Joissakin veneissä on itseskuuttaava folk. Miksi jalusköysi menee kksinkertaisen purjeelle? Skuuttikiskolta purjeelle jossa on pylpyrä ja sitten sieltä takaisin?
Fokan jalusköysi
Ymmärräei
14416
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Fokan skuuttivaunun pitää pystyä liikkumaan kiskon päästä päähän silloinkin, kun purje on jalustettu tiukaksi. Ylläkuvattu systeemi on yleinen tapa tämän järjestämiseksi.
Toinen tapa on yksinkertainen skuutti, joka on kiinni purjeessa ja menee skuuttikiskolta joko keulassa tai mastossa olevan kääntöplokin kautta ja sieltä vinssille. Myös tämä tapa sallii skuuttivaunun liikkumisen tiukastikin jalustettuna. Edeltyksenä toki, että kääntöploki on riittävän kaukana vaunusta ja kiskon kaarevuus on mitoitettu oikein.
Yksi ero järjestelmissä on kitka. Avaajan mainitsemassa järjestelmässä on enemmän kitkaa kuin yllä kuvatussa toisessa menetelmässsä ja se heikentää toimivuutta heikossa tuulessa. Toisaalta kääntöploki keulassa voi olla mahdoton jos välissä on esteitä (doradeventtiili tms). Näistä ja muista syistä näkee aika paljon erilaisia ratkaisuja
Millähän perusteella toisessa järjestelmässä on enemmän kitkaa, jos molemmissa on täsmälleen yhtä monta samanlaista plokia, ja köyden kulmanmuutos plokissa myös sama?
180 asteen kulma on toisessa keulassa tai mastossa, ja toisessa vastaavasti jaluskulmassa. Tällä ei ole vaikutusta kitkaan.
Jos kääntöploki on keulassa tai mastossa, ainut vastakäännöksissä kitkaa aiheuttava osa on ST-kiskolla liikkuva skuuttivaunu. Itse skuutti ei liiku plokeissa, ainoastaan keulan/maston ploki kääntyy muutaman asteen verran, mikä on kitkan kannalta merkityksetöntä.
Aloittajan mainitsemassa ratkaisussa skuuttivaunun lisäksi kitkaa aiheuttaa myös kireällä oleva skuutti, joka juoksee kolmen plokin läpi skuuttivaunun liikkuessa, sekä tietenkin myös näiden plokien pyörimiskitka.
Aloittaja ei missään mainitse että skuutti liikkuisin plokien läpi skuuttivaunun liikkuessa, se on ihan omaa keksintöäsi, eikä perustu tässä ketjussa annettuun tietoon.
Siis jalusköyden pää kiinni skuuttivaunun plokin hunsvontissa, josta se kulkee jaluskulman plokin kautta ja sen jälkeen skuuttivaunun plokin kautta. Näin saadaan kaksinkertainen välitys, eikä jalus todellakaan liiku plokien läpi skuuttivaunun liikkuessa kiskolla.
Käyhän se niinkin, mutta kuten muut ovat jo maininneet, lisävälityksestä ei välttämättä ole hyötyä jos skuuttia kuitenkin kiristetään vinssillä. Itse en ainakaan ole kokenut sille tarvetta. Yleensä on myös hyvä välttää skuuttikulmassa olevia plokeja, jotka saattavat tehdä pahaa jälkeä purjeen lepattaessa. Tein oletukseni tältä pohjalta.
Aloittaja viestin sanamuoto kyllä kattaa molemmat vaihtoehdot, sikäli olet oikeassa.
Käsitääkseni aikaisemmat vastaukset, vaikkakin ihan oikein ST -kiskosysteemin toimintaa kuvaavat, eivät vastanneet aloittajan kysymykseen: "Miksi skuuttikiskolta purjeelle ja sieltä plokin kautta takaisin". Vastaus: Tämä talja puolittaa tarvittavan skuuttausvoiman. Hyvä ratkaisu kovalle tuulelle, mutta kevyille kenties tarpeeton.
?? Selityksesi voi olla sinänsä oikea, mutta tuntuu hiukan oudolta. Vinssillähän keulapurjeen skuuttia kiristetään, joten jos tuollainen viritys on tarpeen, tuntuisi, että vinssi on alimitoitettu.
Kokeilin veneessani ensin järjestelyä, jossa skuttaan kulkee keulablokin kautta skuuttikiskon skuuttivaunun bokiin ja sieltä edelleen purjeenskuuttikulmaan. Ei toiminut vaan vaunu jumitti akuutin ollessa kireä. Akuutti kanpesi vaunua siten ettei se kulkenut kunnolla. Kun laitoin köyden kulkemaan keulablokilta skuuttikulmassa olevan blokin kautta vaunulle ja sieltä takaisin skuuttikulmaan, ongelma poistui.
Siis skuutti eikä akuutti, saamarin väärin arvaava tekstinsyöttö oli päällä
Ja sitten vähän off-topic, kun näistä termeistä näkee aina välillä kinattavan. Esimerkkinä nyt juuri tuo skuutti vs. jalus. Rupesin eilen kotiinpäin seilaillessa miettimään, että eikös loogisin suomenkielinen nimitys olisi "säätököysi"?
Ei, sillä purjetta voi säätää monella köydellä. Jo fallilla voi säätää purjeen muotoa.
Aloittajan jalusköysi on suomalainen vastine. Ei kannata keksiä uutta.
Vähän tarkennusta tuohon kitka- asiaan. Aloittaja on todennäköisesti nähnyt skuuttausjärjestelyn jossa skuutti ei mene ollenkaan keulaan vaan kiskon päistä/päästä taaksepäin vinssille tai vaihtoehtoisesti molemmille puolille. Siis skuutti vinssiltä kiskon päähän, siitä vaunulla olevalle tuplaplokille, purjeessa olevan plokin läpi takaisin ja toiseen päähän kiskoa.
Tässä järjestelyssä kitka on haittana, nimenomaan kevyellä ei vaunu tahdo siirtyä puolelta toiselle. Laadukkaat laakeriplokit ja venymätön dyneemaskuutti auttaa.