Tein tänne aiemmin avauksen kun paineet silmissäni olivat koholla. Nyt yhteenvetona kerrottakoon että optikolla käynnin yhteydessä paineet olivat molemmissa silmissä 28. Ohjattiin silmälääkärille. Paineet yli 30. Silmiin tehtiin tarkat tutkimukset ja kaikki näkökentässä ovat ok eikä ole vaurioita vaan omaan terveet silmät. Viimeinen käynti lääkärissä näytti tulokseksi 24 ja 26. Eli paineet ovat koholla koska maksimi suositus olisi arvoltaan 21. En saanut lääkitystä vaan ohjeen että painetta olisi syytä seurata.
Nyt sitten asia miksi tunnen roikkuvani löysässä hirressä. Näkö tottakai on jokaiselle näkevälle ykkös asia eikä sen kanssa haluaisi leikkiä. Olen huolissani silti paineesta mutta... Lääkäri sanoi koska silmäni ovat täysin kunnossa ei kannata valtiolle kallista lääkitystä aloittaa (kela korvaa täysin kaikki silmänpaine tautia koskevat hoidot) Hoito olisi kallista. Nyt mulle herää kysymys että koska hoito pitäisi aloittaa ja vastaus mielessäni on silloin kun silmissä on jo vakavaa näkökenttää rappeuttava vaurio. Eli miksi ennalta ehkäisevä hoito ei kannata vaan hoito vasta silloin kun kaikki menee jokatapauksessa huonompaan suuntaan? Silmänpainetautiahan ei voida hoitaa kuntoon mutta sairauden etenemistä voidaan hidastaa. Okei mulla on nyt arvot lievästi punaisella mutta en saa niihin b todistusta joten seuraavaksi odotetaan kunnes nyt terve näkökenttäni vaurioituu jolloin saan b todistuksen ja hoito aloitetaan. Homma on periaatteessa sama kun potilaalla todettaisiin hyvänlaatuinen syöpäkasvain joka olisi leikattavissa mutta jota ei kalliin leikkauksen takia kannata suorittaa kuin vasta silloin kun se muuttuu pahan laatuiseksi jolloin kaikki on osittain jo myöhässä mutta toipumiseen on vielä joidenkin prosenttien mahdollisuus. Jos olisin elämäni ehtoo puolella en kantaisi niin suurta huolta asiasta koska tietojen mukaan ensimmäisestä näkökenttä vauriosta mahdolliseen sokeutumiseen menee painetaudissa 20-30 vuotta. Ikää mulla kuitenkin 34 joten haluaisin nähdä vielä päälle viisikymppisenäkin. Toisaalta oli kiva kuulla että vaurioita ei ole ja silmät toimii normaalisti ja haluan luottaa lääkäriin mutta ei fiilis kiva ole kun odottaa vaan ensimmäisiä mahdollisia vakavia vaurioita silmissä jolloin vasta hoitoon on edellytykset.
