Metsästysviettikö ajaa hyökkäämään?

Ai, vinttikoiratko lempeitä? Tuo oli varsin uutta minulle. Monet vinttikoirat ovat kyllä potentiaalisia pelkopurijoita mitä tulee ihmisiin.
Tosin pelosta ne useimmat purut tapahtuu, kun ihminen ja koira eivät ymmärrä toisiaan.

Koirien rotutyypillinen käytös pohjautuu saalistuskäyttäytymiseen. Jalostuksella tiettyjä saalistuksen vaiheita on voimistettu: bordercollien paimennusvietti on mestarillista vaanimiskäytöstä, ja samoin ajokoirien ajaminen tai vihikoiran nenätyöskentelykin ovat vain "ylikorostuneita" saalistuksen osia. Joillain roduilla, kuten vinttikoirilla tai terriereillä, saalistuskäyttäytyminen on säilynyt jalostuksesta huolimatta koskemattomana: koirat etsivät, kiinniottavat ja tappavat saaliin itse. Näin ei kuitenkaan ole kaikilla metsästyskoirilla. Yeensä metsästyskoira vain etsii saaliin tai korkeintaan noutaa sen metsästäjälleen. Koira ei välttämättä ole kosketuksissa eläimeen, jota se on pyytämässä.

Muita lihansyöjiä metsästämään jalostetut koirarodut, kuten karjalankarhukoirat tai mäyrä- ja kettujahdissa käytettävät terrierit (ja osa mäyräkoirista), ovat luonteeltaan kovempia kuin muut metsästyskoirat. Toisin kuin noutajien, ajokoirien tai lintukoirien, niillä on suuri riski joutua kontaktiin "saaliinsa" kanssa. Joskus se on myös onnistuneen jahdin edellytys (esim. mäyrän häätäminen luolastaan) tai koiran on oltava valmis puolustamaan metsästäjää saaliilta (esim. karhujahdissa).

Nämä luonneominaisuudet, kuten kovuus ja periksiantamattomuus, voivat auheuttaa ongelmia arjessa. Karjalankarhukoira tai japanilaiset, alun perin karhunmetsästykseen jalostetut koirarodut eivät ole turhaan vaativien rotujen maineessa. Ja jos koiraa ei pidetä oikein, niin ongelmia on varmasti luvassa. Metsästyskoirat myös vaativat paljon tekemistä ja liikuntaa. Turhautunut suomenpystykorva on ongelmakoira koko naapurustolle haukkumisensa vuoksi.

Itse uskon, että metsästykseen perehtymättömät ovat suotta laajentaneet muutamasta kovaluonteisesta rodusta saamansa käsitykset koskemaan kaikkia metsästyskoiria. Esimerkiksi noutajat ja ajokoirat ovat suunnattoman lempeitä ja tasapainoisia koiria. Toisaalta mäyräkoirilta, karhukoirilta ja terriereiltä edellytetään kovuutta, joka vähentää niiden seurakoiramaisia ominaisuuksia.

Metsästyskoiriakin on monia erilaisia ;)

metsästysvietin omaavat koirat ole aggressiivisia ainakaan ihmistä kohtaan. Tietty, jos näkevät pienriistaa/kissan, niin saalistusvietti herää. Koiraa on muutenkaan turha paeta juoksemalla, koska se on ihmistä nopeampi, joten ei auta, kuin taistella. Ja puremisen voi jopa välttää, kun ei pakene.

Saalisvietti ja metsästys/riistavietti ovat kaksi aivan eri asiaa.

On totta, että metsästysviettinen koira voi tuntua aggressiivisemmalta. Todellisuudessa metsästyskoirat ovat vain temperamenttisempia, ei aggressiivisia (eivätkö nämä ole kaksi eri asiaa?). Riippuu rodusta, mutta haukkuvat metsästyskoirat saattavat olla tällaisia. Mutta esim. noutajat ja ajokoirat ovat lähempänä seurakoirien luonnetta.

Mutta en nyt sanoisi, etteivätkö seurakoirat olisi aggressiivisia. Kyllä niissäkin on yhtä lailla aggressiivisia piirteitä.

Koiran omistaja yleensä vaikuttaa siihen, millainen koirasta tulee.

Onko sun mielestä saalistava eläin vihainen saaliille?
Siis koira jänikselle, ja leijona antiloopille....ei todellakaan.
Eipä ole agrea, vaan saalistusvietti.Koira on iloinen ja innoissaan saalistamisesta/jahtaamisesta, saaliin löytymisestä.
Vähän sama kun ihminen saa ekan auton, tai ladakuski pääsee mersunrattiin ;)