Nyt luonnonvesissä vielä vilvoittuu

Kyllä nyt ovat ne päivät käsillä jolloin talviturkki on riisuttava. Ei ole monta kesää elämässäni ollut etten olisi mereen uimaan päässyt.
Kastautumisen on käytävä nopeasti. Helpoin tapa on sukeltaa laiturilta pää edellä veteen, se on siinä. Pikkupojat aina intoutuvat kanssani sukeltelemaan ja näyttämään taitoaan. Ollaan hetkessä kavereita.
Toinen suoritus ainakin kerran kesässä on pyöräillä Naantaliin ja takaisin Turkuun. Eiköhän se tänäkin kesänä vielä onnistu.
Vain pakolla luovutan näistä.

Ei tartte olla luonnonvettä kuuman olon poistamiseen. Jos on suihkun mahis niin niin saa siitä kylmänkin päälle.
Jolla kesämökki tai taviasuttava asumus niin ämpärillä vettä päälle. Kyllä viilenee.

Eipä nää lähilätäköt juuri innosta, Tuusulanjärvi on hirveän näköinen aina. Keravan maauimala on harkinnan alla sekä Sipoon Nikuviken merivesineen. Vois sanoa, vähiin käy ennenkuin loppuu meidän uimiset. Hallit erikseen.

Tuusulanjärveä on hapetettu vuosia kalatkin "uivat" selällään joitan vuosia sitten.
Kyllä löytyy Vantaalta puhtaita järviä, Kuusijärvikin pieni ja puhdas, on saunat ja lenkkipolut.
Luukki, Kalajärvi, ym kartta esille!

Suomenlahdella Tammisaaren saaristossa veden lämpötila on vaihdellut viime päivinä avomeren 14 asteesta matalien lahtien 18 asteeseen, joten vilpoisalta tuntui hiekkapohjaisessa poukamassa uiminen, ei kauaa vedessä viihtynyt. Näinä hellepäivinä on merellä seilaajaa vilvoittanut melko navakkakin merituuli, joka syntyy lämpimän maan ja viileän meren lämpötilojen erotuksesta varsinkin iltapäivällä. Suomenlahden veden laatu on parantunut viime vuosina, mutta helteisinä kesinä sinilevälauttoja esiintyy. Pietarin jätevesien puhdistus on edistynyt, mutta ravinnekuormaa valuu omastakin maanviljelystä merkittävästi.

Merellä ja kalliorannoilla eivät hyttyset kiusaa, mutta aina on seuraa isommista siivekkäistä : vesilintujen touhujen seuraaminen on viihdyttävää ja tarjoaa silmien ilon lisäksi monivivahteisen äänimaailman. Yöunia ei helle kiusaa, kun nukkuu vesirajassa olevassa hytissä, lämpötila hytissä on sama kuin ympäröivän veden. Aaltojen vieno liplatus tuudittaa rauhaisaan uneen, vaikka suojan puolella tietysti yövytään. Auringonlasku antaa upean loppusilauksen päivälle, ja joskus jaksaa herätä myös auringonnousua katsomaan. Aamut ovat ihania, usein on aivan tyyntä , kallio, taivas ja meri tuntuvat sulautuvan yhteen keskenään ja ihmisenkin kanssa.

Muistan Kotkansaaren Mansikkaniemessä Varissaarta vastapäätä sukeltaneeni kesähelteellä joskus -70 luvun alussa.
Aika matalassa 2-3 metrin syvyydessä aisti selvästi hyvin kylmävesikerroksen. Sillä puolen saarta murtovedessä on jo suolaa.

Ihanin oli uida Itämeressä. Kävin sitten virallisen asumisajan jälkeen useammankin kerran Taeblassa, suomalainen vuokraaja oli ystävällinen, sain ilmaiseksi siellä vielä käydä.

Tyttäreni pojan kanssa siellä kesäaikaan kävimme, Haapsalun hiekkarannalla . Itämerikö saastunut, ei toki. Kirkas vesi näytti valkoisen hiekkapohjan.

Talomme oli kyllä brutaalia raakabetonia, ilman maalia, mutta kaksi huonetta ja keittiö ihan oivassa kunnossa. Paitsi myrskysateella piti tukkia ikkunan alaosa.
Nyt on jo useammat vuodet viimeisestä käynnistä