Ilmanvaihtoventtiilit mökillä

Jaaha. No ei laiteta sitten mitään, jos se kerran sieltä vanhasta venttiilistä poistuu, mutta uusista ei.

ei.sitten.mitään kirjoitti:

Jaaha. No ei laiteta sitten mitään, jos se kerran sieltä vanhasta venttiilistä poistuu, mutta uusista ei.

Selvitä ensin tarkemmin miten noista nykyisistä venttiileistä tulee ja poistuu.

Tarkoitatko, ettei kuivanapitolämmitys toimi? Vai mitä tarkoitat?
Jos hintaa katsot, niin se on laskelmiesi mukaan alle 70 euroa/kk. Joka sitten on paljon tai vähän siitä riippuen, pitääkö tuota menoeränä vai sijoituksena.
Minä aloitan jo syyskuussa ja lopetan vasta toukokuussa. Patterin teho on vain 200W, jonka olen todennut riittäväksi. Mökkini kun on pieni ja hyvin eristetty. Odottelen tekniikan kehitystä säätimien muodossa sitä ajatellen, milloin tuo lämmitys voidaan kytkeä tietyksi ajaksi pois kosteustason ja lämpötilaeron mukaan. Ja myös sitä ajatellen, että pakkasella eivät mikrobit kaiketi kasva. Jos kuivanapitolämmityksen voi kytkeä pois, kun sisätilan lämpötila on laskenut alle nollan, saavutettaisiin huomattava säästö sähkön kulutuksessa. Näitä asioita voisi kommentoida joku, joka on perehtynyt asiaan tarkemmin.

Noniin, tulihan sieltä taas yksi essonvaari tyhmistelemään.

Essonvaarien logiikalla kylmillään oleva talo kuivuu sitä paremmin, mitä enemmän sitä tuulettaa kostealla (RH jopa yli 90 % loppukesän öinä & pitkin syksyä) ulkoilmalla. Eli jätetään ovet ja ikkunat selälleen, minkä jälkeen sisällä on kuivaa kuin saharassa!

Extreme versiona jätetään katto ja seinätkin pois, niin sitten vasta paikat kuivuukin. Essonvaarien logiikalla ;-D

tässä.jotain kirjoitti:

Tarkoitatko, ettei kuivanapitolämmitys toimi? Vai mitä tarkoitat?
Jos hintaa katsot, niin se on laskelmiesi mukaan alle 70 euroa/kk. Joka sitten on paljon tai vähän siitä riippuen, pitääkö tuota menoeränä vai sijoituksena.
Minä aloitan jo syyskuussa ja lopetan vasta toukokuussa. Patterin teho on vain 200W, jonka olen todennut riittäväksi. Mökkini kun on pieni ja hyvin eristetty. Odottelen tekniikan kehitystä säätimien muodossa sitä ajatellen, milloin tuo lämmitys voidaan kytkeä tietyksi ajaksi pois kosteustason ja lämpötilaeron mukaan. Ja myös sitä ajatellen, että pakkasella eivät mikrobit kaiketi kasva. Jos kuivanapitolämmityksen voi kytkeä pois, kun sisätilan lämpötila on laskenut alle nollan, saavutettaisiin huomattava säästö sähkön kulutuksessa. Näitä asioita voisi kommentoida joku, joka on perehtynyt asiaan tarkemmin.

Lue lisää

"Odottelen tekniikan kehitystä säätimien muodossa sitä ajatellen, milloin tuo lämmitys voidaan kytkeä tietyksi ajaksi pois kosteustason ja lämpötilaeron mukaan."

Kuivanapitolämmitystä varten löytyy kyllä lämpötilaeroon perustuvia säätimiä. Ovat vain turhan kalliita. Toisaalta kysymyshän on kertainvestoinnista.
Kosteuteen perustuvia säätimiäkin saattaa löytyä.

lämpötila_ero kirjoitti:

"Odottelen tekniikan kehitystä säätimien muodossa sitä ajatellen, milloin tuo lämmitys voidaan kytkeä tietyksi ajaksi pois kosteustason ja lämpötilaeron mukaan."

