Masennuskohtaus

Tsempit. Kyllä se joku päivä koittaa sullekin.

Ymmärrän. Minulta mennyt paljon elämää hukkaan, kun masennus on ottanut osansa. Terveet ihmiset eivät ymmärrä, että tämä todella on vakava sairaus, eikä lorvailua.

Luin tuossa, että olisi pitänyt hakeutua hoitoon jo muutaman kuukauden jälkeen. Olen ollut masentunut, ahdistunut ja sekava jo ainakin 7-vuotta. Mitään ei ole tehtävissä. On niin paljon jäänyt rakentamatta itsessäni. Jatketaan samaan malliin siis.

Varmaan iso ongelma, mutta ainoa ulospääsy on alkaa jollain keinoa ahttelmaan elämää ja saatava voimia. Raaka totuus on, että ei naiset tule sinua kotoa hakemaan ja harva haluaa masentunutta rakkaakseen. Ihan varmasti sinullekin rakas löyty ja vedä itsesi kaikilla voimilla ulos kotoa ja hiljalleen ala liikkua muiden ihmisten seurassa. Hakeudu verrtaistukeen ja mihin tahansa yhdistykseen, jossa on muita ihmisiä. Helposti tietysti sanottu täältä, mutta se on ainoa mahdollisuus. Moni muukin on masennuksesta selvinnyt ja vain itse siihen pystyy, kukaan muu ei voi sinua parantaa. Tsemppiä!

Olen koko kasvuikäni elänyt yksin tunteideni kanssa. Ilman ainuttakaan myötätunnon osoitusta. En syytä ketään koska olen niin ailahteleva että samaistuminen minuun on mahdotonta. En pysty enää olemaan mitään.