Mietin! Pidättekö vielä hoitokokoukset missä vl seuralaiset vaaditaan parannus, muuten heidät erotetaan.?
Katsoin youtubeilta vanhoja videoita hoitokokous kirjoitukset, ei kai semmosia samalla lailla enää pidä? Pelästyin!
Katsoin youtubeilta vanhoja videoita hoitokokous kirjoitukset, ei kai semmosia samalla lailla enää pidä? Pelästyin!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ne on nyt uudet tavat kunvanhat on tulleet ilmi!
ainahan pitää kehittyä opissa ja elossa, jopa pelossa.
Hoitokokouksista on paljon kirjoitettu aikaisemmissa viesteissä, mutta voisin kirjoittaa sellaisesta omakohtaisen kokemuksen 17-vuotiaan pojan korvin kuultuna. Virallisesti tilaisuus oli nimeltään seurakuntapäivät, mutta se kääntyi hoitokokoukseksi. Tämä tapahtui 1970-luvun loppupuolella pienellä paikkakunnalla. Tilaisuus oli sunnuntaina iltapäivällä, samaan aikaan kuin seurat yleensä. Läsnä oli seurakunnan lisäksi kaksi hoitomiestä SRK:lta.
Emäntä 1: Kun meillä on uskottomalla pojalla televisio, niin saanko minä sitä anteeksi?
Hoitomies: No katsotko sinä sitä televisiota?
Emäntä 1: En minä...Mutta kuitenkin minusta tuntuu, että jos se on kuivaa henkeä, niin pitäisi anteeksi pyytää. Mutta en minä kuitenkaan tunne sitä kuivaa henkeä.
Hoitomies: Ei sellaista tarvitse anteeksi pyytää, mitä ei tunne. Mutta jos olet ollut tästä kiusattu, se saarnataan sinulle anteeksi (saarnaa).
Emäntä 2: (nyyhkyttää) Kun minä olen ollut kuivassa ja hempeässä hengessä...
Hoitomies: (naurahtaa) Sisar on siis ollut kokovikainen, niinhän me kaikki (saarnaa synnit anteeksi).
Koulun uskonnonopettaja: Haluaisin pyytää anteeksi sitä, että en opetuksessani ole ottanut tarpeeksi huomioon, että tämä on ainoa oikea uskonto. Saanko anteeksi erityisesti entisiltä oppilailtani ja muiltakin? (Saarnataan. Minäkin olen entinen oppilas, joten nostan käden ja suhisen jotakin. Mielessä käy ajatus, että näin on pakko tehdä, koska muut tarkkailevat.)
Emäntä 3: Minä niin haluaisin olla täällä teidän mukananne Jumalan lasten keskinäisessä rakkaudessa, mutta kun näin ei ole ollut...
Hoitomies: (silminnähden tyrmistyneenä ja ääntään korottaen) Mitä sinä sanoit? Mitä sinä tarkoitit? Koska se oli pahasti sanottu!
Emäntä 3: Kun ei kukaan edes käy kylässä...
Hoitomies: (puhuu pitkään siitä, kuinka kylässäkäynti on vähentynyt kiireiden takia, mutta toteaa, että sillä ei ole tekemistä uskonasioiden kanssa)
Emäntä 3:n mies: Tule nyt pois sieltä...
Hoitomies: Hiljaa, et ole pyytänyt puheenvuoroa! Minusta rakkaudettomuus on osoitus kuivasta hengestä, josta pitäisi tehdä parannus.
Seurapenkistä kuuluu: Nöyrtykää ja tehkää parannus, kehotan teitä sukulaisina!
Emäntä 3: En minä mielestäni ole tehnyt mitään väärää!
Hoitomies: Raskas ja ikävä velvollisuuteni on ilmoittaa, että näitä ihmisiä emme enää tervehdi Jumalan terveellä.
Emäntä 3: Näkemiin, rakkat ystävät (poistuu miehensä kanssa).
On vaikeaa tavoittaa oikeaa tunnelmaa 40 vuoden jälkeen, mutta tällaisena tilanteen koin. Tämän jutun tarkoituksena ei ole syyllistää ketään tai pilkata ketään. Pointti on se, että useimmat ihmiset eivät yksinkertaisesti tienneet, mistä oli kysymys ja käyttäytyivät täysin poikkeuksellisesti.
Kireätä ja lakihenkistä. Suoranaista pakko- ja julkirippiä. SRK korotettu Jumalan rinnalle jos ei jopa yläpuolelle.
Uusille lukijoille ja muillekin:
Ainakin hoitokokousten aikoina SRK:n johtohenkilöt ja saarnaajat korotettiin jopa Jumalansanan yläpuolelle. Keskusteluissa ja kokouksissa saatettiin tokaista: "Tässä ei Raamatuita tarvita", "Voi mikä saasta, voi tuota pimeyttä, olet Raamatulla sekoittanut itsesi", kun vääristä hengistä syytetty oli kysynyt Raamatun perusteita hoitokokouksille.
Suviseuraradiota kuunnellessa monet puhujat pyysivät hyvinkin liikuttuneen oloisina syntejään anteeksi. Varmasti suviseuroja kuunteli monet muutkin Ry:ltä vainojen aikoina lähteneet ja sieltä poistetut henkilöt. Eikö kenenkään puhujan tai muiden tuomareiden omatunto vieläkään kolkuta siitä, mitä tuomion sanoja tuli kokousten aikoina puhuttua?
Raamatun mukaan kaiken muun saa anteeksi, mutta pilkkaa Pyhää Henkeä vastaan ei saa, koska siitä ei tule synnintuntoa.
Meidän tulee kuitenkin muistaa , että Jumala on meidän jokaisen Ylin Tuomarimme.
Pääsenkö hoitokokoukseen?
Et pääse!
E. P. (ehkä pappi)
Ei Pääsyä!
E. P.