http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/86657-nain-kavi-ttiplle-enemmisto-valmiita-myymaan-sielunsakin-amerikkalaisille
ULKOMAAT
|
TTIP
Euroopan parlamentti on hyväksynyt esityksen Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksen, TTIP-sopimuksen. Euroopan parlamentti äänesti TTIP-sopimuksen puolesta äänin 436–241. Mepeistä 32 ei ollut paikalla tai äänesti tyhjää.
Käytännössä Euroopan parlamentti äänesti Euroopan komissiolle annettavista neuvottelulinjauksista ja suosituksista. Suosituksia oli tarkoitus käsitellä jo kesäkuussa, mutta keskustelu ja äänestys päätettiin siirtää myöhemmäksi.
Vapaakauppasopimusta on kritisoitu useissa Euroopan maissa ennen kaikkea siihen sisältyvän investointisuojan takia. Investointisuojan pelätään kaventavan kansalaisten valtaa ja siirtävän sitä yrityksille.
Parlamentin suositus komissiolle neuvotteluihin on se, että investointisuojaan liittyviä asioita käsitellään julkisessa menettelyssä.
Vasemmistoliiton suomalaismeppi Merja Kyllönen arvioi tviitissään ”parlamentin enemmistön olevan valmiita myymään sielunsakin amerikkalaisille”. Kokoomuksen Henna Virkkunen oli päinvastaista mieltä.
– Hyviäkin asioita tapahtuu, Virkkunen twiittasi.
_________________________________________________
Tästä selviää eroamalla EU,sta
ULKOMAAT
|
TTIP
Euroopan parlamentti on hyväksynyt esityksen Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksen, TTIP-sopimuksen. Euroopan parlamentti äänesti TTIP-sopimuksen puolesta äänin 436–241. Mepeistä 32 ei ollut paikalla tai äänesti tyhjää.
Käytännössä Euroopan parlamentti äänesti Euroopan komissiolle annettavista neuvottelulinjauksista ja suosituksista. Suosituksia oli tarkoitus käsitellä jo kesäkuussa, mutta keskustelu ja äänestys päätettiin siirtää myöhemmäksi.
Vapaakauppasopimusta on kritisoitu useissa Euroopan maissa ennen kaikkea siihen sisältyvän investointisuojan takia. Investointisuojan pelätään kaventavan kansalaisten valtaa ja siirtävän sitä yrityksille.
Parlamentin suositus komissiolle neuvotteluihin on se, että investointisuojaan liittyviä asioita käsitellään julkisessa menettelyssä.
Vasemmistoliiton suomalaismeppi Merja Kyllönen arvioi tviitissään ”parlamentin enemmistön olevan valmiita myymään sielunsakin amerikkalaisille”. Kokoomuksen Henna Virkkunen oli päinvastaista mieltä.
– Hyviäkin asioita tapahtuu, Virkkunen twiittasi.
_________________________________________________
Tästä selviää eroamalla EU,sta
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hyvältähän tuo kuullostaa, eritoten se että Euroopan parlamentti linjaa että riitoja ei käsitellä välimiesmenettelyllä vaan julkisella menettelyllä (=käytännössä oikeusistuimessa).
Työpaikkoja tarvitaan ja niitä saadaan investoinneilla.
Työpaikkoja halpatyövoimalla.Hmmm mielenkiintoista miten Usa on saanut EU.kin sekaisin
Mistä sen halpatyövoiman tähän TTIP-sopimukseen tempaisit?
Työehdoista sovitaan ihan muualla.
No niin,varautukaan lisäkurjuuteen suomalaiset
Näin on, töihinhän sitä voi joutua kaljaa lipittävä työtön ressukka! Voi kurjuutta! Ei työpaikkoja saa luoda!
KÖKULMA Kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki ei usko, että TTIP-sopimus hyödyttäisi edes yrityksiä.
Tällä hetkellä Suomessa napistaan maltillisista palkkaratkaisuista. Mikäli Euroopan Unionin ja Yhdysvaltain parhaillaan neuvottelema kauppa- ja investointisopimus (TTIP) hyväksytään, jatkossa paine palkkojen laskemiseen on entistä kovempi.
