Olen kolunnut tanssikursseja parin vuoden ajan ja tulos on ollut aika surkea. Menin aivan äsken jonkun pikkukylä tanssikurssille missä oli joku tuntematon ohjaaja ja ajattelinkin sinne mennessä että taas turhaa puurtamista. Joku siinä aulassa jo totesi että "täällä oppii tanssimaan vaikka täällä ei mitään opetetakaan". Vielä siinä ajattelin että taitaa olla taas yksi turha kurssi muiden turhien kurssien joukossa.
Pelkoni oli täysin oikea. En todellakaan oppinut yhtään mitään. Ehkä jotain opin - opin tanssimaan.
Pelkoni oli täysin oikea. En todellakaan oppinut yhtään mitään. Ehkä jotain opin - opin tanssimaan.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Kyllä se on kuitenkin aina niin ollut, että jopa tanssikurssin aluksi opettajat ovat avoimesti myöntäneet, että 50 % osallistujista (mikäli on tasaparit) ei tule oppimaan tälläkään kurssilla tanssimaan, sillä naiset osaavat luonnostaan tanssia jo.
Kurssilaiset voivat syyttää vain itseään kun vaativat hurjan määrän kuvioita ja tanssimaan oppimisella ei niin väliä. Suuri kuvioiden määrä tekee tanssista yleisesti aika jäykkää, kun koko ajan on mielessä että "mikähän kuvio tulee seuraavakai".
Tanssin tekniikan opettamisen ongelma kulminoituu siihen, että sellainenkin ihminen, joka ei eläessään ole tanssiaskelta nähnyt edes otettavan, hallitsee tanssin tekniikan täysin. Kävelyssä, juoksussa ja paikoillaan ollessa pätevät tismalleen samat tekniikkasäännöt kuin tanssissa. Kuuluisin esimerkki tästä on tanssikursseilla niin sanottu vastaliike, jonka ihminen tekee kaikkialla muualla paitsi ei tanssikurssilla vaistomaisesti. Tanssikurssilla ja tansseissakin yksinkertaiset ja päivänselvät asiat jostain syystä monimutkaistuvat ja vastaliikekin jää ankarasta pähkäilystä huolimatta tulematta, jolloin ihminen alkaa kävelläkin ihan väärin.
Vaikka punaisessa liikennevalossa vihreätä valoa odottava, paikoillaan oleva jalankulkija asettaa vaistomaisesti painonsa oikealle (tilanteesta riippuen oikea jalka voi olla myös vasen) jalalle, niin tanssikurssilla hänen painonsa asettuu paikoillaan ollessa erittäin suurella todennäköisyydellä väärälle jalalle eli juuri sille jalalle, jolla hän aikoo ottaa ensimmäisen askeleen paikoiltaan lähtiessä.
Mikä mahtaa olla arvoisan tekniikkaraadin käsitys siitä, miksi ylipäätään on mahdollista opetella pisimmänkin kuviteltavissa olevan kuviosarjan yksittäiset kuviot yksi kerrallaan? Siis lähtien kuviosarjan ensimmäisestä kuviosta toistamalla sitä niin kauan, että se alkaa sujua ja siirtymällä sen jälkeen seuraavan kuvion toistamiseen jne, jne, ... ja lopulta tehdä kaikki kuviot putkeen?
Rohkeasti vain kaikki pohtimaan! Täällä ei voi saada typeryksen leimaa otsaansa, ellei esiinny omalla nimellä ja ole useimpien mielestä pahasti hakoteillä.
Mikäli omalla nimellä esiintyminen kuitenkin on joillekin kynnyskysymys, niin täälläkin pätee omalla nimellä esiintyessä sama sääntö kuin muualla: nimittäin, jos on useimpien mielestä hakoteillä, kannattaa myöntää olleensa ehkä sittenkin väärässä, jolloin useimmat muut pitävät omalla nimellä väärässä ollutta todella järkevänä. Tietysti jos provokaattoripooli väittää, että on mukamas totaalisen väärässä, niin sitten ei kannata ainakaan omalla nimellä muualla myöntää.