Kuivanapitolämmitystä varten löytyy kyllä lämpötilaeroon perustuvia säätimiä. Ovat vain turhan kalliita. Toisaalta kysymyshän on kertainvestoinnista.
Kosteuteen perustuvia säätimiäkin saattaa löytyä.

Lue lisää

Ja sen säätimenkin tarvii vain, jos lämmitin on ylitehokas ... ehkä realistisin käyttökohde olisi iso mökki, johon ei yksi lämmitin riitä (siis niin, että saadaan likimain tasainen lämpötila kaikkialle) eikä toisaalta haluta asentaa useampaa kpl näitä kuivanapitoon tarkoitettuja 200 W tjsp pattereita. Siis laitetaan yksi säädin potkimaan koko mökin lämmityksiä.

Kosteuden mukaan säätö menee jo liian vaikeaksi. Etenkin jos ja kun haluttaisiin vielä ilmanvaihtoakin säätää. Olisihan se hienoa, kun mökkiä tuuletettaisiin vain ulkoilman ollessa kuivaa .... mutta se tekniikka ja tekniikan kestävyys! Sähköiset kosteusanturit lahoaa vuosien mittaan. Minulla on n. 12 vuotias sääasema, jossa lämpötilamittaukset, ilmanpaineenmittaus (ja siihen perustuva sääennuste) toimivat yhä, mutta RH mittaukset ovat jo vuosia näyttäneet puuta heinää (sisäilman kosteus kesälläkin 18 % jne).

Yksinkertainen säästökikka voisi kyllä olla kuivanapidon lopetus, kun keli menee reilusti pakkasen puolelle. Mutta avainsana on reilusti - jotkin homeet pystyvät kasvamaan parin asteen pakkasessakin.

Eihän tähän tarvita muuta kuin (halpa, mekaaninen) termostaatti, jossa riittää säätövara jonnekin -10...-15 lukemiin. Termostaatti laitetaan siis katkaisemaan sähköt lämmittimeltä, kun ulkolämpötila menee alle ao. lukeman.

termostaattiohjaus kirjoitti:

Ja sen säätimenkin tarvii vain, jos lämmitin on ylitehokas ... ehkä realistisin käyttökohde olisi iso mökki, johon ei yksi lämmitin riitä (siis niin, että saadaan likimain tasainen lämpötila kaikkialle) eikä toisaalta haluta asentaa useampaa kpl näitä kuivanapitoon tarkoitettuja 200 W tjsp pattereita. Siis laitetaan yksi säädin potkimaan koko mökin lämmityksiä.

Kosteuden mukaan säätö menee jo liian vaikeaksi. Etenkin jos ja kun haluttaisiin vielä ilmanvaihtoakin säätää. Olisihan se hienoa, kun mökkiä tuuletettaisiin vain ulkoilman ollessa kuivaa .... mutta se tekniikka ja tekniikan kestävyys! Sähköiset kosteusanturit lahoaa vuosien mittaan. Minulla on n. 12 vuotias sääasema, jossa lämpötilamittaukset, ilmanpaineenmittaus (ja siihen perustuva sääennuste) toimivat yhä, mutta RH mittaukset ovat jo vuosia näyttäneet puuta heinää (sisäilman kosteus kesälläkin 18 % jne).

Yksinkertainen säästökikka voisi kyllä olla kuivanapidon lopetus, kun keli menee reilusti pakkasen puolelle. Mutta avainsana on reilusti - jotkin homeet pystyvät kasvamaan parin asteen pakkasessakin.

Eihän tähän tarvita muuta kuin (halpa, mekaaninen) termostaatti, jossa riittää säätövara jonnekin -10...-15 lukemiin. Termostaatti laitetaan siis katkaisemaan sähköt lämmittimeltä, kun ulkolämpötila menee alle ao. lukeman.

Lue lisää

OK. Lämpötilaeroihin ja pakkasen mukaan ottamiseen perustuva kuivanapitolämmityksen säädin on siis periaatteessa jo nyt rakennetavissa. Kosteuden huomioiminen sähköisesti (tai mekaanisesti) tuossa yhtälössä tuottaa näköjään vielä vaikeuksia. Tuuletuksen ohjauksesta puhumattakaan. Jäämme siis toiveikkaina odottamaan tekniikan kehitystä.

katse.tulevaisuuteen kirjoitti:

OK. Lämpötilaeroihin ja pakkasen mukaan ottamiseen perustuva kuivanapitolämmityksen säädin on siis periaatteessa jo nyt rakennetavissa. Kosteuden huomioiminen sähköisesti (tai mekaanisesti) tuossa yhtälössä tuottaa näköjään vielä vaikeuksia. Tuuletuksen ohjauksesta puhumattakaan. Jäämme siis toiveikkaina odottamaan tekniikan kehitystä.

