olla etäisyyttä? Onko yhden ominaisuuksia etäisyys vai vaatiko etäisyys aina kaksi? Entä ajateltuna vaikkapa fysikaalisen kappaleen rajoja ja valon kulkua, onko kappale määriteltävissä sitä kautta etäisyyden omaavaksi. Entäs jos puhutaan pienemmistä, vaikkapa hiukkasista, esim. elektronista, voiko elektronilla, yhdellä, olla etäisyys? Entä matemaattisesti, onko sellaista käsitettä matematiikassa kuin yhden kappaleen etäisyys?
Voiko yhdellä kappaleella/oliolla
hulluhullumikäsmuu
31<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Tämä ei ole vastaus vaan kysymyksen herättämä lisäkysymys. Jos neliö litistetään kuin pahvilaatikko, miten sen pinta-alalle käy. Matemaattisesti siitä tulee jana, jonka pituus on kaksi kertaa laatikon sivun pituus. Mutta sillä ei ole enää pinta-alaa ollenkaan. Mihin se häviää. Sama koskee litistettyä ympyrää. Miten sen pituus muuten lasketaan? Kun pahvilieriötä painaa, se venyy soikeaksi kunnes painuu kasaan. Matemaattinen ympyrä menettää pinta-alansa samoin kuin neliö.
Miten mustassa aukossa toimii luonnonlait kun siellä ei etäisyyttä? Pikkasen sama ongelma taitaa olla alkuräjähdyksessä ennen alkuräjähdystä.
Nykytiedon mukaan singulariteetissa paikallinen aika-avaruus romahtaa kasaan, jolloin, vaikka luonnonlait eivät sinänsä lakkaa olemasta, niiden merkitys katoaa tilassa, joka ei ole tila: ei ole etäisyyksiä, aikaa, ainetta eikä avaruutta.
Big Bang loi energian ja materian lisäksi avaruuden ja ajan. Ennen sitä ei ollut mitään muuta kuin ei-missään vilahtelevia kvanttifluktuaatioita. Epävarmuusperiaate käsittääkseni edellyttää, että kvanttifluktuaatiota, eräänlaista kaikkeuden "tyhjäkäyntisirinää" on oltava kaikkialla, myös ei-missään.
Voi olla vaikea kuvitella ei-mitään: sillä ei ole ominaisuuksia, ei ole kylmä eikä pimeä, kun ei ole mitään.
"Ääretön" on mielestäni sen verran iso juttu, että mikään ei voi olla ääretön. Ei-mikään ei voi olla muuta kuin ääretön, vaikka sillä voi olla ja onkin rajoja. Juuri päinvastoin kuin maailmankaikkeudellamme. ;)
Luin joskus fysiikkaa käsittelevästä kirjasta että maailmankaikkeus on ääretön mutta rajallinen. Onko siis niin, että jos kiikaroimme täältä kaikkeuden rajoilla poispäin kiitävää avaruusalusta, niin sen nopeudesta riippumatta se näyttäisi jähmettyneen paikalleen kuin hyönteinen meripihkassa. Omasta mielestään aluksen miehistö kiitäisi huimaa vauhtia eteenpäin.
Ja vielä kuvaava esimerkki universumin laajenemisesta on täplät ilmapallossa. Kun siihen puhalletaan ilmaa, täplät erkaantuvat toisistaan. Missään ei kuitenkaan ole keskipistettä, vaan jokaisesta täplästä katsottuna toiset tuntuvat loitontuvan.
Ylempiä ulottuvuuksia on mahdoton kuvitella. Hannu Karttusen hienossa kirjassa 'Tiedettä kaikille: Matematiikka' kuvataan kuinka me näkisimme aurinkokunnan läpi vaeltavan neliulotteisen "hyperpallon": se olisi tyhjästä ilmestyvä pallo, joka kasvaisi täyteen mittaansa ja sitten kutistuisi olemattomiin.
Maailmankaikkeus on siis nykytiedon ja -käsitteiden mukaan äärellinen mutta rajaton.
Mitä tämä tarkoittaa? On olemassa teoria, joka kattaa selittävästi universumin?
"ei-mitään" on kuviteltavissa sillä ettei kuvittele mitään eli mennään ulos kantilaisista skeemoista, vai eikö mennä niihin ollenkaan?
Osaatko selittää ymmärrettävästi tyhmälle mikä on kvanttifluktuaatio?
> "Osaatko selittää ymmärrettävästi tyhmälle mikä on kvanttifluktuaatio?"
En. :)
Ei sitä taida osata selittää kansantajuisesti fyysikotkaan, mutta tässä on Wikin melko "tekninen" selostus:
https://en.wikipedia.org/wiki/Quantum_fluctuation
Pääsee kyllä hajulle, jos jaksaa kahlata myös viitteet ja lisäykset lävitse.
Juu, näyttää helppotajuiselta... :)
Etäisyys ei ole ominaisuus, joka kappaleella on. Kappale on samanlainen riippumatta, millä etäisyydellä se on toisesta kappaleesta.
Etäisyys on matemaattinen suure, joka mittana voi olla etäisyys verrattuna toiseen etäisyyteen. Ts. etäisyyksien suuruutta voidaan ilmaista jollakin luvulla toisiinsa vertaamalla.
Kappaleella voi olla myös koko, jota voidaan verrata etäisyyksiin, mutta ainoalla kappaleella ei ole etäisyyttä mihinkään.
Eikö voi ajatella kappaleen rakentuvan etäisyydestään? Ja tästä "alkuetäisyydestä2 miettiä suhteita muihin etäisyyksiin?