Tässä olisi ilmeisesti gradun paikka, koska selvästikään kuviosarjan opettamista eikä oppimistakaan ole tultu ajatelluksi siitä oppimistapahtumalähtökohdasta käsin, että yksittäin opetellut, täysin erilliset kuviot todellakin voi lopulta tanssia peräkkäin eli putkeen. Tai siis on tultu, mutta miksi näin on mahdollista kuviosarjan oppimistilanteessa menetellä, ei ole tultu. Tähän mennessä on ilmiselvästi tultu ajatelleeksi kuviosarjan oppimista vain nypläämällä ja hiplaamalla sekä koplaamalla että komppaamalla.
Gradussa siis pitäisi selvittää eli tuoda laajaan tanssiharrastajatietoisuuteen, mikä muu musiikin ohella ja jopa sitä tukevammin liittää yksittäisenä varsinkin oppimistilanteessa tarkasteltuna täysin erillisen kuvion kuviosarjan muihin kuvioihin. Mikä on tämä liima eli glue?
Kuviosarjan tanssimisella ei ole mitään varsinaista tekemistä sen kanssa, mihin sävellykseen se tanssitaan: kuviosarjaa tai osia siitä voi tanssia mihin tahansa sävellykseen. Hyvällä muistillakaan ei ole varsinaista merkitystä kuviosarjan onnistuneelle tanssimiselle, ellei tiedosta, mikä yhdistää niitä kuvioita. Käsi se ei kuitenkaan voi olla, sillä käsi yhdistää kahta kuviosarjaa tanssivaa. Vartalosta ei myöskään voi olla kysymys, koska kumpikin kuviosarjaa tanssiva, käsiensä yhdistämä tanssija tanssii kuviosarjaa omalla vartalollaan. Eikä rytmi: moni esimerkiksi perinteisen valssin tanssija voi saada pyyhkeitä siitä, että tanssii perinteiseen valssiin kädenalitanssikuviosarjaa.
Nopeimpiin "suomalaisiin" valssikappaleisiin kädenalikuvioin tanssittu kädenalivalssi on haastavan nopea, mutta leppoisammat keinuvat ja aaltoilevat suomalaiset valssit sopii erittäin hyvin tanssittavaksi kädenalivalssina.
Näin se vaan on, mutta keskustelun avaaja ei ole oppinut tanssikursseilla mitään. Tämä voi johtua siitä, ettei hänen käymiensä tanssikurssien opettajillakaan ole ollut mitään käsitystä siitä, mikä liittää kuviosarjojen kuviot toisiinsa. Minkä tahansa tanssin perusaskel on eräs kyseisen tanssin kuvioista eikä perusaskeleesta voi edetä mihinkään muuhun kuvioon, ellei millään tasolla (päänupissa eikä esim jatkotasolla) ole sisäistänyt kuvioita toinen toisiinsa liittävää tekijää.
Tärkeä tiedotus eli välihuomautus kenties juuri sinulle, joka ehkä jo jonkin aikaa olet malttamattomana odotellut, että kirjoittaisin tähän, mikä tuo kuvioita toinen toisiinsa yhdistävä tekijä on. Ei minulla ole pienintäkään aikomusta kirjoittaa sitä tähän itse: tarkoitukseni oli nimittäin saada kenties juuri sinut pohtimaan tätä asiaa itse eli omilla aivoillasi ja sen jälkeen kirjoittamaan sen tekijän seikkaperäisesti selostettuna tähän näin! Jos olisin kirjoittanut sen itse tähän näin, niin moni olisi todennut, että selostus näin olennaisesta tekijästä oli yllättävänkin lyhyt ja kauhean helppotajuinen.
Eli vinkkinä kaikille kuvioita toinen toisiinsa yhdistävästä tekijästä hämmästyneinä pohtijoille: kaikkein yksinkertaisin selitys on tässäkin tapauksessa oikea.
Onhan hän sentään oppinut tanssimaan. Se ei yleensä kuviohurjastelutunnilla onnistu.
Tanssinopettajan pitäisi tosiaankin ensin tiedustella opetusryhmältään, sattuisiko kukaan tietämään, mikä se on, kun yhdistää niitä kuvioita toisiinsa ja todeta, että tässä kohdassa kaikki ne, jotka tietävät, voivat nostaa kätensä ylös ja tulla tänne tanssiopetuspiirin keskelle vuoron perään selittämään sen kaikille muillekin demonstraatiota unohtamatta. Jos kukaan ei viittaa, niin sitten on vaan syytä kerrata sitä perusaskelta ja kaikessa rauhassa sitäkin, kuinka siihen perusaskeleeseenkin päästään, vaikka joku vaatisikin heti lisää uusia kuvioita.
