Ongelmana rottavastainen äiti

Yritä houkutella äitisi tutustumaan rottiin harrastajan tai kasvattajan luokse. Yleensä rotat osaa aika hyvin itse hurmata :) Mun äiti oli myös hirveen vastaan ekojen rottien aikaan. Sain kuitenkin ne jotenkin, eikä mennyt montaa viikkoa kun se myönsi ettei niitä voi vihata kun ne on niin ystävällisiä!

Häkki kannattaa ehdottomasti ostaa käytettynä, koska ne on uusina niin kalliita. Kannattaa katsella nettipalstoilta. Jonkinlaisena miniminä pitäisin 80x50x80cm kokoista, mutta huomattavasti isompi, esim. 120cm korkea on paljon parempi! Luukkujen on hyvä olla tosi isot, mieluiten kokonaan aukeava etuseinä että siivoaminen ja sisustus on helppoa. Pinnavälin pitää olla tarpeeksi pieni, noin sentti.

Kuten olet varmasti lukenutkin, urokset on laiskempia ja naaraat vilkkaampia. Molemmat on yhtä kivoja lemmikkejä kuitenkin! Mulla on aina ollut naaraita.

En ymmärrä mikä siinä hännässä niin kauhistuttaa, minunkin vanhemmat ajattelivat että ne ovat vain 'ällöttäviä otuksia'.. Noh ostin pojat eräältä harrastelijalta joka ei voinut pitää allergian vuoksi, kannattaa tosiaan kasvattalalta tai harrastajalta ostaa jolta voi kysellä neuvoa ja apuja tarvittaessa. Isä ihastui hetkessä siimahäntiin, ja äidillä tosin oli totuttelemista :)
Jos olet facebookissa kannattaa katsella rottaryhmistä tai laittaa ilmoitus jos jollain olisi joutilaana käytetty häkki. Myös tori.fi:stä kannattaa katsoa kun sielläkin voisi olla.
Itselläni olisi häkki tyhjillään varastossa mutta säilytän kun myöhemmin hankin uudet siimahännät itselleni :D
Ja mielestäni sillä ei ole niin väliä onko uroksia vai naaraita, urokset ovat vähän lötkömpiä ja rauhallisempia joten niitä on helpompi käsitellä. Mutta naaraatkin ovat kyllä helppoja käsitellä jos kasvattajalta/harrastelijalta hankit, tarvittaessa voi opettaa käsittelyn, häntien rasvaamisen, jne kädestä pitäen jos on tarve :)
Mutta eläinkaupasta en rottia suosittele hankkimaan, kun kaikissa eläinkaupoissa niitä ei totuteta käsittelyyn ja voi olla jopa sairaita yksilöitä. En halua yleistää mutta useimmiten näin on.

Häntä on pelottava ja inhottava monen mielestä =D. Varmaankin kun se mielletään inhottavaksi ja epämiellyttävän tuntuiseksi nahaksi. Se on vähän kuin kauhea pieni käärme joka luikertelee. Tosiasiassa hännässä on pientä untuva karvaa kauttaaltaan, itse olen käännyttänyt pari ystävääni hännän suhteen;) Aikansa ovat ihmetelleet ja katselleet ja höpötelleet karvakavereille niin sitten toivotaan että jos otat sen syliin niin mää voin sit vähän silittää.. Lopulta ovat todenneet ettei se häntä olekaan niin kauhea. Niin ja vaalean rotan häntä ei ole kuulemma niin paha kuin mustan=0

Itse sain tyttörottani noin kolmekuukautta sitten, olimme vanhempani kanssa sopineet että saan oman jyrsiän tai kanin (olimme puhuneet paljon vastuusta yms.). Sain itse valita minkä haluaisin ja sanoin äidilleni että "haluan rotan". Ensin hän katsoi minua ihmeissään, koska ei ollut kuullut kesyrotista. Ensin hän kysyi että "miksi ei vaikka jotain marsua?". Vastasin hänelle "ettei ne ole niin kivoja mitä rotat ovat". Kerroin hänelle kuinka ystävällisiä ne on ihmisille yms. Ja hän suostui. Katsoimme virallisia kasvattajia (Suomen Kesyrottayhdistys RY:stä). Kävimme katsomassa noin 3kk päästä omia poikasiani (jotka olivat silloin pariviikkoisia). Kävimme siellä vähän tutustumassa rottiin ja niiden hoitoon ja saimme ottaa syliin poikasiani. Hän rakastui rottiin, sillä hänen mielestä ne ovat "niin ihania!". Kävimme hakemassa rotat kotiin ja kaikki olivat rakastuneita niihin (luukun ottamatta veljeäni, joka pahalainen kutsuu näitä söpöläisiä syöpäläisiksi :(). Näin minä sain rottani (ja äskenkin äitini tuli sylittelemässä pikkuisiani :D). Kirjoitin tämän koko tekstin rotat sylissä nukkuen :).