että kun näkee hänet pitkästä aikaa tulee tunne että tuon näköinenkö se olikin? Vähän niinkuin pettyy
Onko muille käynyt näin
naisengallup
22<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kunhan osaat sen peittää niin ettei toinen huomaa sun pettymystä. Näytä vaikka feikkihymy. No sitä lienee tietää ettei kauhean aito rakkaus ole kyseessä
Ole noin käynyt, eikä käy. Toivottavasti hänkään ei pety.
vain pösilölle käy noin, kuten sulle. Imbesillille- jos et tiedä mitä imbesilli tarkoittaa -> KVG!!
Silloin kun intohimo ja rakkaus on jo hävinnyt eikä ole enää edes ikävä mutta silti vielä välittää tyypistä
On käynyt ja nyt kun harvemmin nähdään joka kerta että toltako se näyttää. Oon hänestä jo aika kaukana näin tunnepuolella. Mä luulen ettei se oo pelkästään alunperin hänen ulkonäkönsä vaan hänen etova käytös joka heijastuu hänen ulkonäköönsä. Eipä tässä mitään vakavaa kun tarkoitus olikin ettei meistä mitään tulisi joten tällainen on vain hyvä juttu =)
On käynyt näin...tiedän mitä tarkoitat.
Tästäkin huolimatta tunteet eivät kuitenkaan ole kadonneet...päinvastoin. Tällä hetkellä vähän kurja olo hänen puolesta...ihan pikkujutusta vaan...
................................................................................................................................................................................................höpö...................höpö...........................................................................................................................................................................pööööh
Pientä tarkennusta...jäin miettimään miksi näin.
Kun ihastun toisessa johonkin, herättää se myös intohimoa. Sitten kun ei toista näe niin ikävöi ja kaipaa myös sitä intohimon tunnetta. Ehkäpä ikävöinti myös luo mielikuvan omaan mieleen toisen sellaisena "ihmeellisenä", häntä ilman ei voi ikään kuin elää. Sitten kun toisen heti näkee niin tajuaa, ettei se toinen niin ihmeellinen olekaan ja ikään kuin pettyy. Kunnes taas löytää ja huomaa toisessa ne piirteet/asiat joihin ihastui, voi se intohimo taas syttyä.
Ei ole käynyt niin. Eikä se ulkonäkö ole muutenkaan se juttu, vaan se mitä ihminen on sisältä. Kaikkihan me muututaan ulkoisesti ajan myötä, se on fakta.
Ei tietenkään ole käynyt niin.
Oikeastaan käy joka kerta ihan päinvastoin... Oi kun hän olikin syötävän ihana <3
Noup!
, kuinka pinnallisia ihmisiä Maa päällään kantaa.
Ulkonäönkö kanssa te jotkut elämänne jakaisitte? Vaikka kaipaukseni kohde on/oli mielestäni kenties kaikista naisista se kaunein, niin eihän mikään ulkokuorinen voisi koskaan vähentää tunteitani häntä kohtaan.
Se, että hänen sielunsa sattuisi paljastumaan rumaksi, olisi tietysti asia erikseen..
-K-
Jos toisesta oikeati välittää, ei ulkonäkö merkitse mitään. Kokemusta on. Itse olen ihastunut itseäni vanhempaan mieheen joka ei ole mikään George Clooney, mutta hullaannun häneen silti joka kohtaamisella aina uudestaan. Luonne on se mikä ratkaisee ja keskinäinen kemia. Meidän välillä kipinöi todellakin! Loppujen lopuksi, jos ihmisessä ihastuu ulkonäköön joutuu pettymään helpommin kuin jos ihastuu persoonaan. Toki on niitäkin joilta löytyy sekä upea sisä- ja ulkokuori.
https://www.youtube.com/watch?v=FId7VksQ6oU
Salkkarit&kaunarit ne yhteen sopii.
Palaa ensirakkautesi luo.
kerran - pahasti.
Ei, ei todellakaan! Päin vastoinhan siinä on käynyt aina :) tyyppi kun unelma ja vähän liikaakin.
Ei se ulkonäkö, vaan se ihminen
Eipä ole vielä kertaakaan käynyt noin. Olen ensimmäisestä silmäyksestä asti (.n 5 vuotta sitten) ollut erittäin mieltynyt miehen olemukseen ja kasvoihin ja sama mieltymys nousee korkeuksiin aina, kun näen jo ne rakkaiksi tulleet kasvot. Nyt en ole nähnyt aikoihin,mutta tiedän että sama lämmin rakastava tunne valtaa varmasti, vaikka olisi muuttunutkin viime näkemästä. Hän on hän, minun salainen hän.
Säikähdän aina peiliin katsoessa, oletko se sinä, oikeasti noin komea. Siinä jää Pitit ja Clouneyt toiseksi.