Lueskelin erästä hyvää keskustelua bugg-nimisestä tanssista. Todennäköisesti siellä joku kohta keksii pukea yksinkertaisiksi sanoiksi sen, miksi yksittäiset kuviot on mahdollista tanssia putkeen, sillä niin lähellä siellä jo ollaan tässäkin pohdittua kuvioita toinen toisiinsa yhdistävää tekijää oltu. Pyörimiset ja vasemmat ja oikeatkin käännökset on kuvioina hienosti sielläkin erillisinä selitetty, mutta ei sitä, mikä ne yhdistää joustavasti eikä siis vähääkään riuhtovasti toisiinsa.
Ei ole olemassa määriteltyjä kuviosarjoja.
On tietenkin kuvioita mitkä vaatii kuvion aloitusta ennakoivan linkin mikä mahdollistaa kuvion aloituksen. Ja on myös kuvioita mitkä loppuu niin että loppuun tarvitaan linkki mikä mahdollistaa tanssin normaalin jatkumisen.
Ilman koreografiaa tanssittaessa ei ole ennalta määrättyjä kuviosarjoja. Satunnainenkin kuviosarja muodostuu yksittäisistä kuvioista. Minunkin puolestani voimme nimittää näitä yksittäisiä, satunnaisessakin järjestyksessä tanssittavia kuvioita toinen toisiinsa liittävää tekijää "linkiksi", kuten asian lyhyesti ja ytimekkäästi ilmaisit. Tuo linkkihän tekee mahdolliseksi opetella yksittäisen kuvion ja lopulta liittää sen mihin tahansa kuvioon eli alkaa tanssia erillisinä opetellut kuviot yhtenä kokonaisuutena.
Mutta mikä tämä linkki mahdollisimmankin lyhyesti ja siten helposti ymmärrettävästi sanottuna on?
....mutta oppi tärkeimmän - oppi tanssimaan.
Jos nyt oletetaan, että seuraajalla ei ole mitään tietoa tulevasta kuviosta, ja halutaan linkittää seuraava kuvio toisen kuvion jälkeen, viejän tulee pystyä "preppaamaan" seuraaja eli valmistelemaan seuraava kuvio juuri ennen juuri tehdyn kuvion loppua. Esim. tyttö käden ali, jättää käden ylös, jonka jälkeen itse menee sieltä alta. Riippuu täysin tulevasta kuviosta, mitä pitää tehdä. Jos osaa viedä tulevan kuvion, pitäisi myös periaatteessa pystyä itse älyämään, millainen prepin pitäisi olla. Ensi viikonloppuna on Somerolla pääsiäisleiri, jossa ainakin vuosi sitten linkattiin yhteen kuvioita. Saa nähdä, mitä on tänä vuonna luvassa.
Lisäisin tähän kuviokeskusteluun, että tärkein on aina kunkin tanssin
perusaskel. Tanssipaikoilla, jossa on ruuhkaa monien kuvioiden
tekeminen on suorastaan mahdotonta. Monet tanssilajit ovat näyttäviä
vähilläkin kuvioilla esim. cha-cha ja useimmat lattarit.
Lahdessa oli eräs kielenkääntäjä-nulkki, jolle täytyi piirtää liidulla cha-cha-askeleet Tonttila-salin lattiaan ja silti on kulunut 12 vuotta ja jälki on mitä on.
Liipola on pyörinyt 22 vuotta ympyrää turhaan.
Liipola ei turhaa ole pyörinyt on saanut sadat teini tytöt märäksi
Vielä kun opit kirjoittamaan, niin olet tämän saitin perusväkeä.
qq=====} '''''''''' (")
Fusku on hyvä esimerkki. Miksi se pitää pomppia musiikkiin sopimattomalla pomppimiskaavalla. Kun lopettaa sen pomppimisen ja tanssii pomppimisen sijaan musiikin mukaan, niin heti huomaa tanssin olevan selvästi helpompaa ja svengaavampaa. Ja ilman pomppimista fuskun voi tanssia monipuolisempaan musiikkilajien kirjoon, kun sen pomppimisfuskun voi tanssia vain aika rajattuun musiikkiin.
