioistuimesta. Ellei asiat suju perillisten kesken, niin osakas voi hakea pesänselvittäjän/-jakajan hallintaan, mutta pesässä on syytä olla myös varoja tai hakija maksaa viulut. Kohtuuton tuskailu on siis itsestä kiinni ja monesti vitkastellaan kun pelätään lesken tekevän testamenttinsa nöyrempien hyväksi. Parasta neuvoa en kuvitellut tietäväni, mutta paras on usein hyvän vihollinen, koska aika hupenee sen parhaan etsimiseen.
"7 §
Osakkaan on korvattava vahinko, minkä hän pesää hoitaessaan tai hallitessaan on tahallansa tai huolimattomuudesta aiheuttanut jollekin, jonka oikeus on pesänselvityksestä riippuvainen. Jos huolimattomuus on lievä, voidaan korvausta alentaa tai hänet kokonaan vapauttaa korvausvelvollisuudesta, milloin se vahingon suuruuteen ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi.
Milloin korvausvelvollisia on useita, vastaavat he yhteisvastuullisesti, kuitenkin siten, että se, jonka osalta vahingonkorvausta on 1 momentin mukaisesti alennettu, vastaa vain siten alennetulla määrällä. Korvausvelvollisten kesken on korvausmäärä jaettava sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi ottaen huomioon kunkin korvausvelvollisen viaksi jäävän syyllisyyden määrä ja muut asianhaarat.
Osakkaan edunvalvojan vahingonkorvausvelvollisuudesta on voimassa, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään osakkaan korvausvelvollisuudesta. (20.8.2004/783)"
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040