Nyt sitten asia miksi tunnen roikkuvani löysässä hirressä. Näkö tottakai on jokaiselle näkevälle ykkös asia eikä sen kanssa haluaisi leikkiä. Olen huolissani silti paineesta mutta... Lääkäri sanoi koska silmäni ovat täysin kunnossa ei kannata valtiolle kallista lääkitystä aloittaa (kela korvaa täysin kaikki silmänpaine tautia koskevat hoidot) Hoito olisi kallista. Nyt mulle herää kysymys että koska hoito pitäisi aloittaa ja vastaus mielessäni on silloin kun silmissä on jo vakavaa näkökenttää rappeuttava vaurio. Eli miksi ennalta ehkäisevä hoito ei kannata vaan hoito vasta silloin kun kaikki menee jokatapauksessa huonompaan suuntaan? Silmänpainetautiahan ei voida hoitaa kuntoon mutta sairauden etenemistä voidaan hidastaa. Okei mulla on nyt arvot lievästi punaisella mutta en saa niihin b todistusta joten seuraavaksi odotetaan kunnes nyt terve näkökenttäni vaurioituu jolloin saan b todistuksen ja hoito aloitetaan. Homma on periaatteessa sama kun potilaalla todettaisiin hyvänlaatuinen syöpäkasvain joka olisi leikattavissa mutta jota ei kalliin leikkauksen takia kannata suorittaa kuin vasta silloin kun se muuttuu pahan laatuiseksi jolloin kaikki on osittain jo myöhässä mutta toipumiseen on vielä joidenkin prosenttien mahdollisuus. Jos olisin elämäni ehtoo puolella en kantaisi niin suurta huolta asiasta koska tietojen mukaan ensimmäisestä näkökenttä vauriosta mahdolliseen sokeutumiseen menee painetaudissa 20-30 vuotta. Ikää mulla kuitenkin 34 joten haluaisin nähdä vielä päälle viisikymppisenäkin. Toisaalta oli kiva kuulla että vaurioita ei ole ja silmät toimii normaalisti ja haluan luottaa lääkäriin mutta ei fiilis kiva ole kun odottaa vaan ensimmäisiä mahdollisia vakavia vaurioita silmissä jolloin vasta hoitoon on edellytykset.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Seuranta on ilmeisestikin aika yleistä tämän sairauden kohdalla. Kuulemani perusteella Glaukooma etenee hyvin yksilöllisesti eikä kohonnutkaan paine välttämättä aiheuta vaurioita. Itse olen samaa ikäluokkaa ja seurannassa olen. Silmänpohjissa on jotain epäilyttävää mutta paineet normaalit. Näkökentät on normaalit. Olen päättänyt suhtautua rauhallisesti, vaikka onhan se kamala ajatus menettää hiljalleen näköään. Lääkitystä ei käsittääkseni aloiteta koska nyt ei voida tietää, onko tämä etenevää vaiko ei.
Sehän siinä onkin kun suurin riski on kohonneen paineen takia. Mutta paineen pitäisi kai olla tasaisesti yli 30 lukemissa joka tarkoittaa että aloitetaan hoito silmätipoin. Toisaalta olisin valmis kustantamaan kaiken vaikka itse mutta en tiedä. Joissain asiaa koskevissa artikkeleissa sanotaan että osalla väestöä silmänpaine on normaalistikin koholla eikä varsinainen glaukooma puhkea koskaan kun taas osalle väestöä tauti voi kehittyä jo normaalissakin lukemissa salakavalasti. Kyselin tarkasti tuloksista ja silmänpohjan se osa en muista nyt nimeä missä nesteen virtaus tapahtuu on kanssa ihan normaali eli saatan kuulua sitten siihen ryhmään jolla on korkeat arvot jokatapauksessa. Yritän puhua siskoani sekä vanhempianikin tutkimuksiin sillä ei se heillekään turhaa ole joskus silmät tarkastuttaa ja tiedä vaikka heilläkin lukemat olisivat koholla mutta silmät terveet. Suvussamme kun ei tautia esiinny lainkaan vaikka menisin sukuhaaroja taaksepäin enemmänkin.
Kuten sanoit olet itsekin siinä ikävässä tilassa että lääkitään vasta sitten jos vaurioita tapahtuu eikä ennalta ehkäistävästi. Se kertoo jo jotain siitäkin että sairaudesta ei oikeastaan tiedetä vielä paljoakaan. Lääkäri sanoi että voit vuoden päästä tulla tarkastuksiin uudestaan mutta päätin mennä jo vuoden vaihteessa tutkituttamaan paineet. En todellakaan jää odottamaan taudin puhkeamista.
Kiinnostava aihe. Itselläni todettiin juuri kohonnut paine, mutta terveet silmät. Seurantaan kehotettiin.
Täältä tulin lähinnä hakemaan tietoa, koska hoito aloitetaan. Näkö on minulle erittäin tärkeä. Niin varmaan muillekin.