Lue lisää

Ratkaisemattomia ongelmia on vain sähköttömissä mökeissä. Niissä olisi tarvetta kikkailla ilmanvaihdolla kelin mukaan. Siis luukkuja auki tai pientä (aurinkopaneelista tms. sähkönsä saavaa tuuletinta) käyntiin, jos käsissä on tilanne, missä sisäilman kosteus > ulkoilman kosteus.

Jos sähköä on käytettävissä, homma hoituu hyvin yksinkertaisesti. Johtuen siitä, ettei mikään rakennus eikä etenkään kesämökit ole hermeettisen tiiviitä. Tämän ansiosta ilmanvaihtoa ei tarvita ollenkaan - kyllä vesihöyryn määrä (absoluuttinen kosteus / vesihöyryn osapaine) mökin sisäilmassa ajan mittaan tasoittuu samoihin lukemiin kuin ulkoilmassa.

Mutta .... jos sisällä on lämpimämpää kuin ulkona, niin suhteellinen kosteus jää alemmaksi. Otetaan esimerkkinä vaikka syyskeli - tiedot syyskuulta 2014 Jyväskylän sääasemalta
- ulkoilman keskilämpötila 10,9 °C
- ulkoilman keskimääräinen suhteellinen kosteus 85 %
- keskimääräinen kastepiste 8,4 °C

Näillä spekseillä ulkoilmassa on ollut kosteutta keskimäärin 8,5 g/m³.

Jos mennään periteisellä tyylillä eli pidetään mökissä 8 °C peruslämpöä, lämmitys ei ole lainkaan päällä ja sisällä on yhtä kosteaa kuin ulkona. Eli se 85 %, mikä on jo mikrobeille mieluisalla alueella!

Kuivanapitolämmityksessä taasen pidetään sisäilma esim. 4 °C ulkoilmaa lämpimämpänä - joko sopivasti mitoitetun (koko ajan täysillä paahtavan) lämmityslaitteen tai (tehokasta lämmitintä / mökin kaikkia sähköpattereita ohjaavan) lämpötilasäätimen avulla. Eli syyskuussa olisi mökkiä pidetty keskimäärin 14,9 °C lämpötilassa, minkä seurauksena sisäilman kosteus olisi keikkunut 66 % tienoilla = turvallisella alueella homekasvun kannalta.

Kuivanapito siis kuluttaa energiaa paruslämmitystä enemmän lauhoilla ilmoilla ... mutta kulutus ei ammu taivaisiin paukkupakkasilla, kuten peruslämmityksen kanssa. Ja tosiaan on olemassa jopa se vaihtoehto, että kuivanapito kytketään tarpeettomana pois päältä paukkupakkasten ajaksi.

Ja ennen kuin TAAS tulee joku essonvaari kehumaan, miten ei home haise minun nokkaan minun mökissä.... rakennuspaikasta riippuen tämä kuivanapitolämmitys saattaa onnistua myös aurinkoenergialla - siis niin, että ikkunoista sisään puskeva auringon säteily riittää ylläpitämään muutaman asteen ulkoilmaa korkeampaa sisälämpötilaa. Huom. myös kyllä sitä säteilyä jonkin verran tulee myös pilvisellä säällä. Mutta se on tuurista kiinni ... varjoisammalla paikalla on pakko käyttää sähkölämpöä.

Ehkä siitä hajusta ei ihan kokonaan eroon pääse (ei kuivanapito hävitä syntyneitä kasvustoja, vaan ainoastaan estää niiden kehityksen), mutta uskaltaisin luvata sen vähenevän reilusti.

