Talvet kylmillään olevassa mökissä haisee "mökki". Ilmanvaihtoventtiileitä on pari kappaletta katon rajassa (en tiedä onko tulo vai poisto). Toisessa huoneessa ei ole ollenkaan. Kannattaisiko laittaa vielä lattian rajaankin venttiilit ja myös toiseen huoneeseen ja jättää talveksi auki? Minkälaisia noiden venttiileiden (esim. Biltemasta) pitäisi olla, ja mikä olisi lattianrajan venttiilin sopiva asennuskorkeus? Kumpi olisi tulo ja poisto, lattian vai katon rajan venttiili?
Ilmanvaihtoventtiilit mökillä
minkälaista
1811449
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Savupeltiä vähän raolleen talveksi, poisto menisi silloin sieltä, poisto ennenwanhaan järjestettiin AINA piipun yhteyteen muuratusta POISTOilma hormista, ei nuo sinun miettimäsi tulo-poistoventiilit sitä paljoa vaihda.
Jaaha. No ei laiteta sitten mitään, jos se kerran sieltä vanhasta venttiilistä poistuu, mutta uusista ei.
Selvitä ensin tarkemmin miten noista nykyisistä venttiileistä tulee ja poistuu.
Tuskin ilmanvaihdon parantaminen lisäreillä auttaa.
Kosteus poistuisi lämmittämällä.
Meillä on talvella 10 C peruslämpö eikä haise mökiltä. Kun käydään talvella, niin 10 asteesta nousee 20:een päivässä. Lisäksi vesijohdot pysyvät sulana, eikä niitä tarvitse tyhjentää talvea varten.
Jos mökki on talvet kylmillään tai ei ole sähköistetty ollenkaan, niin paras ratkaisu, kuivanapitolämmitys vakioteholla, jää pois laskuista. Ilmanvaihto kannattaa järjestää niin, ettei mökin sisäkosteus lisäänny. Miten tuo käytännössä onnistuu kylmällä tai sähköttömällä mökillä, onkin pieni ongelma. Ainakaan itse en ole onnistunut löytämään kosteuden mukaan mekaanisesti säätyviä tuloventtiileitä. Joilla siis mökkiin päästettäisiin vain tarpeeksi kuivaa ulkoilmaa. Lämpötilan mukaan säätyviä löytyy, mutta ne eivät ota huomioon kosteutta. Paljon käytetty ja hyväksi havaittu ratkaisu on kosteudenkerääjäpurkit, joita saa yleisesti. Ne keräävät edes osan mökkiin ulkoa tulevasta kosteudesta.
Painovoimaisesti toimiva ilmanvaihto ei parane tyhjillään olevassa mökissä venttiilien lisäämisellä. Lämmittämättömän mökin lämpötila ja kosteus hakeutuu nopeasti ulkoilmaa vastaavaksi. Ongelmaksi voi muodostua silloin asumisen aikana rakenteisiin kertynyt kosteus, lämpitan aletessa alkaa tiivistyä.
Kesämökki joka lasketaan kylmilleen talveksi, kannattaa suunnitella niin, että sen rakenteet siirtää kohtuullisen määrän kosteutta ulos. Sekään ei poista koko ongelmaa, vaan mökki kannattaa kuivattaa syksyllä.
-- Laita pieni lumilinna jossa lämpö 5-7 astetta koko talven seinän viereen ja tynnyri sisään ,johdata sieltä putki sisälle ,tulee pakkasilla laajenpaa ilmaa joka poistuu ulos nopeasti.
Laskin että 900W patteri paahtamaan 24h vuorokaudessa loka-maaliskuun ajan maksaa reilut 400€. Eli se siitä kuivanapitolämmityksestä.
Tarkoitatko, ettei kuivanapitolämmitys toimi? Vai mitä tarkoitat?
Jos hintaa katsot, niin se on laskelmiesi mukaan alle 70 euroa/kk. Joka sitten on paljon tai vähän siitä riippuen, pitääkö tuota menoeränä vai sijoituksena.
Minä aloitan jo syyskuussa ja lopetan vasta toukokuussa. Patterin teho on vain 200W, jonka olen todennut riittäväksi. Mökkini kun on pieni ja hyvin eristetty. Odottelen tekniikan kehitystä säätimien muodossa sitä ajatellen, milloin tuo lämmitys voidaan kytkeä tietyksi ajaksi pois kosteustason ja lämpötilaeron mukaan. Ja myös sitä ajatellen, että pakkasella eivät mikrobit kaiketi kasva. Jos kuivanapitolämmityksen voi kytkeä pois, kun sisätilan lämpötila on laskenut alle nollan, saavutettaisiin huomattava säästö sähkön kulutuksessa. Näitä asioita voisi kommentoida joku, joka on perehtynyt asiaan tarkemmin.
Noniin, tulihan sieltä taas yksi essonvaari tyhmistelemään.
