Pyhä Birmasta kokemuksia?

Niin vielä sylikysymys. Se nyt varmaan vähän riippuu mihin kissan totuttaa. Tämä karvaläjä täällä ei välttämättä istu sylissä esin sohvalla, mutta tykkää kyhjätä kyljessä tai jossain taipeessa. Pyytää usein päivällä syliin ja sitten sitä on hetken aikaa heijailtava ja höntyteltävä. Varsinkin aamulla, kotiin tullessa. Tai kun haluaa tahtonsa läpi jossain asiassa :)

Birma on kyllä aika seurallinen että parhaiten varmaan viihtyy kun on elämää ympärillä. Täällä on yksinäinen narttu. On kyllä mielestäni hyvin tottunut olemaan päivällä yksinkin, vaikka selvästi aamulla ei pidä siitä kun tajuaa yksin jäämisen olevan lähellä.
Mutta vastapainoksi kannattaa sitten kotonaoloaikoina olla toimintaa ja yhdessä touhuilua. Muuten minusta tämä rotu saattaa tylsistyä.
Kaipaa minusta paljon "jännitystä elämään "
Meidän Birma rakastaa ulkoilua. Pienellä takapihalla ja valjaissa. Valjaissa on oppinut kulkemaan hyvin ja kulkisi vaikka parikin tuntia kerrallaan jos joku vaan jaksaa poukkoilla sen kanssa :)

Toisaalta taas on aika temperamenttinen ja oman paikkansa tietävä, että jos meinaisi esim toisen kissan ottaa niin varmaan mielellään ihan pentuna tai pentu sitten . Tälle kokeiltiin kaveria tuoda reilun vuoden iässä mutta neiti laittoi sellaisen jöön, että selväksi tuli. On leimautunut ihmisiin ja kissat on nyt kilpailijoita selvästi reviirillä.