oletko koskaan kirjoitellut kännissä

Kirjoittanut olen, hävennyt en.

Juu..valitettavasti olen joskus kämmäillyt. Tekstannut vahingossa väärälle ihmisellekin päissäni. Soittanutkin ja seur.pvänä JÄRKYTTÄVÄ hävetys.

Siksi pidän rajaa juopottelussa, ikävöinti ja suru sydämessä vaan pahenee..tai sanotaanko, että ei oo sellasta ongelmaa, joka pienenisi juomalla. Päin vastoin. Krapulapäivänä lisäksi ihan kamala ikävä ihmistä...ja angsti.

Kun pitää rajaa siinä, paljonko juo, niin ei tarvitse harmitella seuraavana päivänä.

Sulla on sit kaunis pillu, aivan erilainen ku muuillla voisinkss määk joshkush ihhan vähä hä

Oon näimmä ollut taas varsinainen känniääliö. Aloitus hänelle viime yönä. Viestinki oon laittanu -TAAS. Tympäseehän se ja hävettää. Onneksi en mitään täysin älytöntä o kirjoittanu. Isoveljen ja hyvän ystävän kanssa eilen iltaa istuttiin ja oltiin synnyinkaupunkini tanssiravintolassa. Siinä sai sitten sivusta seurata, miten nämä kaks seuralaistani tuijottelivat toisiaan ja mitä enemmän velimies humaltui sitä kiivaammin hän ksunista ystävääni tanssitti. Joo ja hassua oli katella, miten ystäväni söi silmillään veljeäni (jo vuosia ollut näin molemmin puolin). Nyt saa vierähtää tovi ennenkuin minä otan mitään, 3 reissua juhannuksesta alkaen on liikaa. Ja nämä kaks hassua uneksivat edelleen saavuttamattomasta, saivatkohan palan taivasta nyt.

Sitten siellä tapahtui sellainenkin hassu juttu, baaritiskillä vieressäni oli mies, jonka tunnistin erään toisen hyvän ystäväni vanhimmaksi veljeksi. Huvitti ja kahtelin häntä ja hän ei tiennyt kuka oon, seuralaisensa oli välissämme ja tajusin, et tää velimies aattelee, että flirttailen hälle ja hän takas.. no kun tää seuralainen lähti niin velimies heti porisemaan mulle ja minä huvittuneena ootkos se ja se jä sanoin vahingoissa väärän veljen nimen (heitä on neljä), vaikka tiesin kuka hän sarjasta on. No hän tietty ihmeissään.. ja minä sitten että oon pikkusiskonsa hyvä ystävä. Tässä veljessarjassa myös kaipaukseni kaima ja mikä hulluinta.. oisin voinut kertoa hänelle, että tiedätkös oltiin reilu kymmenen vuotta sitten nuorimman veljesi kanssa rakastuneita.. se kesti niin vähän aikaa.. ettei ehitty sisaruksille esittäytyä.. tunnekin sitten haihtui.. näin tätä nuoruuden rakkauttani viikko sitten nykyisessä kotikaupungissani.. kyllä hän minut huomasi. Esikoistyttäremme, jotka ovat syntyneet samana vuonna samassa kuussa ja omistavat kirjainta vaille saman nimenkin, leikkivät autuaan tietämättömänä samassa paikassa hetken. Ihmeellinen on elämä.

No semmostakin se voi olla.

Miksi kirjoitin, kukaan jaksa lukea tai kiinnostua :D