P.S. En tiedä miksi aivoni kysyvät näinkin outoja :)
"Onko yhden ominaisuuksia etäisyys"
Jos olio on jakamaton niin ei mutta jos oloilla on selkeästi erottuvia osia niin kyllä. Voit mitata nenäsi pituuden vertaamalla sitä esim. etusormesi pituuteen.
Eikös toi ole matka :)
Kyllä tähän asti kappaleilla on ollut etu- ja takapuoli. Näin on myös 2-ulotteisella "levyllä". Käytännössä tälläinen on 1-atomikerroksen paksuinen ja näiden puoliskojen välinen ero on yhden atomikerroksen paksuinen.
Monimutkaisempaa kappaletta kuten ihmistä voidaan kuvata etu- ja takapuolelta.
Mikä tässä oli ongelmana? Onko geometrian alkeet hukassa?
Minkä paksuinen on päässä kuvitellun tason ero etäisyytenä?
Itseasiassa vielä pakko kysyä. Siis pinnat ovat suhteessa toisiinsa etäisyydellä, mutta tällä oliolla ei ole leveyttä? Siis liiskataanko se etäisyys tasoksi jolloin sillä on vain kaksi ulottuvuutta?
Käytännöllisen filosofian kannalta tuhlaat aikaasi vaikka juttusi kelpaavat kyllä aika hyvin analyyttisen filosofian parodiaksi. Nimimerkkisi on myös hyvin osuva.
Okei, kiitos taas kommentista millä ei ole mitään merkitystä missään maailmassa.
Kyllä voi olla. Esimerkiksi metrin etäisyydellä ei tarvitse olla toista kappaletta/oliota.
Ihmisil soon onkelma, mut jos me kyöpelit kattotaan niiku peilist, meillon ihan selvä etäisyys itteemme, sil kummallakaan puolel peilipintaa ei oo mitään, vaik etäisyys on selvä. Mollaan siis samallaisii. Mut jos ihminen kattoo itteensä peilist, niin toisella puolella on ihminen ja toisel ei mitään, mitä nyt varsinkin aamulla vaan kurja kuvatus.
Jos aloittaja ei ole trolli niin:
"Etäisyys" käsitteenä tarkoittaa aina relaatiota eli kahden tai useamman erillisen pisteen/kappaleen suhdetta. Yhden kappaleen etäisyys ei ole siis mielekäs eikä looginen ajatus.
Tämä suhde edellyttää aina jonkinlaista avaruudellista koordinaatistoa eli vähintään 2 ulottuvuutta. Yksiulotteisessa maailmassa ei voi olla avaruudellista relaatiota mihinkään. Se on piste.
Oikeastaan käsite "etäisyys" ei ole myöskään kovin mielekäs ilman jotain havaitsijaa.
Edellisessä on virhe. Piste on 0-ulotteinen eli etäisyyteen tarvitaan yksi ulottuvuus, 2-ulotteinen on taso jolla on pinta-ala.
Siis etäisyys on yksi ulottuvuus? Miten piste on ei ulottuvutta? Tuntuu sille, että mikä onkaan, on siten että ulottuvuus.
Ei. Etäisyys käsitteenä edellyttää vähintää yhden ulottuvuuden eli esim. viivan tai janan kahden pisteen välillä.
Jätän sinut nyt pohtimaan ihan itse tätä....
"Etäisyys käsitteenä vaatii..." siis. Ei yleisesti. Selvä, thänks.
Menepä peilin ääreen ja ryhdy ajattelemaan. Onko se peilin näkymä sinun etu- vai takapuolesi? Ja mikä on peilikuvan etäisyys todelliseen fyysiseen olemukseesi?
Onko sillä peilikuvalla ulottuvuuksia?
Riippuu kummin päin seisoo, uskoisin ainakin peilikuvan olevan näkymänä vaikken sitä itse näkisikään. Etäisyys kuvalla on, silloin kun se on kappaleen pinnalla heijastumana, se suhde joka minulla, fyysisenä kappaleena, on heijastukseeni. Se on muuttuva peilin reunoihin asti ja suhteessa siihen miten liikun ja siis niin kauan kuin minä olen sen edessä heijastumassa.
Toisaalta, kyseessä on pelkkä havainto, joten etäisyys on nolla, jos ajatellaan sen olevan havainto päässä. Ellei sitten ajatella informaation summaa distaalisesta ärsykkeestä silmiin ja aivoihin. Silloin sen etäisyys on spatiaalitemporaalinen jakauma.
Peilikuvalla annetussa esimerkissä on ainakin pinta eli sillä on jokin ulottuvuus vaikkei se peilikuvana ole 3D vaikkakin se on teoriana/käsitettynä päässä, tulkittuna, mahdollisesti sellainen. Lisäksi peilikuva liikkuu jos heijastaja liikkuu, eli sillä on aikaulottuvuus.
Miksi tätä piti funtsia...
Korjaan vielä: *spatiotemporaalinen ja *... havaittavasti aika-ulottuvuus.
Se suhde joka kahdella pisteellä on toisiinsa välimatkana. Piste on tässä 4D kappale ja toinen piste pintakappale aikaulottuvuus. Enkä laske peilin ulottuvuuksia fysikaalisena kappaleena sillä käsitän "peilikuvan" ihan vaan sinä peilikuvana.
Tosin olen vähän eri mieltä matkasta ja etäisyydestä sillä etäisyyteni 6:sta kerroksesta parvekkeen alapuolelle on toista kuin matkani sinne, jos olen järkevä ihminen. Välimatka, matka, etäisyys, kuka näistä tajuaa.
Kyllä voi.
Voiko yhdellä kappaleella olla monta pinta-alaa tai monta eri tilavuutta?
ilmapallo ja muut kumppanit? Varsinkin jos sen täyttää viskillä. Tosin ensin pitäisi löytää paineella toimiva viskihana jostain....