– Jos sopimus syntyy, Pohjois-Euroopassa tulonjako muuttuu pääoman eduksi työn kustannuksella. Palkat laskisivat rajusti, sanoo kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta.
– Mitään suoraa ja välitöntä vaikutusta palkkoihin ei ole, että sopimus veisi tuhat euroa palkkapussista. Mutta se lisäisi painetta laskea palkkoja.
Kiisteltyä sopimusta on perusteltu juuri sen tuottamalla hyvällä, käytännössä sen tuomalla taloudellisella hyödyllä.
Patomäki kuitenkin toteaa, että jopa TTIP-sopimuksen hyötyjä yrityksille pidetään kiistanalaisina.
– Uskon, että taloudelliset vaikutukset kaiken kaikkiaan ovat pikemminkin negatiivisia, Patomäki sanoo.
– On vaikea myöskään nähdä, miten suurin osa tuotannolliseen toimintaan osallistuvista yrityksistä hyötyisi tästä mitenkään.
Patomäen mukaan raha ei ehkä olekaan tärkein motivaatio.
Kyse on vallasta.”
– Kyse on vallasta. Sopimus loisi yrityksille lisää mahdollisuuksia, hän sanoo.
– Kysymys on myös demokratiasta. Tällä hetkellä voimme säätää lakeja, eikä yhtiöillä veto-oikeutta lainsäädäntöön.
TTIP-sopimus kuitenkin muuttaisi tilannetta.
– Sopimus ei päätä suoraan yhtäkään normia. Neuvotteluissa on kuitenkin käsittelyssä suuri määrä työsuojelu- ja ympäristönormeja, Patomäki sanoo.
Mukana on myös sellaisia säännöksiä, jotka liittyvät tuotteissa oleviin kemikaaleihin sekä geneettisesti muunneltuihin elintarvikkeisiin.
– Nämä kaikki vaikuttavat ihmisten arkielämään. Yhdysvalloissa on vain muutama kymmenen kiellettyä kemikaalia, EU:ssa niitä on yli tuhat, Patomäki antaa esimerkin.
– Yhdysvalloissa periaate on, että kaikki on sallittua, kunnes on todistettu, että jokin on vaarallista. EU:ssa on täysin päinvastoin.
Patomäki pitää ongelmallisena, että sopimuspaketti elää vielä vuosia sopimuksen hyväksymisen jälkeen.
– Virkamiehille annetaan oikeus neuvotella yksityiskohdista jo tehdyn sopimuksen puitteissa, Patomäki sanoo.
– Muodostetaan siis virkamiehistä koostuva lainsäädännöllinen elin, mikä on mielenkiintoista demokratian kannalta.
Sopimuksen yhteydessä on puhuttu paljon myös investointisuojasta, eli siitä että yritykset voisivat haastaa valtioita oikeuteen syrjivästä kohtelusta ja vaatia korvauksia.
– Yritykset voivat haastaa valtion oikeuteen jo nykyisen oikeusjärjestelmän puitteissa. Ne eivät vain kovin helposti saa kompensaatiota, Patomäki huomauttaa.
Sopimuksen myötä syntyvä tuomioelin saattaisi olla suopeampi yritysten vaateille.
Patomäki näkee laajemman kehityskulun, joka johtaa siihen, että kaikki oikeudet ovat yrityksillä ja kaikki velvollisuudet valtioilla.
– Se olisi mielivaltaa ja merkitsisi yhteiskunnan taantumista, hän sanoo.
Heikki Patomäki
Kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki ei usko, että TTIP-sopimus hyödyttäisi edes yrityksiä.
Tällä hetkellä Suomessa napistaan maltillisista palkkaratkaisuista. Mikäli Euroopan Unionin ja Yhdysvaltain parhaillaan neuvottelema kauppa- ja investointisopimus (TTIP) hyväksytään, jatkossa paine palkkojen laskemiseen on entistä kovempi.
– Jos sopimus syntyy, Pohjois-Euroopassa tulonjako muuttuu pääoman eduksi työn kustannuksella. Palkat laskisivat rajusti, sanoo kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta.