Essonvaarien logiikalla kylmillään oleva talo kuivuu sitä paremmin, mitä enemmän sitä tuulettaa kostealla (RH jopa yli 90 % loppukesän öinä & pitkin syksyä) ulkoilmalla. Eli jätetään ovet ja ikkunat selälleen, minkä jälkeen sisällä on kuivaa kuin saharassa!
Extreme versiona jätetään katto ja seinätkin pois, niin sitten vasta paikat kuivuukin. Essonvaarien logiikalla ;-D
"Odottelen tekniikan kehitystä säätimien muodossa sitä ajatellen, milloin tuo lämmitys voidaan kytkeä tietyksi ajaksi pois kosteustason ja lämpötilaeron mukaan."
Kuivanapitolämmitystä varten löytyy kyllä lämpötilaeroon perustuvia säätimiä. Ovat vain turhan kalliita. Toisaalta kysymyshän on kertainvestoinnista.
Kosteuteen perustuvia säätimiäkin saattaa löytyä.
Ja sen säätimenkin tarvii vain, jos lämmitin on ylitehokas ... ehkä realistisin käyttökohde olisi iso mökki, johon ei yksi lämmitin riitä (siis niin, että saadaan likimain tasainen lämpötila kaikkialle) eikä toisaalta haluta asentaa useampaa kpl näitä kuivanapitoon tarkoitettuja 200 W tjsp pattereita. Siis laitetaan yksi säädin potkimaan koko mökin lämmityksiä.
Kosteuden mukaan säätö menee jo liian vaikeaksi. Etenkin jos ja kun haluttaisiin vielä ilmanvaihtoakin säätää. Olisihan se hienoa, kun mökkiä tuuletettaisiin vain ulkoilman ollessa kuivaa .... mutta se tekniikka ja tekniikan kestävyys! Sähköiset kosteusanturit lahoaa vuosien mittaan. Minulla on n. 12 vuotias sääasema, jossa lämpötilamittaukset, ilmanpaineenmittaus (ja siihen perustuva sääennuste) toimivat yhä, mutta RH mittaukset ovat jo vuosia näyttäneet puuta heinää (sisäilman kosteus kesälläkin 18 % jne).
Yksinkertainen säästökikka voisi kyllä olla kuivanapidon lopetus, kun keli menee reilusti pakkasen puolelle. Mutta avainsana on reilusti - jotkin homeet pystyvät kasvamaan parin asteen pakkasessakin.
Eihän tähän tarvita muuta kuin (halpa, mekaaninen) termostaatti, jossa riittää säätövara jonnekin -10...-15 lukemiin. Termostaatti laitetaan siis katkaisemaan sähköt lämmittimeltä, kun ulkolämpötila menee alle ao. lukeman.
OK. Lämpötilaeroihin ja pakkasen mukaan ottamiseen perustuva kuivanapitolämmityksen säädin on siis periaatteessa jo nyt rakennetavissa. Kosteuden huomioiminen sähköisesti (tai mekaanisesti) tuossa yhtälössä tuottaa näköjään vielä vaikeuksia. Tuuletuksen ohjauksesta puhumattakaan. Jäämme siis toiveikkaina odottamaan tekniikan kehitystä.
Ratkaisemattomia ongelmia on vain sähköttömissä mökeissä. Niissä olisi tarvetta kikkailla ilmanvaihdolla kelin mukaan. Siis luukkuja auki tai pientä (aurinkopaneelista tms. sähkönsä saavaa tuuletinta) käyntiin, jos käsissä on tilanne, missä sisäilman kosteus > ulkoilman kosteus.
Jos sähköä on käytettävissä, homma hoituu hyvin yksinkertaisesti. Johtuen siitä, ettei mikään rakennus eikä etenkään kesämökit ole hermeettisen tiiviitä. Tämän ansiosta ilmanvaihtoa ei tarvita ollenkaan - kyllä vesihöyryn määrä (absoluuttinen kosteus / vesihöyryn osapaine) mökin sisäilmassa ajan mittaan tasoittuu samoihin lukemiin kuin ulkoilmassa.
Mutta .... jos sisällä on lämpimämpää kuin ulkona, niin suhteellinen kosteus jää alemmaksi. Otetaan esimerkkinä vaikka syyskeli - tiedot syyskuulta 2014 Jyväskylän sääasemalta
- ulkoilman keskilämpötila 10,9 °C
- ulkoilman keskimääräinen suhteellinen kosteus 85 %
- keskimääräinen kastepiste 8,4 °C
Näillä spekseillä ulkoilmassa on ollut kosteutta keskimäärin 8,5 g/m³.
Jos mennään periteisellä tyylillä eli pidetään mökissä 8 °C peruslämpöä, lämmitys ei ole lainkaan päällä ja sisällä on yhtä kosteaa kuin ulkona. Eli se 85 %, mikä on jo mikrobeille mieluisalla alueella!