Tuo on totta. Paino päkiöillä ei missään nimessä tarkoita missään lajissa sitä, että vähänväliä pitää seisoa ja kävellä varpaillaan oikeaoppisesti. Vaikka kantapääkin olisi lattiassa, niin paino on hyvä pitää päkiöillä.
Olisi kiva tietää niiden pitkään esim jive tanssineiden pitkännivelen kunnosta luulen että monilla on alkanut oireileen ja tiedän 4 tuttua keiden niveltä on operoitu, iät 40-60?
Ai niin, minulla jo oireilee ja siksi päkiätanssilajit jäävät kokoajan vähemmälle, onko kenelläkään myöskään hyviä keinoja oireiden vähentämiseen?
Mitä paksumpi kengän pohja, sitä pidempään päkiän kohdalla jalkaterän alapuolella siis sillä puolella, joka on lattiaa vasten, riittää lihaa. Sitten, kun se lihan on jalkaterästä siltä kohtaa haihtunut, monasti liian ohuen kengänpohjan takia ennenaikojaan, ei pysty enää pitämään painoaan päkiällä edes erikoisvalmistetun kengänpohjallisen avulla. Tanssikengät, joissa päkiä ja kantapäätuet on eroteltu omiksi täysin erillisiksi osastoikseen, jotka on saatu näyttämään kengältä joustotikkaamalla osastot yhteen sopivan värisellä kangaspalaselle, repivät hajalle jalkaterän päkiän ja kantapään välistä.
Päkiän rasittumista ehkäisee oikea askellus: laske tanssiessa paino tasaisesti koko päkiälle, ei sen sisäsyrjälle.
Oireisiin auttavat ja niiden pahenemista ehkäisevät mm. jalkaterän lihasten vahvistaminen jumppaamalla sekä riittävän tilavat kengät. Ja jos jostain löydät, hanki tanssi- ja tarvittaessa muihinkin kenkiisi Poron® -nimisestä materiaalista valmistetut erittäin ohuet, mutta tehokkaasti iskua vaimentavat pohjalliset.
Parhaan avun saat varmaankin jalkaongelmiin erikoistuneelta fysioterapeutilta.
Kiittää.
Ei hyvä jos fuskun opettaa foksin intensiteetillä. Silloin oppii kaksi tanssia samalla vaivalla ja siitä ei tanssin opettajat tykkää, kun työt vähenee.
Tanssinjärjestäjät ja kouluttajat elävät latvoista.
Zepe ei osaa opettaa.
Jos et opi mitään, niin saat olla ilman pystyseksiä!
Opin tanssimaan - ei ongelmaa.
Olen huomannut että monet kuviot muodostuu aivan itsestään kun vaan vaihtelee askelten pituuksia, kestoja ja suuntia. Just niitä samoja kuvioita mitä opettajat opettaa viikkokausia ja kukaan ei opi mitään.
Noista päkiävaivoista kannattaa mennä keskustelemaan urheiluvammoihin erikoistuneen työterveyslääkärin kanssa. Sain saman tien jumppa- ja venyttelyohjeet, jotka tehosivat. Lääkäri tai fysioterapeutti osaa neuvoa, mikä lihasryhmä siinä kelläkin vaivaa. Olin yritellyt ensin noita pohjallisjuttuja, mutta ne eivät auttaneet.
Asioiden oppiminen on salakavalaa, se tapahtuu aivan huomaamatta. Tuntuu, ettet tänäänkään oppinut mitään, mutta yht´äkkiä havaitsetkin osaavasi jos jotakin.
Lihasmuisti vaatii älyttömät määrät (kymmenen tuhatta) toistoja muodostuakseen automaatioksi.
Älä siis yhtään häkelly jos et tällä kurssilla "oppinut mitään." Miehille (=viejille) tämä kaikki on vielä kahta työläämpää kun pitää huolehtia tanssin koreografiasta, seurustelusta, väistelystä, musiikin tulkinnasta jne.
Ei minulla ollut tavoitteenakaan oppia mitään muuta kuin tanssimaan. Sen opin ja mielestäni hyvin ja se riittää minulle tanssilavatarpeisiin. Turhaa painolastia en kaipaa.
se minkä oppii sitä ei tarvi
Ei ole rytmitajua eikä sävelkorvaa. Minkäs teet. Pyörin kuin rautakanki kivikossa. Oikea puupölkky.