– Mitään suoraa ja välitöntä vaikutusta palkkoihin ei ole, että sopimus veisi tuhat euroa palkkapussista. Mutta se lisäisi painetta laskea palkkoja.
Kiisteltyä sopimusta on perusteltu juuri sen tuottamalla hyvällä, käytännössä sen tuomalla taloudellisella hyödyllä.
Patomäki kuitenkin toteaa, että jopa TTIP-sopimuksen hyötyjä yrityksille pidetään kiistanalaisina.
– Uskon, että taloudelliset vaikutukset kaiken kaikkiaan ovat pikemminkin negatiivisia, Patomäki sanoo.
– On vaikea myöskään nähdä, miten suurin osa tuotannolliseen toimintaan osallistuvista yrityksistä hyötyisi tästä mitenkään.
Patomäen mukaan raha ei ehkä olekaan tärkein motivaatio.
Kyse on vallasta.”
– Kyse on vallasta. Sopimus loisi yrityksille lisää mahdollisuuksia, hän sanoo.
– Kysymys on myös demokratiasta. Tällä hetkellä voimme säätää lakeja, eikä yhtiöillä veto-oikeutta lainsäädäntöön.
TTIP-sopimus kuitenkin muuttaisi tilannetta.
– Sopimus ei päätä suoraan yhtäkään normia. Neuvotteluissa on kuitenkin käsittelyssä suuri määrä työsuojelu- ja ympäristönormeja, Patomäki sanoo.
Mukana on myös sellaisia säännöksiä, jotka liittyvät tuotteissa oleviin kemikaaleihin sekä geneettisesti muunneltuihin elintarvikkeisiin.
– Nämä kaikki vaikuttavat ihmisten arkielämään. Yhdysvalloissa on vain muutama kymmenen kiellettyä kemikaalia, EU:ssa niitä on yli tuhat, Patomäki antaa esimerkin.
– Yhdysvalloissa periaate on, että kaikki on sallittua, kunnes on todistettu, että jokin on vaarallista. EU:ssa on täysin päinvastoin.
Patomäki pitää ongelmallisena, että sopimuspaketti elää vielä vuosia sopimuksen hyväksymisen jälkeen.
– Virkamiehille annetaan oikeus neuvotella yksityiskohdista jo tehdyn sopimuksen puitteissa, Patomäki sanoo.
– Muodostetaan siis virkamiehistä koostuva lainsäädännöllinen elin, mikä on mielenkiintoista demokratian kannalta.
Sopimuksen yhteydessä on puhuttu paljon myös investointisuojasta, eli siitä että yritykset voisivat haastaa valtioita oikeuteen syrjivästä kohtelusta ja vaatia korvauksia.
– Yritykset voivat haastaa valtion oikeuteen jo nykyisen oikeusjärjestelmän puitteissa. Ne eivät vain kovin helposti saa kompensaatiota, Patomäki huomauttaa.
Sopimuksen myötä syntyvä tuomioelin saattaisi olla suopeampi yritysten vaateille.
Patomäki näkee laajemman kehityskulun, joka johtaa siihen, että kaikki oikeudet ovat yrityksillä ja kaikki velvollisuudet valtioilla.
– Se olisi mielivaltaa ja merkitsisi yhteiskunnan taantumista, hän sanoo.
Heikki Patomäki
Tottakai kannattavat, napsahtavathan sitten piilotilille Goldman Sachsin poonukset.
katsokaa jenkkejä 80% elää köyhyysrajalla tätäkö te haluatte suomeenkin?
Joo, jenkkien elintaso meille Suomeenkin, kyllä kiitos!
makeaa mahan täydeltä kuten eu jäsenyyden alla luvattiin myös.
Ja myös saatiin. Elintarvikkeiden hinnat laskivat, saatiin matala korkotaso, arvonsa säilyttävä valuutta, taloudellakin meni hyvin kunnes maailmanlaajuinen lama iski myös EU:hun, ...
lama kun lähti usan asunto kuplasta kun löysällä velkarahalla homma lähti käsistä samasta kuplasta myös euromaat kärsivät.
Juuri näin. Jenkit töpeksivät, muu maailma kärsii. EU:ta on turha haukkua tästä lamasta.