Itselläni on just testi käynnissä, kun hommasin pienen mökin viime kesänä. Sitä on 25 vuotta pidetty talvet kylmillään, mutta minä yritän nyt soveltaa siihen kuivanapidon ideaa. Ihan puhtaaseen kuivanapitolämmityksen en voi siirtyä, kun mökkiin tulee painevesi siellä on LVV. Eikä vesijohtoja ole suunniteltu niin, että niiden tyhjentäminen onnistuisi mitenkään järkevästi (ei tyhjennyshanoja, vaan pitäisi repiä helmiliitokset auki sieltä & täältä)... eli koko mökkiä ei voi päästää pakkaselle. Syksyllä & keväällä sovellan kuitenkin kuivanapidon ideaa eli mökkiä lämmitetään pienellä teholla jopa 10... 15 keleillä.

Viime kesänä mökin sisällä oli lievää homeenhajua keittiössä. Tämä on hävinnyt. Keväällä huomasin, että saunan pukuhuone tuoksahtaa. Tätä pukuhuonetta en ollut talvella lämmittänyt ollenkaan, joten sinne vähän henkeä patteriin -> haju katosi kesään mennessä.

Mökillä vuoden ajan säilytetyissä vaatteissa, punkassa yms. ei ole lainkaan tätä "asiaankuuluvaa" "mökin hajua"!

lämpötila_ero kirjoitti:

Ehkä siitä hajusta ei ihan kokonaan eroon pääse (ei kuivanapito hävitä syntyneitä kasvustoja, vaan ainoastaan estää niiden kehityksen), mutta uskaltaisin luvata sen vähenevän reilusti.

Itselläni on just testi käynnissä, kun hommasin pienen mökin viime kesänä. Sitä on 25 vuotta pidetty talvet kylmillään, mutta minä yritän nyt soveltaa siihen kuivanapidon ideaa. Ihan puhtaaseen kuivanapitolämmityksen en voi siirtyä, kun mökkiin tulee painevesi siellä on LVV. Eikä vesijohtoja ole suunniteltu niin, että niiden tyhjentäminen onnistuisi mitenkään järkevästi (ei tyhjennyshanoja, vaan pitäisi repiä helmiliitokset auki sieltä & täältä)... eli koko mökkiä ei voi päästää pakkaselle. Syksyllä & keväällä sovellan kuitenkin kuivanapidon ideaa eli mökkiä lämmitetään pienellä teholla jopa 10... 15 keleillä.

Viime kesänä mökin sisällä oli lievää homeenhajua keittiössä. Tämä on hävinnyt. Keväällä huomasin, että saunan pukuhuone tuoksahtaa. Tätä pukuhuonetta en ollut talvella lämmittänyt ollenkaan, joten sinne vähän henkeä patteriin -> haju katosi kesään mennessä.

Mökillä vuoden ajan säilytetyissä vaatteissa, punkassa yms. ei ole lainkaan tätä "asiaankuuluvaa" "mökin hajua"!

Lue lisää

Oman mökkini arvoidut kulutukset eri tyyleillä:

- lämmöt jatkuvasti päällä ( 21 °C) reilu 10 000 kWh lämmitykseen käyttösähkö päälle = vuosikulutus 11 000 kWh
- 8 °C peruslämpö 4000 kWh/vuosi käyttösähkö & lisälämmitys mökin ollessa käytössä = 5000 kWh/vuosi
- kuivanapitolämmitys 200-300 W teholla syyskuun alusta toukokuun loppuun kylmillä ja sateisilla jaksoilla keskellä kesääkin 1300-2000 kWh/vuosi käyttösähköt päälle niin vuosikulutus 3000 kWh luokkaa
- nykyinen sekatyyli eli kuivanapito mökkiä ei päästetä pakkaselle käyttösähkö 5000-5500 kWh/vuosi (arvio, tämän vuoden kulutus jää pienemmäksi lauhan talven vuoksi)

Kuivanapidon pitäisi (jos voisin sitä täysimääräisesti soveltaa) puolittaa sähkönkulutus verrattuna perinteiseen 8 °C peruslämmön ylläpitoon. Lisäksi kuivanapito pitää mökkiä kuivana myös loppukesän ja alkusyksyn kosteilla ilmoilla, toisin kuin peruslämmitys, joka ryhtyy hommiin vasta sään kylmettyä.