Kuivanapitolämmityksessä taasen pidetään sisäilma esim. 4 °C ulkoilmaa lämpimämpänä - joko sopivasti mitoitetun (koko ajan täysillä paahtavan) lämmityslaitteen tai (tehokasta lämmitintä / mökin kaikkia sähköpattereita ohjaavan) lämpötilasäätimen avulla. Eli syyskuussa olisi mökkiä pidetty keskimäärin 14,9 °C lämpötilassa, minkä seurauksena sisäilman kosteus olisi keikkunut 66 % tienoilla = turvallisella alueella homekasvun kannalta.
Kuivanapito siis kuluttaa energiaa paruslämmitystä enemmän lauhoilla ilmoilla ... mutta kulutus ei ammu taivaisiin paukkupakkasilla, kuten peruslämmityksen kanssa. Ja tosiaan on olemassa jopa se vaihtoehto, että kuivanapito kytketään tarpeettomana pois päältä paukkupakkasten ajaksi.
Ja ennen kuin TAAS tulee joku essonvaari kehumaan, miten ei home haise minun nokkaan minun mökissä.... rakennuspaikasta riippuen tämä kuivanapitolämmitys saattaa onnistua myös aurinkoenergialla - siis niin, että ikkunoista sisään puskeva auringon säteily riittää ylläpitämään muutaman asteen ulkoilmaa korkeampaa sisälämpötilaa. Huom. myös kyllä sitä säteilyä jonkin verran tulee myös pilvisellä säällä. Mutta se on tuurista kiinni ... varjoisammalla paikalla on pakko käyttää sähkölämpöä.
Jos mökki on ollut vuosikymmenet talvet kylmillään, niin auttaako hajuun enää kuivanapitolämmitystkään?
Ehkä siitä hajusta ei ihan kokonaan eroon pääse (ei kuivanapito hävitä syntyneitä kasvustoja, vaan ainoastaan estää niiden kehityksen), mutta uskaltaisin luvata sen vähenevän reilusti.
Itselläni on just testi käynnissä, kun hommasin pienen mökin viime kesänä. Sitä on 25 vuotta pidetty talvet kylmillään, mutta minä yritän nyt soveltaa siihen kuivanapidon ideaa. Ihan puhtaaseen kuivanapitolämmityksen en voi siirtyä, kun mökkiin tulee painevesi siellä on LVV. Eikä vesijohtoja ole suunniteltu niin, että niiden tyhjentäminen onnistuisi mitenkään järkevästi (ei tyhjennyshanoja, vaan pitäisi repiä helmiliitokset auki sieltä & täältä)... eli koko mökkiä ei voi päästää pakkaselle. Syksyllä & keväällä sovellan kuitenkin kuivanapidon ideaa eli mökkiä lämmitetään pienellä teholla jopa 10... 15 keleillä.
Viime kesänä mökin sisällä oli lievää homeenhajua keittiössä. Tämä on hävinnyt. Keväällä huomasin, että saunan pukuhuone tuoksahtaa. Tätä pukuhuonetta en ollut talvella lämmittänyt ollenkaan, joten sinne vähän henkeä patteriin -> haju katosi kesään mennessä.
Mökillä vuoden ajan säilytetyissä vaatteissa, punkassa yms. ei ole lainkaan tätä "asiaankuuluvaa" "mökin hajua"!
Oman mökkini arvoidut kulutukset eri tyyleillä:
- lämmöt jatkuvasti päällä ( 21 °C) reilu 10 000 kWh lämmitykseen käyttösähkö päälle = vuosikulutus 11 000 kWh
- 8 °C peruslämpö 4000 kWh/vuosi käyttösähkö & lisälämmitys mökin ollessa käytössä = 5000 kWh/vuosi
- kuivanapitolämmitys 200-300 W teholla syyskuun alusta toukokuun loppuun kylmillä ja sateisilla jaksoilla keskellä kesääkin 1300-2000 kWh/vuosi käyttösähköt päälle niin vuosikulutus 3000 kWh luokkaa
- nykyinen sekatyyli eli kuivanapito mökkiä ei päästetä pakkaselle käyttösähkö 5000-5500 kWh/vuosi (arvio, tämän vuoden kulutus jää pienemmäksi lauhan talven vuoksi)
Kuivanapidon pitäisi (jos voisin sitä täysimääräisesti soveltaa) puolittaa sähkönkulutus verrattuna perinteiseen 8 °C peruslämmön ylläpitoon. Lisäksi kuivanapito pitää mökkiä kuivana myös loppukesän ja alkusyksyn kosteilla ilmoilla, toisin kuin peruslämmitys, joka ryhtyy hommiin vasta sään kylmettyä.
http://www.biolan.fi/suomi/default4.asp?active_page_id=560 lisäksi laittaa sisäpuolelle säätöventtiilin, niin ei sukat pyöri jalassa.